Genesis 24

Aabrahamin palvelija noutaa Rebekan Iisakille vaimoksi

1Aabraham oli tullut iältään vanhaksi, ja Herra oli siunannut Aabrahamia kaikessa. 2Aabraham sanoi palvelijalleen, talonsa vanhimmalle, joka hallitsi kaikkea, mitä hänellä oli: "Pane kätesi kupeeni alle. 3Minä vannotan sinua Herran, taivaan ja maan Jumalan, kautta, ettet ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden keskuudessa minä asun, 4vaan että menet minun omaan maahani ja sukuni luo ja otat sieltä vaimon pojalleni Iisakille."

5Palvelija sanoi hänelle: "Entä jos nainen ei tahdo seurata minua tähän maahan, onko minun silloin vietävä poikasi takaisin siihen maahan, josta olet lähtenyt?"

6Aabraham vastasi hänelle: "Varo, ettet vie poikaani takaisin sinne. 7Herra, taivaan Jumala, joka otti minut pois isäni kodista ja synnyinmaastani, hän, joka puhui minulle ja vannoi minulle sanoen: 'Sinun jälkeläisillesi annan tämän maan', hän lähettää enkelinsä edelläsi, niin että saat sieltä vaimon pojalleni. 8Mutta jos nainen ei tahdo seurata sinua, olet tästä valasta vapaa. Älä vain vie poikaani sinne takaisin."

9Palvelija pani kätensä herransa Aabrahamin kupeen alle ja lupasi sen hänelle valalla vannoen. 10Palvelija otti herransa kameleista kymmenen sekä kaikenlaisia kalleuksia herransa tavaroista, nousi ja lähti Mesopotamiaan, Naahorin kaupunkiin. 11Hän antoi kamelien asettua kaupungin ulkopuolelle vesikaivon luo lepäämään illan suussa, jolloin naiset tulivat vettä ammentamaan. 12Hän sanoi: "Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, suo minulle tänään menestystä ja tee laupeus herralleni Aabrahamille. 13Katso, minä seison tässä lähteellä, ja kaupunkilaisten tyttäret tulevat ammentamaan vettä. 14Tapahtukoon, että tyttö, jolle sanon: 'Kallista tänne vesiastiaasi juodakseni', ja joka vastaa: 'Juo, juotan kamelisikin', on juuri se, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille, ja siitä tiedän, että olet tehnyt laupeuden herralleni."

15Tuskin hän oli lakannut puhumasta, kun siihen tuli Rebekka, joka oli Aabrahamin veljen Naahorin ja hänen vaimonsa Milkan pojan, Betuelin, tytär, ja hänellä oli vesiastia olallaan. 16Tyttö oli näöltään hyvin ihana, neitsyt, johon ei mies ollut koskenut. Hän astui alas lähteelle, täytti astiansa ja tuli ylös. 17Silloin palvelija riensi häntä vastaan ja sanoi: "Anna minun juoda vähän vettä astiastasi."

18Hän vastasi: "Juo, herrani." Hän laski nopeasti astiansa alas kädelleen ja antoi hänen juoda. 19Annettuaan hänen juoda hän sanoi: "Minä ammennan vettä myös kameleillesi, kunnes ne ovat juoneet kyllikseen." 20Hän tyhjensi nopeasti astiansa juottokaukaloon ja riensi uudestaan kaivolle ammentamaan vettä ja ammensi kaikille hänen kameleilleen.

21Mies katseli häntä ääneti saadakseen tietää, oliko Herra antanut hänen matkansa onnistua vai ei. 22Kun kamelit olivat juoneet, mies otti esiin kultaisen nenärenkaan, joka painoi puoli sekeliä, ja pani hänen käsiinsä kaksi rannerengasta, jotka painoivat kymmenen kultasekeliä. 23Hän kysyi: "Kenen tytär olet? Sano minulle. Onko isäsi talossa tilaa yöpyäksemme siinä?"

24Hän vastasi hänelle: "Olen Betuelin, Naahorin ja Milkan pojan, tytär." 25Hän sanoi hänelle vielä: "Meillä on runsaasti olkia ja rehua. Meillä on myös paikka yöpyä."

26Silloin mies kumartui maahan ja rukoili Herraa 27ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, joka ei ole ottanut pois armoaan ja totuuttaan minun herraltani. Herra on johdattanut minut tätä tietä herrani veljen kotiin."

28Tyttö riensi ilmoittamaan äitinsä perheelle, mitä oli tapahtunut. 29Rebekalla oli veli, jonka nimi oli Laaban. Laaban riensi ulos miehen luo lähteelle. 30Sillä kun hän näki nenärenkaan ja rannerenkaat sisarensa käsissä ja kuuli sisarensa Rebekan kertovan ja sanovan: "Näin mies puhui minulle", hän meni miehen luo – ja katso, hän seisoi vielä kamelien luona lähteellä. 31Hän sanoi hänelle: "Tule sisään, sinä Herran siunattu. Minkä tähden seisot ulkona? Minä olen valmistanut tilaa talossa ja sijaa kameleille."

32Mies tuli taloon, ja Laaban riisui kamelit ja antoi kameleille olkia ja rehua sekä hänelle ja hänen seuralaisilleen vettä jalkojen pesuun. 33Sitten pantiin ruokaa hänen eteensä, mutta hän sanoi: "En syö, ennen kuin olen puhunut asiani." Laaban vastasi: "Puhu."

