Gen 41 | FinSTLK2017 | STEP | Kahden vuoden kuluttua tapahtui, että farao näki unen. Hän oli seisovinaan Niilin rannalla.

Genesis 41

Joosef selittää faraon unet

1 Kahden vuoden kuluttua tapahtui, että farao näki unen. Hän oli seisovinaan Niilin rannalla. 2 Katso, virrasta nousi seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää, jotka kävivät laitumella kaislikossa. 3 Katso, niiden jälkeen nousi virrasta toiset seitsemän lehmää, rumia ja laihoja. Ne asettuivat edellisten lehmien viereen virran rannalle. 4 Rumat ja laihat lehmät söivät seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää. Siihen farao heräsi. 5 Mutta hän nukahti uudestaan ja näki toisen unen: seitsemän paksua ja kaunista tähkää kasvoi samassa korressa. 6 Katso, niiden jälkeen kasvoi vielä seitsemän tähkää, ohutta ja itätuulen polttamaa. 7 Ohuet tähkät nielivät seitsemän paksua ja täyteläistä tähkää. Siihen farao heräsi, ja katso, se oli ollut unta. 8 Mutta aamulla hänen mielensä oli levoton, ja hän lähetti kutsumaan eteensä kaikki Egyptin tietäjät ja kaikki viisaat. Farao kertoi heille unensa, mutta ei ollut ketään, joka olisi selittänyt ne faraolle.

9 Silloin ylin juomanlaskija puhui faraolle sanoen: "Nyt minä muistan syntini. 10 Farao oli vihastunut palvelijoihinsa, ja hän pani minut vankilaan henkivartijoiden päämiehen taloon, minut ja ylimmän leipurin. 11 Me molemmat, minä ja hän, näimme samana yönä unta. Näimme kumpikin unemme, jolle oli oma selityksensä. 12 Siellä oli kanssamme heprealainen nuorukainen, henkivartijoiden päämiehen palvelija. Kerroimme hänelle unemme. Hän selitti ne meille. Hän selitti, mitä kummankin uni merkitsi. 13 Niin kuin hän meille oli selittänyt, niin kävikin: minut asetettiin entiseen virkaani, toinen hirtettiin."

14 Silloin farao lähetti kutsumaan Joosefin eteensä. Hänet tuotiin kiireesti vankikuopasta. Hän ajatti hiuksensa, vaihtoi vaatteensa ja tuli faraon eteen. 15 Farao sanoi Joosefille: "Minä olen nähnyt unen, eikä ole sille selittäjää, mutta olen kuullut kerrottavan sinusta, että kun kuulet unen, voit sen selittää."

16 Joosef vastasi faraolle sanoen: "En minä, mutta Jumala antaa faraolle suotuisan vastauksen."

17 Farao puhui Joosefille: "Näin unen: Seisoin Niilin rannalla. 18 Katso, virrasta nousi seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää, jotka kävivät laitumella kaislikossa. 19 Katso, niiden jälkeen nousi virrasta toiset seitsemän lehmää, kurjia, kovin rumia ja laihoja. En ole koko Egyptin maassa nähnyt niin rumia kuin ne. 20 Laihat ja rumat lehmät söivät ensimmäiset, lihavat lehmät. 21 Mutta vaikka ne olivat nielleet nämä, ei voinut huomata, että ne olivat nielleet ne, vaan ne olivat näöltään yhtä rumia kuin ennenkin. Silloin heräsin. 22 Mutta taas näin unta: seitsemän täyteläistä ja kaunista tähkää kasvoi samassa oljessa. 23 Katso, niiden jälkeen kasvoi vielä seitsemän tähkää, kuivunutta, ohutta ja itätuulen polttamaa. 24 Ohuet tähkät nielivät seitsemän kaunista tähkää. Kerroin tämän tietäjille, mutta kukaan ei kyennyt sanomaan minulle, mitä se merkitsee."

25 Niin Joosef sanoi faraolle: "Faraon unet merkitsevät kumpikin samaa. Jumala on ilmaissut faraolle, mitä hän on tekevä. 26 Seitsemän kaunista lehmää ovat seitsemän vuotta, seitsemän kaunista tähkää ovat myös seitsemän vuotta. Unilla on sama merkitys. 27 Seitsemän laihaa ja rumaa lehmää, jotka nousivat niiden jälkeen, ovat seitsemän vuotta, ja seitsemän tyhjää, itätuulen polttamaa tähkää ovat seitsemän nälkävuotta. 28 Tätä tarkoitin, kun sanoin faraolle: Jumala on antanut faraon nähdä, mitä hän on tekevä. 29 Katso, tulee seitsemän vuotta, jolloin on suuri viljavuus koko Egyptin maassa. 30 Mutta niitä seuraa seitsemän sellaista nälkävuotta, että Egyptin maan entinen viljavuus kokonaan unohtuu, ja nälänhätä tuottaa maalle häviön. 31 Silloin ei enää tiedetä mitään maassa vallinneesta viljavuudesta sitä seuraavan nälänhädän vuoksi, sillä se on oleva erittäin kova. 32 Mutta että uni toistui faraolle, se tietää, että Jumala on asian varmasti päättänyt ja että Jumala antaa sen pian tapahtua.

