1 Thessalonians 2

Apostolin lempeys tessalonikalaisia kohtaan

1Tiedättehän itsekin, veljet, ettei tulomme teidän luoksenne ollut turha, 2vaan, vaikka olimme ennen kärsineet, kuten tiedätte, Filipissä ja meitä oli siellä pidelty pahoin, meillä oli kuitenkin Jumalassamme rohkeutta puhua teille Jumalan evankeliumia suuressa kilvoituksessa. 3Sillä meidän kehotuspuheemme ei lähde eksytyksestä eikä epäpuhtaasta mielestä eikä ole kavaluudessa puhuttua, 4vaan niin kuin Jumala on katsonut meidät kelvollisiksi siihen, että meille uskottiin evankeliumi, puhumme, emme ollaksemme ihmisille mieliksi, vaan Jumalalle, joka koettelee sydämemme. 5Sillä emme esiintyneet koskaan mielistelevin puhein, kuten tiedätte, emmekä tekosyillä ahnehtineet. Jumala on todistajamme. 6Emme ole etsineet kunniaa ihmisiltä, emme teiltä emmekä muilta, 7vaikka Kristuksen apostoleina olisimme voineet saada teiltä arvonantoa. Olimme sen sijaan keskuudessanne lempeitä kuin imettävä äiti, joka vaalii lapsiaan.

8Niin mekin teitä hellien halusimme antaa teille, emme ainoastaan Jumalan evankeliumia, vaan oman henkemmekin, sillä olitte meille rakkaita. 9Muistattehan, veljet, meidän työmme ja rasituksemme: yötä päivää työtä tehden saarnasimme teille Jumalan evankeliumia, niin ettemme ketään teistä rasittaisi. 10Te olette todistajamme, ja Jumala, kuinka pyhät, vanhurskaat ja nuhteettomat olimme teitä kohtaan, jotka uskotte, 11samoin kuin tiedätte, kuinka me, niin kuin isä lapsiaan, kehotimme itse kutakin teistä ja rohkaisimme teitä, 12ja todistimme teille, että teidän tulee vaeltaa arvollisesti Jumalan edessä, hänen, joka kutsuu teitä valtakuntaansa ja kirkkauteensa. 13Sen tähden me myös kiitämme lakkaamatta Jumalaa siitä, että saatuanne saarnaamamme Jumalan sanan otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niin kuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte. 14Sillä teistä, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntien seuraajia, jotka ovat Juudeassa, sillä tekin olette kärsineet omilta heimolaisiltanne samaa kuin he juutalaisilta, 15jotka tappoivat Herrankin, Jeesuksen, ja omia profeettojaan ja ovat vainonneet meitä, eivätkä ole Jumalalle otollisia, vaan ovat kaikkien ihmisten vihollisia, 16kun estävät meitä puhumasta pakanoille heidän pelastumisekseen täyttääkseen kaiken aikaa syntiensä mittaa. Viha onkin jo saavuttanut heidät viimeiseen määräänsä asti.

17Mutta kun meidät nyt, veljet, on hetkeksi aikaa erotettu teistä, kasvoilta, ei sydämeltä, on meille tullut yhä suurempi halu nähdä pian kasvonne. 18Sen tähden olemme tahtoneet tulla luoksenne, minä, Paavali puolestani kerran ja kahdestikin, mutta saatana on estänyt meitä. 19Sillä kuka on toivomme, ilomme tai kerskauksemme kruunu? Ettekö tekin, Herramme Jeesuksen edessä hänen tulemuksessaan? 20Sillä te olette kunniamme ja ilomme.

Copyright information for FinSTLK2017