34Hän sanoi: "Minä olen Aabrahamin palvelija. 35Herra on suuresti siunannut herraani, niin että hänestä on tullut mahtava mies. Hän on antanut hänelle lampaita, vuohia ja nautoja, hopeaa ja kultaa, palvelijoita ja palvelijattaria, kameleja ja aaseja. 36Saara, herrani vaimo, on vanhalla iällään synnyttänyt herralleni pojan, jolle herrani on antanut kaiken omaisuutensa. 37Herrani vannotti minua sanoen: 'Älä ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden maassa minä asun, 38vaan mene isäni kotiin ja sukuni luo ja ota sieltä pojalleni vaimo.' 39Silloin sanoin herralleni: 'Entä jos tyttö ei seuraa minua?' 40Hän vastasi minulle: 'Herra, jonka edessä olen vaeltanut, lähettää enkelinsä kanssasi ja antaa matkasi onnistua, niin että saat pojalleni vaimon suvustani ja isäni perheestä. 41Silloin, kun saavut sukuni luo, olet vapaa valasta, jonka minulle vannoit. Jos he eivät häntä sinulle anna, olet valasta vapaa.' 42Tulin tänään lähteelle ja sanoin: 'Herra, herrani Aabrahamin Jumala! Jos annat onnistua sen matkan, jolla olen, 43salli tapahtua, että neitsyt, joka minun seisoessani tässä vesilähteellä tulee ammentamaan vettä ja sanoessani hänelle: 'Anna minun juoda vähän vettä astiastasi', 44vastaa minulle: 'Juo itse, ja ammennan myös kameleillesi' – että hän on se nainen, jonka Herra on määrännyt herrani pojalle.' 45Tuskin olin lakannut näin puhumasta itsekseni, katso, Rebekka tuli siihen vesiastia olallaan, astui alas lähteelle ja ammensi. Sanoin hänelle: 'Anna minun juoda.' 46Hän laski nopeasti astian alas olaltaan ja sanoi: 'Juo, juotan myös kamelisi.' Join, ja hän juotti myös kamelit. 47Kysyin häneltä sanoen: 'Kenen tytär olet?' Hän vastasi: 'Olen Betuelin, Naahorin ja Milkan pojan, tytär.' Panin nenärenkaan hänen nenäänsä ja rannerenkaat hänen käsiinsä. 48Kumarruin maahan ja rukoilin Herraa, kiittäen Herraa, herrani Aabrahamin Jumalaa, joka oli johdattanut minut oikeaa tietä saamaan herrani veljen tyttären hänen pojalleen. 49Jos nyt tahdotte osoittaa suosiota ja uskollisuutta herralleni, ilmoittakaa se minulle. Mutta jos ette, niin ilmoittakaa sekin minulle kääntyäkseni toisaalle, oikealle tai vasemmalle."

50Laaban ja Betuel vastasivat sanoen: "Herralta tämä on tullut. Emme voi tässä asiassa puhua sinulle hyvää emmekä pahaa. 51Katso, siinä on Rebekka edessäsi, ota hänet ja mene. Tulkoon hän herrasi pojan vaimoksi, niin kuin Herra on sanonut."

52Kuultuaan heidän sanansa Aabrahamin palvelija kumartui maahan Herran eteen. 53Sitten palvelija otti esille hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita ja antoi ne Rebekalle. Hän antoi kallisarvoisia lahjoja myös hänen veljelleen ja äidilleen. 54He söivät ja joivat, hän ja hänen seuralaisensa, ja olivat siellä yötä. Mutta kun he olivat nousseet seuraavana aamuna, hän sanoi: "Päästäkää minut menemään herrani luo."

55Tytön veli ja äiti vastasivat: "Anna tytön viipyä luonamme vielä jonkin aikaa, edes kymmenen päivää. Sitten lähde."

56Mutta hän sanoi heille: "Älkää viivyttäkö minua, koska Herra on antanut matkani onnistua. Päästäkää minut menemään, tahdon lähteä herrani luo."

57He vastasivat: "Kutsukaamme tänne tyttö ja kysykäämme häneltä itseltään." 58He kutsuivat Rebekan ja sanoivat hänelle: "Tahdotko lähteä tämän miehen kanssa?" Hän vastasi: "Tahdon."

59He lähettivät sisarensa Rebekan imettäjineen matkalle Aabrahamin palvelijan ja hänen miestensä mukana. 60He siunasivat Rebekan ja lausuivat hänelle: "Oi sisaremme, tulkoon sinusta tuhat kertaa kymmenentuhatta, ja vallatkoot siemenesi vihamiestensä portit!"

61Rebekka nousi palvelijattarineen, ja he istuivat kamelien selkään ja seurasivat miestä. Palvelija otti Rebekan mukaansa ja lähti matkalle. 62Iisak oli tulossa Lahai-Roin kaivon tienoilta. Hän asui näet Negevissä. 63Iisak oli illan suussa lähtenyt kedolle kävelemään, ja kun hän nosti silmänsä, hän näki kamelien lähestyvän. 64Kun Rebekka nosti silmänsä ja näki Iisakin, hän pudottautui nopeasti maahan kamelin selästä.

65Hän kysyi palvelijalta: "Kuka on tuo mies, joka tulee kedolla meitä vastaan?" Palvelija vastasi: "Hän on herrani." Niin hän otti hunnun ja verhoutui siihen. 66Palvelija kertoi Iisakille kaikki, mitä hän oli toimittanut. 67Iisak vei Rebekan äitinsä Saaran majaan ja otti hänet luokseen, ja hänestä tuli hänen vaimonsa, ja hän rakasti häntä. Iisak sai lohdutuksen äitinsä kuoltua.