Sir 5

Jumalan lahjain ja armon ajan oikiasta käytöksestä.

1Älä luota rikkautees, ja älä ajattele: minulla on kyllä. 2Älä seuraa omaa ylpeyttäs, vaikka jotakin taidat matkaan saattaa; ja älä tee, mitäs tahdot. 3Älä ajattele itselläs: kuka sen minulta kieltää? sillä Herra, ylimmäinen kostaja, on sen kostava. 4Älä ajattele: jo minä olen ennenkin syntiä tehnyt, ja ei minulle mitään pahaa tapahtunut; sillä Herra on tosin kärsivällinen, mutta ei hän pidä sinua rankaisematta. 5Älä ole surutoin, Jos syntis on vielä rankaisematta, ja tahdot aina sentähden syntiä tehdä. 6Älä ajattele: Jumala on ylen laupias, ei hän rankaise minua, minä teen syntiä niin paljon kuin minä tahdon. 7Hän taitaa niin pian olla vihainen kuin armollinenkin, ja hänen vihansa ei lakkaa jumalattomista. 8Sentähden älä viivyttele kääntymästä Herran tykö, ja älä lykkää yhdestä päivästä toiseen. 9Sillä hänen vihansa tulee nopiasti, ja kostaa sinun ja kadottaa sinun. 10Älä luota väärään kaluun; sillä ei se auta sinua, kuin kiusaukset tulevat. 11Älä anna sinuas ympäri vietellä kaikkinaisilta tuulilta, älä myös jokaista tietä seuraa, niin. kuin huikentelevaiset sydämet tekevät. 12Mutta ole vahva sanoissas, ja pysy yhdessä puheessa. 13Ole valmis kuulemaan ja vastaamaan, mitä oikein on, ja älä hoputa. 14Jos sinä asias ymmärrät, niin neuvo lähimmäistäs, jos et, niin ole ääneti. 15Sillä puhe saattaa kunnian, ja puhe myös saattaa häpiän, Ja oma kieli ihmisen langettaa. Älä ole panettelia, älä myös väijy kielelläs. Varas on häpiällinen, mutta panettelia ja kaksikielinen on paljo pahempi Älä mitään pidä halpana, Joko se olis vähä eli paljo.
Copyright information for FinBiblia