Isaiah 14

Babylonian ja Assurin tuho

1Sillä Herra armahtaa Jaakobia ja valitsee vielä Israelin ja sijoittaa heidät heidän omaan maahansa. Muukalaiset liittyvät heihin ja yhtyvät Jaakobin heimoon. 2Kansat ottavat heidät ja tuovat heidät heidän kotiinsa, ja Israelin heimo saa heidät Herran maassa omikseen, orjiksi ja orjattariksi, ja he vangitsevat vangitsijansa ja hallitsevat käskijöitään.

3Sinä päivänä, jona Herra päästää sinut rauhaan vaivastasi, tuskastasi ja siitä kovasta työstä, jota sinulla teetettiin, 4virität tämän pilkkalaulun Baabelin kuninkaasta ja sanot: "Kuinka on käskijästä tullut loppu, tullut loppu ahdistuksesta! 5Herra on murtanut jumalattomien sauvan, valtiaitten vitsan, 6joka löi kansoja vihan vimmassa, löi lakkaamatta, joka vihassa vallitsi kansakuntia ja vainosi niitä säälimättä. 7Kaikki maa on saanut levon ja rauhan. He puhkeavat riemuun. 8Sypressitkin sekä Libanonin setrit iloitsevat sinusta: 'Sinun maata mentyäsi ei nouse kukaan meitä hakkaamaan.' 9Helvetti tuolla alhaalla värisi tähtesi ottaakseen sinut vastaan, kun tulet. Se herättää kuolleet sinulle, kaikki maan johtomiehet, nostattaa valtaistuimiltaan kaikki kansojen kuninkaat. 10Kaikki he lausuvat ja sanovat sinulle: 'Myös sinä olet riutunut niin kuin mekin, olet tullut meidän kaltaiseksemme.' 11Alas helvettiin on vaipunut komeutesi ja harppujesi helinä. Allasi ovat vuoteena madot. Toukat ovat peittonasi.

12Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja!
Pakanoiden jumalattomat tyrannit edustavat hirmuhallituksellaan saatanallista mahtia.
13Sinä sanoit sydämessäsi: 'Nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä korotan istuimeni ja istun kokoontumisvuorelle pohjoisen puolelle. 14Nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.' 15Mutta alas helvettiin sinä joudut, syvimpään kuiluun. 16Ne, jotka sinut näkevät, katsovat pitkään, tarkastelevat sinua: 'Onko tämä se mies, joka järisytti maan ja järkytti valtakunnat, 17joka teki maanpiirin erämaaksi ja hävitti sen kaupungit, joka ei päästänyt vankejaan kotiin?'

18Kansojen kuninkaat lepäävät kaikki kunniassa, kukin kammiossaan. 19Mutta sinä olet kaukana haudastasi, viskattuna pois kuin hylätty vesa, olet peittynyt surmattujen, miekalla lävistettyjen, kiviseen kuoppaan suistuneitten alle, olet kuin tallattu raato. 20Et saa yhtyä heihin haudassa, sillä olet maasi hävittänyt, kansasi tappanut. Ikinä enää ei mainita pahantekijöiden sukua.

21Laittakaa hänen lapsilleen verilöyly heidän isiensä pahojen tekojen tähden, etteivät he nousisi ottamaan omakseen maata ja täyttäisi maanpiiriä kaupungeilla." 22Nousen heitä vastaan, sanoo Herra Sebaot, ja hävitän Baabelilta nimen ja jäännöksen, suvun ja jälkeläiset, sanoo Herra. 23Teen sen siilien perinnöksi ja vesirämeeksi, lakaisen sen pois hävityksen luudalla, sanoo Herra Sebaot.

24Herra Sebaot on vannonut sanoen: Totisesti, mitä olen ajatellut, se tapahtuu, mitä olen päättänyt, se toteutuu: 25muserran Assurin maassani ja tallaan hänet vuorillani, niin että hänen ikeensä heltiää heidän päältään ja hänen kuormansa heltiää heidän hartioiltaan. 26Tämä on päätös, päätetty kaikesta maasta, tämä on käsi, ojennettu kaikkien kansojen yli. 27Sillä Herra Sebaot on päättänyt, – kuka sen tyhjäksi tekee? Hänen kätensä on ojennettu, – kuka sen torjuu?

Herran sana Filisteasta

28Kuningas Aahaan kuolinvuotena tuli tämä profeettasana:

29Älä, Filistea kaikkinesi, iloitse siitä, että sauva, joka sinua löi, on murtunut. Sillä käärmeen juuresta kasvaa kyy, ja sen hedelmä on lentävä käärme. 30Vaivaisista kurjimmat löytävät laitumen, ja köyhät saavat levätä turvassa, mutta sinun juuresi tapan nälkään, ja sinun jäännöksesi surmataan.

31Valita, portti, huuda, kaupunki. Menehdy pelkoon, Filistea kaikkinesi, sillä pohjoisesta tulee savu; eikä yksikään erkane vihollisen riveistä.

32Mutta mitä vastataan pakanakansan sanansaattajille? "Herra on perustanut Siionin, ja hänen kansansa kurjat saavat siinä turvan."

Copyright information for FinSTLK2017