Job 23

Job vetoaa Jumalan tuomioistuimeen

1Job vastasi ja sanoi:

2"Tänäänkin on valitukseni katkeraa, ja käteni on raskas huokaukseni tähden. 3Oi, jospa tietäisin, kuinka voin löytää hänet, jospa pääsisin hänen asunnolleen! 4Esittäisin hänen edessään riita-asian ja täyttäisin suuni todisteilla. 5Tahtoisinpa tietää, mitä hän minulle vastaisi, ja kuulla, mitä hän minulle sanoisi. 6Riitelisikö hän kanssani suurella voimallaan? Ei, hän vain tarkastelisi minua. 7Silloin käräjöisi hänen kanssaan rehellinen mies, ja pelastuisin tuomaristani ainiaaksi. 8Katso, menen itään, mutta hän ei ole siellä; menen länteen, enkä häntä huomaa. 9Jos hän on vasemmalla, en häntä erota, jos hän kääntyy etelään, en häntä näe. 10Sillä hän tietää tieni. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltainen olisin. 11Hänen askeleissaan on jalkani pysynyt, hänen tietään olen noudattanut siltä poikkeamatta. 12Hänen huultensa käskystä en ole luopunut, hänen suunsa sanat olen kätkenyt tarkemmin kuin omat säädökseni. 13Mutta hän on yksi, kuka voi häntä estää? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee. 14Niin, hän panee täytäntöön minulle määrätyn osan, ja sellaista on hänellä vielä paljon. 15Sen tähden minut valtaa kauhu hänen kasvojensa edessä. Kun sitä ajattelen, pelästyn häntä. 16Jumala on tehnyt minut araksi, ja Kaikkivaltias on saattanut minut kauhun valtaan. 17Sillä en ole menehtynyt pimeään, eikä hän ole peittänyt pimeyttä kasvoiltani."

Copyright information for FinSTLK2017