2 Chronicles 7

Temppelin vihkimisuhrit

1Kun Salomo oli lakannut rukoilemasta, tuli taivaasta tuli ja kulutti polttouhrin ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin, 2niin että papit eivät voineet mennä Herran temppeliin, sillä Herran kirkkaus täytti Herran temppelin. 3Kun kaikki israelilaiset näkivät tulen tulevan alas ja näkivät temppelin päällä Herran kirkkauden, he polvistuivat kivillä päällystetylle pihalle kasvoilleen maahan ja rukoilivat ja kiittivät Herraa siitä, että hän on hyvä ja että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

4Kuningas ja kaikki kansa uhrasivat teurasuhrin Herran edessä. 5Kuningas Salomo uhrasi teurasuhrina kaksikymmentäkaksi tuhatta nautaa ja satakaksikymmentä tuhatta lammasta. Näin he, kuningas ja koko kansa, vihkivät Herran temppelin. 6Papit olivat seisaallaan kukin virkatoimessaan. Leeviläiset käsissään Herran soittimet, jotka kuningas Daavid oli teettänyt, seisoivat kiittämässä Herraa Daavidin ylistysvirsillä siitä, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. Heitä vastapäätä papit soittivat torvia koko Israelin seistessä.

7Salomo pyhitti Herran temppelin edessä olevan esipihan keskiosan, sillä hänen oli uhrattava siellä polttouhri ja rauhanuhrin rasvat, koska polttouhri, ruokauhri ja rasvat eivät mahtuneet vaskialttarille, jonka Salomo oli teettänyt.

8Salomo vietti siihen aikaan juhlaa seitsemän päivää, ja koko Israel hänen kanssaan. Se oli sangen suuri kokous, johon kokoonnuttiin aina sieltä saakka, mistä mennään Hamatiin, ja aina Egyptin purolta asti.

9Kahdeksantena päivänä heillä oli juhlakokous. Sillä he viettivät alttarin vihkimistä seitsemän päivää ja juhlaa seitsemän päivää. 10Mutta seitsemännen kuun kahdentenakymmenentenä kolmantena päivänä hän päästi kansan menemään teltoilleen. He iloitsivat ja olivat hyvillä mielin siitä hyvästä, minkä Herra oli tehnyt Daavidille ja Salomolle ja kansalleen Israelille.

Herra ilmestyy Salomolle

11Kun Salomo oli saanut valmiiksi Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja menestynyt kaikessa, mitä oli ajatellut tehdä Herran temppelissä ja omassa linnassaan,

12Herra ilmestyi Salomolle yöllä ja sanoi hänelle: "Minä olen kuullut rukouksesi ja valinnut tämän paikan uhripaikakseni.

13Katso, jos suljen taivaan, niin ettei tule sadetta, katso, jos käsken heinäsirkkojen syödä maan tai jos lähetän ruton kansaani, 14mutta kansani, joka on otettu nimiini, nöyrtyy, ja he rukoilevat ja etsivät kasvojani ja palaavat pahoilta teiltään, minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän syntinsä ja teen heidän maansa jälleen terveeksi. 15Nyt silmäni ovat avoinna, ja korvani tarkkaavat rukouksia tässä paikassa. 16Nyt olen valinnut ja pyhittänyt tämän temppelin, että nimeni olisi siinä iäti. Niin silmäni ja sydämeni tulevat aina olemaan siinä.

17Jos sinä vaellat edessäni, niin kuin isäsi Daavid vaelsi, ja teet kaiken, mitä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat käskyjäni ja oikeuksiani, 18pidän pystyssä kuninkaallisen valtaistuimesi, niin kuin minä lupasin isällesi Daavidille sanoen: 'Aina on mies suvustasi hallitseva Israelia.'

19Mutta jos te käännytte pois ja hylkäätte käskyni ja säädökseni, jotka olen teille antanut, ja menette ja palvelette muita jumalia ja kumarratte niitä, 20kiskaisen sellaiset irti maastani, jonka olen heille antanut, ja heitän pois kasvojeni edestä tämän temppelin, jonka olen nimelleni pyhittänyt, ja teen sen sananparreksi ja ivapuheeksi kaikille kansoille. 21Tämän temppelin tähden, joka ennen oli korkein, jokainen ohikulkija kauhistuu. Kun hän kysyy: 'Miksi Herra on näin tehnyt tälle maalle ja tälle temppelille?', 22niin vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli vienyt heidät pois Egyptin maasta, ja liittyivät muihin jumaliin, kumarsivat niitä ja palvelivat niitä. Sen takia hän on antanut kaiken tämän pahan kohdata heitä.'"