Jeremiah 13

Vertauskuvia Juudan kohtalosta

1Herra sanoi minulle näin: "Mene ja osta itsellesi pellavavyö ja pane se vyötäisillesi, mutta älä laske sitä veteen."

2Ostin vyön Herran sanan mukaan ja panin sen vyötäisilleni.

3Herran sana tuli minulle toisen kerran, tämä sana: 4"Ota vyö, jonka ostit ja joka on vyötäisilläsi, ja nouse, mene Eufratille ja kätke se siellä kallion koloon."

5Menin ja kätkin sen Eufratille, niin kuin Herra oli käskenyt minun tehdä.

6Pitkän ajan kuluttua Herra sanoi minulle: "Nouse, mene Eufratille ja ota vyö, jonka käskin sinun kätkeä sinne."

7Menin Eufratille, kaivoin ja otin vyön siitä paikasta, johon olin sen kätkenyt. Katso, vyö oli turmeltunut eikä kelvannut mihinkään.

8Minulle tuli tämä Herran sana, ja se kuului: 9"Näin sanoo Herra: Samalla tavoin tuotan turmion Juudan ylpeydelle ja Jerusalemin suurelle ylpeydelle. 10Tämä paha kansa, joka ei tahdo kuulla sanojani, joka vaeltaa sydämensä paatumuksessa, seuraa muita jumalia, palvelee ja kumartaa niitä, tulee tämän vyön kaltaiseksi, joka ei kelpaa mihinkään. 11Sillä niin kuin vyö liittyy miehen vyötäisiin, niin liitin koko Israelin heimon ja koko Juudan heimon itseeni, sanoo Herra, että se olisi kansani, minulle maineeksi, ylistykseksi ja kirkkaudeksi; mutta he eivät totelleet.

12Sen tähden sano heille tämä sana: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jokainen leili täytetään viinillä. Mutta jos he sanovat sinulle: 'Emmekö tiedä, että jokainen leili täytetään viinillä?' 13sano heille: Näin sanoo Herra: Katso, täytän kaikki tämän maan asukkaat, kuninkaat, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, papit ja profeetat ja kaikki Jerusalemin asukkaat päihtymyksellä. 14Murskaan heidät toisiaan vasten, isät ja lapset yhdessä, sanoo Herra. En sääli, en säästä enkä armahda, niin että jättäisin heidät hävittämättä."

15Kuulkaa, ottakaa korviinne, älkää ylpeilkö, sillä Herra on puhunut. 16Antakaa Herralle, Jumalallenne, kunnia, ennen kuin tulee pimeä ja jalkanne loukkaantuvat vuoriin hämärässä. Silloin odotatte valoa, mutta hän muuttaa sen kuoleman varjoksi, tekee sen synkeydeksi. 17Mutta ellette kuule tätä, niin sieluni salassa itkee sellaista ylpeyttä, itkee katkerasti, ja silmäni vuotavat kyyneliä, kun Herran lauma viedään vankeuteen. 18"Sano kuninkaalle ja kuningattarelle: Istukaa alhaiselle sijalle, sillä päästänne on pudonnut kunnian kruununne. 19Negevin kaupungit ovat suljetut, eikä ole avaajaa. Koko Juuda on viety karkotukseen, karkotukseen koko kansa. 20Nostakaa silmänne ja katsokaa, ne tulevat pohjoisesta. Missä on lauma, joka oli annettu haltuusi, nuo lampaasi, kunniasi? 21Mitä sanot, kun hän kostaa sinulle? Olet opettanut heidät päälliköiksi. Eivätkö tuskat kourista sinua kuin synnyttävää vaimoa? 22Mutta jos sanot sydämessäsi: 'Miksi minulle on näin käynyt?' – suuren syntisi tähden liepeesi kohotettiin ja tehtiin väkivaltaa kantapäillesi. 23Voiko kuusilainen muuttaa ihonsa ja pantteri pilkkunsa? Voitteko te tehdä hyvää, te pahantekoon tottuneet? 24Hajotan heidät kuin oljenkorret erämaan tuuleen. 25Tämä on arpasi, mitattu osasi minulta, sanoo Herra, koska olet unohtanut minut ja luottanut valheeseen. 26Niinpä minäkin nostan sinulta liepeet kasvoillesi, ja häpeäsi näkyy. 27Olen nähnyt aviorikoksesi, hirnumisesi, haureutesi ja iljetyksesi kedon kukkuloilla. Voi sinua, Jerusalem! Et puhdistu, et vielä pitkään aikaan."