Sir 32

Käytöksistä pidoissa Ja seuroissa, niin myös jumalisuudesta ja neuvon ottamisesta.

1Jos he ovat, sinun asettaneet johdattajaksensa, niin älä siitä ylpeile, vaan pidä itses heidän kaltaisenansa, ja aseta itses niinkuin hekin, niin sinä istut oikein; 2Ja anna siihen, mitä sinun tulee, jos sinä tahdot siinä kanssa istua, 3Että he olisivat iloiset sinun kanssas, niin sinä saat kunnian, ja kutsutaan taitavaksi ja hyvin eläneeksi mieheksi. 4Vanhimman pitää puhuman; sillä se tulee hänen tehdä, niinkuin sen, joka koetellut on. 5Älä estä soittajoita. 6Jos myös virsiä veisataan, niin älä sekoita itsiäs niiden sekaan, mutta säästä viisautes toiseksi ajaksi. 7Niinkuin rubiini valistaa kauniissa kullassa, niin myös veisu kaunistaa pidon. 8Niinkuin smaragdi on kauniissa kullassa ihana, 9Niin myös virret ovat hyvän viinan tykönä. 10Puhukaan nuorukainen kerran eli kaksi, kuin niin tarvitaan. 11Ja kuin häneltä kysytään, niin hänen pitää vastaaman lyhykäisesti, 12Ja pitämän itsensä niinkuin se, joka ei paljon tietäisi, ja paremmin vaiti oleman. 13Ei hänen pidä itsiänsä herrain vertaisena pitämän, ja kuin vanha puhuu, ei itsiänsä sekoittaman hänen puheesensa. 14Ukkosella on suuri tulen leimaus myötä; häveliäisyys tekee suuren mielisuosion. 15Nouse pöydän tyköä aikanansa, ja älä ole viimeinen; 16Mutta mene nopiasti kotias, iloitse siellä ja tee, mitäs tahdot: kuitenkin, ettet mitään pahaa tee, eli ylpiästi puhu. 17Mutta kiitä häntä kaikkein niiden edestä, joka sinun luonut ja hyvyydellänsä ravinnut on. 18Joka Herraa pelkää, se antaa itsensä mielellänsä opettaa, ja joka aikanansa itsensä siihen sovittaa, se löytää armon. 19Joka kysyy Jumalan sanaa, hän on sen runsaasti saava; mutta joka ei sitä täydestä todesta ajattele, hän pahenee siitä. 20Joka Herraa pelkää, se saa oikian opin, ja saattaa vanhurskauden valistamaan niinkuin valkeuden. 21Ei jumalatoin anna itsiänsä kurittaa, ja tietää kuitenkin aivoituksessansa auttaa itsiänsä toisen elämällä. 22Ei toimellinen mies katso ylön hyvää neuvoa; 23Mutta ylönannettu ja ylpiä ei pelkää, vaikka hän on tehnyt, mitä hän on tahtonut. 24Älä tee mitään ilman neuvoa, niin et sinä kadu sitä sitte kuin se tehty on. Älä käy sitä tietä, jolla lankeat, taikka niissä, joissa itses kiviin loukkaat. Älä siihen luota, että tie on tasainen, ja kavahda myös omia lapsias. Ehkä mitä sinä teet, niin turvaa Jumalaan. kaikesta sydämestäs; sillä se on pitää Jumalan käskyjä. Joka uskoo Jumalan sanan, se pitää käskysanat; ja joka Herraan luottaa, ei häneltä pidä mitään puuttuman.
Copyright information for FinBiblia