Daniel 5

Belsassarin pidot

1Kuningas Belsassar laittoi suuret pidot tuhannelle ylimykselleen, ja hän joi viiniä näiden tuhannen edessä. 2Belsassar käski viiniä maistellessaan tuoda ne kulta- ja hopea-astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä, että kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joisivat niistä. 3Silloin tuotiin ne kulta-astiat, jotka oli otettu temppelistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista, ja niistä joivat kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa. 4He joivat viiniä ja ylistivät kultaisia ja hopeisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia.

5Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa, ja kuningas näki käden, joka kirjoitti. 6Silloin kuninkaan kasvot kalpenivat, ja hänen ajatuksensa pelästyttivät hänet. Hänen lanteittensa nivelet herposivat, ja hänen polvensa tutisivat.

7Kuningas huusi kovalla äänellä ja käski tuoda noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät. Kuningas lausui ja sanoi Baabelin tietäjille: "Kuka ikinä voi lukea tämän kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, hänet puetaan purppuraan, ja hänen kaulaansa pannaan kultakäädyt, ja hän on oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä."

8Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat, mutta he eivät voineet lukea kirjoitusta eivätkä ilmoittaa kuninkaalle sen selitystä. 9Kuningas Belsassar pelästyi silloin suuresti, ja hänen kasvonsa kalpenivat, ja hänen ylimyksensä kauhistuivat.

10Kuninkaan äiti tuli kuninkaan ja hänen ylimystensä puheen tähden pitohuoneeseen. Kuninkaan äiti lausui ja sanoi: "Eläköön kuningas iankaikkisesti! Älkööt ajatuksesi pelästyttäkö sinua, älköötkä kasvosi kalvetko. 11Sinun valtakunnassasi on mies, jossa on pyhien jumalien henki ja jolla isäsi päivinä havaittiin olevan valistus ja ymmärrys sekä viisaus, samanlainen kuin jumalien. Hänet isäsi, kuningas Nebukadnessar, asetti tietäjien, noitien, kaldealaisten ja tähtienselittäjien päämieheksi – isäsi, kuningas – 12sen tähden, että erinomainen henki ja tieto sekä myös taito selittää unia, arvata arvoituksia ja ratkaista ongelmia havaittiin juuri hänessä, Danielissa, jolle kuningas oli antanut nimen Beltsassar. Kutsuttakoon nyt Daniel, niin hän ilmoittaa selityksen."

13Silloin Daniel tuotiin kuninkaan eteen. Kuningas lausui ja sanoi Danielille: "Oletko sinä Daniel, joka on niitä juutalaisia karkotettuja, jotka isäni, kuningas, on tuonut Juudasta? 14Olen kuullut sinusta, että sinussa on jumalien henki ja että sinussa on havaittu valistus, taito ja erinomainen viisaus. 15Nyt tuotiin eteeni viisaat ja noidat lukemaan tätä kirjoitusta ja ilmoittamaan minulle sen selitys, mutta he eivät voineet ilmoittaa sen selitystä. 16Mutta sinun minä olen kuullut voivan antaa selityksiä ja ratkaista ongelmia. Nyt siis, jos voit lukea kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, sinut puetaan purppuraan, ja kultakäädyt pannaan kaulaasi, ja sinä olet oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä."

17Silloin Daniel vastasi ja sanoi kuninkaalle: "Lahjasi pidä itse, ja antimesi anna toiselle. Mutta kirjoituksen luen kuninkaalle ja ilmoitan hänelle sen selityksen.

18Sinä kuningas! Korkein Jumala antoi isällesi Nebukadnessarille kuninkuuden, voiman, kunnian ja valtasuuruuden. 19Sen voiman tähden, jonka hän oli hänelle antanut, vapisivat kaikki kansat, kansakunnat ja kielet ja pelkäsivät hänen edessään. Hän tappoi, kenet tahtoi, hän jätti henkiin, kenet tahtoi, hän ylensi, kenet tahtoi, ja hän alensi, kenet tahtoi. 20Mutta kun hänen sydämensä paisui ja hänen henkensä kävi korskeaksi ja ylpeäksi, syöstiin hänet kuninkaalliselta valtaistuimeltaan, ja hänen kunniansa otettiin häneltä pois. 21Hänet ajettiin pois ihmisten parista, ja hänen sydämensä tuli eläinten sydämen kaltaiseksi. Hänen asuntonsa oli villiaasien joukossa, ja hän joutui syömään ruohoa kuin naudat. Hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hän tuli tuntemaan, että korkein Jumala hallitsee ihmisten valtakuntaa ja asettaa päämieheksi sen, kenet tahtoo.

22Mutta sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyryyttänyt sydäntäsi, vaikka tämän kaiken tiesit; 23vaan olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan. Hänen huoneensa astiat on tuotu eteesi, ja sinä ja ylimyksesi, puolisosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä, ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä tiedä mitään. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on henkesi ja kaikki tiesi, sinä et ole kunnioittanut. 24Sen tähden tämä käsi on lähetetty hänen luotaan ja tämä kirjoitus kirjoitettu.

25Tämä on kirjoitus, joka on tuonne kirjoitettu: 'Mene, mene, tekel, ufarsin.'

26Tämä on sen selitys: mene merkitsee: Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun.

27Tekel: sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu.

28Peres: sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille."

29Silloin Belsassar antoi käskyn, että Daniel oli puettava purppuraan ja kultakäädyt pantava hänen kaulaansa ja julistettava, että hän oli yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.

30Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas,