EsthGr 11

Tämä kappale luettakoon kahdeksannen luvun jälkeen, yhdeksännen edellä: 1 Artakserkseen lähetyskirja Juudalaisten säästämisestä. Neljäntenä kuningas Ptolomeuksen ja Kleopatran vuotena toivat Dositeus (joka itsensä sanoi papiksi Levin suvusta) ja Ptolomeus, hänen poikansa, tämän kirjan Purimista ja sanoivat, että Lysimakus, Ptolomeuksen poika, oli sen kääntänyt Jerusalemissa:

Mardokain uni, ja sen selitys.

Toisena suuren kuninkaan Artakserkseen vuotena, ensimäisenä päivänä Nisanin kuuta 2 Näki Mardokai unta, joka oli Juudalainen, Jairin poika, Semein pojan, Kisin pojan, Benjaminin suvusta, 3 Ja asui Susanin kaupungissa, kunniallinen mies, kuninkaan huoneessa suurena pidetty. 4 Mutta hän oli yksi niistä vangeista, jotka Nebukadnetsar, Babelin kuningas, oli Jerusalemista Jekonian, Juudan kuninkaan, kanssa vienyt pois. Ja tämä oli hänen unensa: 5 Kapina ja meteli, jylinä ja maanjäristys ja hämmästys nousi maan päällä. 6 Ja katso, siellä oli kaksi suurta lohikäärmettä, jotka menivät sotimaan toinen toistansa vastaan. 7 Ja huuto oli niin suuri, että kaikki maakunnat nousivat sotimaan pyhää kansaa vastaan. 8 Ja se oli suuri pimiä päivä, murheellinen ja ahdistavainen, ja suuri surkeus ja hämmästys oli maan päällä. 9 Ja pyhä kansa oli kovin murheellinen, ja pelkäsivät onnettomuuttansa, ja ei muuta heidän edessänsä ollut kuin kuolema, ja he huusivat Jumalan tykö. 10 Ja sen huudon jälkeen puhkesi suuri virta yhdestä vähästä lähteestä, 11 Ja aurinko nousi ja tuli kirkkaaksi, ja raadolliset voittivat ja tappoivat ne ylpiät. 12 Kuin Mardokai heräsi unestansa, ajatteli hän, mitä Jumala sen kanssa aikoi, ja piti unen sydämessänsä, ja ajatteli sitä yöhön asti, ja olis mielellänsä tahtonut tietää, mitä se aavisti.