Sir 50

Ylimmäisestä papista Simonista; kolmenlaisesta vihattavasta kansasta, niin myös tämän kirjan tekiästä ja hyödytyksestä.

1 Simon Onian poika, ylimmäinen pappi, joka aikanansa rakensi käytävät huoneen ympärille, ja teetti sinne patsaat, 2 Ja korotti perustuksen kahta sen vertaa ylemmä, ja valmisti ympärikäytävän templin päälle. 3 Hänen aikanansa olivat lähteet soenneet, jotka hän vaskella varusti. 4 Hän murehti kansansa vahinkoa, ja vahvisti kaupungin vihollista vastaan. 5 Hän teki kunniallisen työn, joka antoi kansan tulla jälleen oikiaan järjestyksen. 6 Kuin hän tuli ulos huoneesta esiripun eteen, niin hän valisti kuin kointähti pilven lävitse, niinkuin täysi kuu; 7 Niinkuin aurinko paistaa Korkeimman templin päälle, ja niinkuin taivaankaari on hänen kauneudessansa; 8 Niinkuin kaunis kukkanen keväällä, ja niinkuin kukkaset veden reunalla, niinkuin pyhän savun puu keväällä: 9 Niinkuin sytytetty pyhä savu astiassansa; 10 Niinkuin kultainen astia, kaikkinaisella kalliilla kivillä kaunistettu; 11 Niinkuin hedelmällinen öljypuu ja niinkuin korkia sypressipuu; 12 Kuin hän puki yllensä kauniin pitkän hameen ja koko puvun, ja tuli pyhän alttarin tykö, silloin kaunisti hän kaiken pyhän. 13 Mutta kuin hän otti uhrin kappaleet pappein käsistä, ja seisoi tulen tykönä, joka alttarilla paloi, 14 Silloin seisoivat hänen veljensä hänen ympärillänsä niinkuin istutettu sedripuu Libanonissa, ja piirittivät hänen niinkuin palmupuun oksat; 15 Ja kaikki Aaronin pojat kunniassansa, ja Herran uhrit olivat heidän käsissänsä koko Israelin sukukunnan edessä. 16 Ja hän päätti virkansa alttarin edessä, ja teki niin Korkeimmalle ja Kaikkivaltiaalle kauniin uhrin. 17 Hän ojensi kätensä juomauhrin kanssa, ja uhrasi punaista viinaa, ja vuodatti alttarin pohjaan makiaksi hajuksi Korkeimmalle, joka on kaikkein Kuningas. 18 Silloin huusivat Aaronin pojat korkiasti, ja puhalsivat vaskitorviin, tekivät suuren huminan, että heitä muistettaisiin Korkeimman edessä. 19 Silloin kaikki kansa lankesi äkisti maahan kasvoillensa, ja rukoili Herraa kaikkivaltiasta, korkeinta Jumalaansa, 20 Ja veisaajat kiittivät häntä psalmeilla, että se kajahti koko huoneessa siitä suloisesta äänestä, 21 Ja kansa rukoili korkeinta Jumalaa olemaan armollisen, siihenasti kuin jumalanpalvelus loppui ja he virkansa päättäneet olivat. 22 Kuin hän jälleen meni alas, niin hän ojensi kätensä koko Israelin seurakunnalle, ja antoi heille suullansa Herran siunauksen, ja toivotti heille terveyden hänen nimeensä. 23 Niin rukoilivat he jälleen, ja ottivat vastaan siunauksen Korkeimmalta, 24 Ja sanoivat: kiittäkäät nyt kaikki Jumalaa, joka suuria töitä tekee kaikissa paikoissa, joka meitä elävinä varjelee hamasta äidin kohdusta, ja tekee meille kaikkea hyvää. 25 Hän antakoon meille iloisen sydämen, ja lainatkoon rauhan joka paikassa Israelissa meidän elinaikanamme; 26 Ja että hänen armonsa aina pysyis meidän tykönämme, ja vapahtais meitä, niinkauvan kuin me elämme. 27 Kahtalaista väkeä vihaan minä sydämestäni, ja kolmannelle olen minä niin julma, etten minä ole kellekään niinkuin heille: 28 Samarialaisille, Philistealaisille ja hullulle väelle Sikemissä. 29 Tämän opin ja viisauden on tähän kirjaan kirjoittanut Jesus Sirakin poika Jerusalemista, ja on vuodattanut sydämestänsä tämän opetuksen. Autuas on se, joka itsensä tähän harjoittaa ja tämän panee sydämeensä: hän tulee viisaaksi, Ja jos hän sen jälkeen tekee, niin hän on kaikkiin kelvollinen; sillä Herran vaikeus johdattaa häntä.