Joosefin korottaminen faraon rinnalle

33 Nyt valitkoon farao ymmärtäväisen ja taitavan miehen ja asettakoon hänet Egyptin hallitusmieheksi. 34 Näin tehköön farao: asettakoon päällysmiehiä maahan ja ottakoon viidennen osan Egyptin maan sadosta seitsemänä viljavuotena. 35 Koottakoon näinä hyvinä vuosina, jotka tulevat, kaikki niiden sato ja koottakoon viljaa faraon haltuun, talletettakoon sato kaupunkeihin ja säilytettäköön, 36 niin että maalla on viljaa säästössä seitsemän nälkävuoden varalle, jotka kohtaavat Egyptin maata, eikä maa joudu perikatoon nälänhädän aikana."

37 Puhe oli hyvä faraon ja kaikkien hänen palvelijoidensa silmissä. 38 Farao sanoi palvelijoilleen: "Voisimmeko löytää ketään, jossa on Jumalan Henki niin kuin tässä?" 39 Farao sanoi Joosefille: "Koska Jumala on ilmoittanut sinulle kaiken tämän, ei ole ketään toista niin ymmärtäväistä ja taitavaa kuin sinä. 40 Hoida sinä taloani, ja käskyäsi totelkoon koko kansani. Ainoastaan valtaistuimen puolesta olen sinua korkeampi." 41 Farao sanoi Joosefille: "Katso, olen asettanut sinut koko Egyptin maan hallitsijaksi." 42 Farao otti sinettisormuksensa kädestään, pani sen Joosefin käteen, puetti hänen ylleen hienot pellavavaatteet ja ripusti kultakäädyt hänen kaulaansa. 43 Hän antoi hänen ajaa omissa, lähinnä parhaissa vaunuissaan, hänen edellään huudettiin: abrek! ^{▼▼ Sanan merkitys ei ole varma. Luther: maan isä. Ab = isä.} ja hänet oli asetettu koko Egyptin maan hallitsijaksi. 44 Farao sanoi Joosefille: "Minä olen farao, mutta sinun tahtomattasi älköön kukaan nostako kättä tai jalkaa koko Egyptin maassa." 45 Farao nimitti Joosefin Saafenat-Paneahiksi ja antoi hänelle puolisoksi Aasenatin, Oonin ^{▼▼ Oon oli kaupunki Niilin suistossa, kreikkalaiselta nimeltä Heliopolis.} papin Poti-Feran tyttären. Joosef lähti tarkastamaan Egyptin maata.

Joosef torjuu nälänhädän. Joosefin pojat Manasse ja Efraim syntyvät

46 Joosef oli kolmenkymmenen vuoden vanha, kun hän tuli faraon, Egyptin kuninkaan, palvelijaksi. Joosef lähti faraon luota ja kulki läpi koko Egyptin maan. 47 Seitsemänä viljavuotena maa kasvoi hyvin runsaasti. 48 Näinä seitsemänä hyvänä vuotena, jotka tulivat Egyptin maahan, hän kokosi kaikkea viljaa ja talletti sen kaupunkeihin. Hän talletti kuhunkin kaupunkiin sen viljan, joka tuotiin ympäristön vainioilta. 49 Joosef kokosi viljaa kuin meren hiekkaa, hyvin suuret määrät, siihen asti että lakattiin sitä mittaamasta, sillä se ei ollut enää mitattavissa. 50 Joosefille syntyi, ennen kuin nälkävuosi tuli, kaksi poikaa, jotka Aasenat, Oonin papin Poti-Feran tytär, synnytti hänelle. 51 Esikoiselle Joosef antoi nimen Manasse, "sillä", hän sanoi, "Jumala on saattanut minut unohtamaan kaikki vaivani ja koko isäni kodin." 52 Toiselle hän antoi nimen Efraim ^{▼▼ Manasse muistuttaa hepreassa unohtamista merkitsevää sanaa, Efraim taas tulee sanasta parah, olla hedelmällinen.}, "sillä", hän sanoi, "Jumala on tehnyt minut hedelmälliseksi kärsimysteni maassa."

53 Ne seitsemän viljavuotta, jotka tulivat Egyptin maahan, tulivat täyteen. 54 Sen jälkeen alkoi seitsemän nälkävuotta, niin kuin Joosef oli sanonut, ja nälänhätä tuli kaikkiin maihin, mutta Egyptin maassa oli leipäviljaa kaikkialla. 55 Sitten koko Egyptin maa näki nälkää, ja kansa huusi faraolta leipää. Silloin farao sanoi kaikille egyptiläisille: "Menkää Joosefin luo ja tehkää, mitä hän käskee teidän tehdä." 56 Kun nälkä ahdisti koko maata, Joosef avasi kaikki varastot ja myi viljaa egyptiläisille. Mutta nälänhätä tuli yhä kovemmaksi Egyptin maassa. 57 Kaikista maista tultiin Egyptiin Joosefin luo ostamaan viljaa, sillä kaikissa maissa oli kova nälänhätä.