Jeremiah 42

Jeremia puhuu kansalle

1Kaikki sotaväen päälliköt ja Joohanan, Kaareahin poika, ja Jesanja, Hoosajan poika, sekä kaikki kansa, pienimmästä suurimpaan, astuivat esiin 2ja sanoivat profeetta Jeremialle: "Langetkoon pyyntömme eteesi, ja rukoile puolestamme Herraa, Jumalaasi, kaiken tämän jäännöksen puolesta, sillä suuresta luvusta meitä on jäänyt jäljelle vain vähän, niin kuin omat silmäsi näkevät meitä olevan. 3Herra, sinun Jumalasi, ilmoittakoon meille, mitä tietä meidän on kuljettava, ja sanan, jota meidän on noudatettava."

4Silloin profeetta Jeremia vastasi heille: "Minä kuulen. Katso, minä rukoilen Herraa, teidän Jumalaanne, niin kuin sanotte, ja kaiken sen, mitä Herra teille vastaa, ilmoitan teille enkä salaa teiltä mitään."

5He sanoivat Jeremialle: "Olkoon Herra totuudellinen ja luotettava todistaja meitä vastaan, jos emme tee aivan sen sanan mukaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, lähettää sinut meille tuomaan. 6Olkoon se hyvä tai paha: Herran, meidän Jumalamme ääntä, jonka luo me sinut lähetämme, tottelemme, että meidän kävisi hyvin, kun tottelemme Herran, meidän Jumalamme, ääntä."

7Kymmenen päivän kuluttua Herran sana tuli Jeremialle, 8ja hän kutsui Joohananin, Kaareahin pojan, ja kaikki sotaväen päälliköt, jotka olivat tämän kanssa, sekä kaiken kansan, pienimmästä suurimpaan. 9Hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala, jonka luo te lähetitte minut laskemaan rukouksenne hänen eteensä: 10Jos tosiaan jäätte tähän maahan, rakennan teidät enkä hajota maahan, istutan teidät enkä revi pois, sillä kadun sitä onnettomuutta, jonka olen tuottanut teille. 11Älkää pelätkö Baabelin kuningasta, jota te nyt pelkäätte. Älkää pelätkö häntä, sanoo Herra, sillä minä olen teidän kanssanne, minä autan teitä ja pelastan teidät hänen käsistään. 12Annan teille armon, niin että hän armahtaa teitä ja antaa teidän palata takaisin maahanne.

13Mutta jos te sanotte: 'Me emme jää tähän maahan', ettekä tottele Herran, Jumalanne, ääntä, 14vaan sanotte: 'Ei! Menemme Egyptiin, jossa emme näe sotaa, kuule torven ääntä emmekä kärsi leivän nälkää, ja sinne me jäämme asumaan' – 15niin kuulkaa siis nyt Herran sana, te Juudan tähteet: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Jos te todella käännätte kasvonne Egyptiä kohti ja menette sinne asumaan muukalaisina, 16niin miekka, jota te pelkäätte, saavuttaa teidät siellä Egyptin maassa, ja nälkä, joka teitä huolettaa, seuraa perässänne Egyptiin, ja sinne te kuolette. 17Kaikki ne miehet, jotka kääntävät kasvonsa Egyptiä kohti asuakseen siellä muukalaisina, kuolevat miekkaan, nälkään ja ruttoon, eikä kukaan heistä pääse pakoon eikä pelastu siitä onnettomuudesta, jonka minä annan heille tulla. 18Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Niin kuin vihani ja kiivauteni on vuodatettu Jerusalemin asukasten päälle, niin kiivastukseni vuotaa teidänkin päällenne, jos menette Egyptiin, ja tulette kiroukseksi ja kauhistukseksi, kirosanaksi ja häväistykseksi ettekä enää näe tätä paikkaa.

19Herra sanoo teille, te Juudan tähteet: Älkää menkö Egyptiin. Se tosiaan tietäkää, että olen tänä päivänä teitä varoittanut. 20Eksytitte itsenne, kun te lähetitte minut Herran, teidän Jumalanne, luo sanoen: 'Rukoile puolestamme Herraa, meidän Jumalaamme; ja kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sanoo, ilmoita meille, niin me teemme sen.' 21Olen sen tänä päivänä teille ilmoittanut, mutta te ette kuulleet Herran, teidän Jumalanne, ääntä kaikessa, mitä varten hän lähetti minut teidän luoksenne. 22Nyt siis totisesti tietäkää, että te kuolette miekkaan, nälkään ja ruttoon siinä paikassa, johon te haluatte mennä siellä muukalaisina asumaan.

Copyright information for FinSTLK2017