Isa 36 | FinSTLK2017 | STEP | Kuningas Hiskian neljäntenätoista hallitusvuotena hyökkäsi Sanherib, Assurin kuningas, kaikkien Juudan varustettujen kaupunkien kimppuun ja valloitti ne.

Isaiah 36

Sanherib piirittää Jerusalemia

1 Kuningas Hiskian neljäntenätoista hallitusvuotena hyökkäsi Sanherib, Assurin kuningas, kaikkien Juudan varustettujen kaupunkien kimppuun ja valloitti ne. 2 Assurin kuningas lähetti Laakiista Rabsaken ^{▼▼ Rabsake oli arvonimi.} suuren sotajoukon kanssa kuningas Hiskiaa vastaan Jerusalemiin ja [Rabsake] pysähtyi Ylälammikon vesijohdolle, joka on Vanuttajankedon tien varrella. 3 Eljakim, Hilkian poika, joka oli palatsin päällikkönä, ja kirjuri Sebna ja kansleri Jooah, Aasafin poika, menivät hänen luokseen.

4 Rabsake sanoi heille: "Sanokaa Hiskialle: Näin sanoo suurkuningas, Assurin kuningas: 'Mitä on tuo luottamus, joka sinulla on? 5 Sanon: pelkkää huulten puhetta on tuollainen neuvo ja voima sodankäyntiin. Keneen sinä oikein luotat, kun kapinoit minua vastaan? 6 Katso, sinä luotat Egyptiin, tuohon särkyneeseen ruokosauvaan, joka tunkeutuu sen käteen, joka siihen nojaa, ja lävistää sen. Sellainen on farao, Egyptin kuningas, kaikille, jotka häneen luottavat. 7 Vai sanotko ehkä minulle: Me luotamme Herraan, Jumalaamme? Mutta eikö hän ole se, jonka uhrikukkulat ja alttarit Hiskia poisti, kun hän sanoi Juudalle ja Jerusalemille: Tämän alttarin edessä on teidän kumartaen rukoiltava?' 8 Mutta lyö nyt vetoa herrani, Assurin kuninkaan, kanssa: annan sinulle kaksi tuhatta hevosta, jos voit antaa niille ratsastajat. 9 Kuinka sitten voisit torjua ainoankaan käskynhaltijan, ainoankaan herrani vähimmän palvelijan, hyökkäyksen? Mutta sinä luotat Egyptiin, sen vaunuihin ja ratsumiehiin. 10 Olenko nyt Herran sallimatta hyökännyt tähän maahan hävittämään sitä? Herra itse on sanonut minulle: 'Hyökkää tähän maahan ja hävitä se.'"

11 Eljakim, Sebna ja Jooah sanoivat Rabsakelle: "Puhu palvelijoillesi aramin kieltä, sillä me ymmärrämme sitä; älä puhu meille juudan kieltä kansan kuullen, jota on muurilla."

12 Mutta Rabsake vastasi: "Onko herrani lähettänyt minut puhumaan näitä sanoja herrallesi ja sinulle? Eikö juuri niille miehille, jotka istuvat muurilla ja joutuvat kanssanne syömään omaa likaansa ja juomaan omaa vettänsä?" 13 Sitten Rabsake astui esiin, huusi kovalla äänellä juudan kielellä ja sanoi: "Kuulkaa suurkuninkaan, Assurin kuninkaan, sanoja. 14 Näin sanoo kuningas: 'Älkää antako Hiskian pettää itseänne, sillä hän ei voi teitä pelastaa. 15 Älköön Hiskia saako teitä luottamaan Herraan, kun hän sanoo: Herra on varmasti pelastava meidät. Tätä kaupunkia ei anneta Assurin kuninkaan käsiin. 16 Älkää kuulko Hiskiaa.' Sillä Assurin kuningas sanoo näin: 'Tehkää sovinto kanssani ja antautukaa minulle, niin saatte syödä kukin viinipuustanne ja viikunapuustanne ja juoda kukin kaivostanne, 17 kunnes tulen ja vien teidät maahan, joka on teidän maanne kaltainen, vilja- ja viinimaahan, leivän ja viinitarhojen maahan. 18 Älköön Hiskia vietelkö teitä, sanoessaan: Herra pelastaa meidät. Onko muidenkaan kansojen jumalista kukaan pelastanut maatansa Assurin kuninkaan käsistä? 19 Missä ovat Hamatin ja Arpadin jumalat? Missä ovat Sefarvaimin jumalat? Ovatko ne pelastaneet Samariaa minun käsistäni? 20 Kuka näiden maiden kaikista jumalista on pelastanut maansa käsistäni? Kuinka sitten Herra pelastaisi Jerusalemin käsistäni?'"

21 Mutta he olivat vaiti eivätkä vastanneet hänelle mitään, sillä kuningas oli käskenyt niin ja sanonut: "Älkää vastatko hänelle."

22 Sitten palatsin päällikkö Eljakim, Hilkian poika, ja kirjuri Sebna ja kansleri Jooah, Aasafin poika, tulivat Hiskian luo vaatteet reväistyinä ja kertoivat hänelle, mitä Rabsake oli sanonut.