Deuteronomy 5

Mooseksen puhe jatkuu: kymmenen käskyä, muita lakeja

1Sitten Mooses kutsui kokoon koko Israelin ja sanoi heille: "Kuule, Israel, nämä käskyt ja oikeudet, jotka minä tänä päivänä julistan teidän korvienne kuullen, oppikaa ne ja noudattakaa niitä tarkasti. 2Herra, Jumalamme, teki liiton kanssamme Hoorebilla. 3Herra ei tehnyt tätä liittoa isiemme kanssa, vaan meidän kanssamme, jotka olemme tässä tänä päivänä, kaikkien meidän kanssa, jotka nyt elämme. 4Kasvoista kasvoihin Herra puhui teidän kanssanne vuorelta, tulen keskeltä. 5Minä seisoin silloin Herran ja teidän välillänne ja ilmoitin teille Herran sanan, sillä te pelkäsitte tulta ettekä nousseet vuorelle. Hän sanoi:

6'Minä olen Herra, Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.

7Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

8Älä tee itsellesi jumalankuvaa, älä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. 9Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat, 10mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.

11Älä lausu turhaan Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka lausuu turhaan hänen nimensä.

12Ota vaari lepopäivästä, niin että sen pyhität, niin kuin Herra, Jumalasi, on sinua käskenyt. 13Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi. 14Mutta seitsemäs päivä on Herran, Jumalasi, sapatti. Silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköön myöskään poikasi tai tyttäresi, palvelijasi tai palvelijattaresi, härkäsi, aasisi tai muu juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka on porteissasi, että palvelijasi ja palvelijattaresi saisivat levätä niin kuin sinäkin. 15Muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sen tähden Herra, Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivän.

16Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niin kuin Herra, Jumalasi, on sinua käskenyt, että kauan eläisit ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, Jumalasi, sinulle antaa.

17Älä tapa.

18Älä tee huorin.

19Älä varasta.

20Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.

21Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa. Älä himoitse itsellesi lähimmäisesi huonetta, älä hänen peltoaan, älä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiaan, äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.' .

22Nämä sanat Herra puhui koko teidän seurakunnallenne vuorelta, tulen ja synkkien pilvien keskeltä, suurella äänellä, eikä siihen enempää lisännyt. Hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun ja antoi ne minulle. 23Kun te kuulitte äänen pimeyden keskeltä, vuoren palaessa tulena, niin te astuitte luokseni, kaikki teidän sukukuntienne päämiehet, niin myös teidän vanhimpanne. 24Te sanoitte: 'Katso, Herra, Jumalamme, on antanut meidän nähdä kirkkautensa ja valtasuuruutensa, ja me olemme kuulleet hänen äänensä tulen keskeltä. Tänä päivänä olemme nähneet, että Jumala voi puhua ihmisen kanssa, ja tämä jää kuitenkin henkiin. 25Miksi meidän on siis kuoleminen? Sillä tämä suuri tuli kuluttaa meidät. Jos me vielä kuulemme Herran, Jumalamme, äänen, niin me kuolemme. 26Sillä kuka kaikesta lihasta koskaan on niin kuin me kuullut elävän Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä ja jäänyt henkiin? 27Astu siis esiin ja kuule kaikki, mitä Herra, Jumalamme, sanoo. Puhu sinä meille kaikki, mitä Herra, Jumalamme, sinulle puhuu, niin kuulemme ja teemme.'

28Herra kuuli puheenne, kun te puhuitte minulle, ja Herra sanoi minulle: 'Minä olen kuullut, mitä tämä kansa on puhunut sinulle. Kaikki, mitä he ovat puhuneet, on oikein puhuttu. 29Jospa heillä olisi sellainen sydän, että he alati pelkäisivät minua ja noudattaisivat kaikkia käskyjäni, niin he ja heidän lapsensa menestyisivät iankaikkisesti!

30Mene siis ja sano heille: Palatkaa majoillenne. 31Mutta jää sinä tähän minun eteeni, niin minä puhun sinulle kaikki ne käskyt, säädökset ja oikeudet, jotka sinun on opetettava heille, että he seuraisivat niitä siinä maassa, jonka minä annan heille omaksi.'

32Niin noudattakaa siis tarkasti niitä, niin kuin Herra, teidän Jumalanne, on teitä käskenyt. Älkää poiketko oikealle älkääkä vasemmalle, 33vaan vaeltakaa aina sitä tietä, jota Herra, teidän Jumalanne, käski teidän vaeltaa, että eläisitte, menestyisitte ja elinpäivänne olisivat pitkät siinä maassa, jonka otatte omaksenne."