Luke 24

Naisia Jeesuksen haudalla

1Mutta viikon ensimmäisenä päivänä he ja eräitä muita naisia tuli hyvin varhain haudalle tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit. 2He huomasivat kiven vieritetyksi pois haudalta. 3He menivät sisälle, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. 4Tapahtui, että kun he olivat tästä ymmällä, katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa.

5He pelästyivät ja kumartuivat kasvoilleen maahan. Miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? 6Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa, 7sanoen: 'Ihmisen Poika pitää antaa syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulita ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös.'"

8He muistivat hänen sanansa. 9Ja he palasivat haudalta ja ilmoittivat tämän kaiken niille yhdelletoista ja kaikille muille. 10Ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena, Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, sekä muut naiset heidän kanssaan. 11Mutta näiden puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä. 12Mutta Pietari nousi, juoksi haudalle ja kun hän kurkisti sisään, hän näki siellä olevan ainoastaan käärinliinat. Hän meni pois ihmetellen mielessään, mitä oli tapahtunut.

Jeesus ilmestyy Emmauksen tiellä kahdelle opetuslapselle

13Katso, kaksi heistä kulki sinä päivänä Emmaus-nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen stadionin päässä Jerusalemista. 14He keskustelivat kaikesta tästä, mitä oli tapahtunut. 15Heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi heitä ja liittyi kulkemaan heidän kanssaan. 16Mutta heidän silmänsä olivat estetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. 17Hän sanoi heille: "Mistä te kävellessänne puhutte keskenänne ja miksi olette murheellisia?"

18Toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: "Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?"

19Hän sanoi heille: "Mitä?" Niin he sanoivat hänelle: "Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä, 20kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme antoivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet. 21Mutta me toivoimme hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin. Onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kun nämä tapahtuivat. 22Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme saattaneet meidät hämmästyksiin. He menivät aamulla varhain haudalle 23eivätkä löytäneet hänen ruumistaan, ja tulivat ja sanoivat myös nähneensä enkelinäyn, ja enkelit olivat sanoneet hänen elävän. 24Muutamat niistä, jotka olivat kanssamme, menivät haudalle ja havaitsivat niin olevan, kuin naiset olivat sanoneet, mutta häntä he eivät nähneet."

25Hän sanoi heille: "Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaiken sen, minkä profeetat ovat puhuneet! 26Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja menemän kirkkauteensa?" 27Hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa Kirjoituksissa sanottu. 28Kun he lähestyivät kylää, johon olivat menossa, niin hän oli kulkevinaan edemmäksi.

29Mutta he vaativat häntä sanoen: "Jää luoksemme, sillä on jo ilta ja päivä on jo laskenut." Hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. 30Tapahtui, kun hän oli aterialla heidän kanssaan, että hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille. 31Heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet, ja hän katosi heidän näkyvistään. 32He sanoivat toisilleen: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja avasi meille Kirjoitukset?" 33He nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin ja tapasivat ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssaan. 34He sanoivat: "Herra on totisesti noussut ylös ja on ilmestynyt Simonille." 35He kertoivat, mitä oli tapahtunut tiellä ja kuinka he olivat tunteneet hänet, kun hän mursi leivän.

Jeesus ilmestyy apostoleilleen Jerusalemissa

36Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"

37Heidät valtasi säikähdys ja pelko, ja he luulivat näkevänsä hengen.

38Mutta hän sanoi heille: "Miksi olette hämmästyneet, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia sydämiinne? 39Katsokaa käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse [tässä] olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minulla olevan." 40Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. 41Mutta kun he eivät vielä uskoneet, ilon tähden, vaan ihmettelivät, hän sanoi heille: "Onko teillä täällä jotakin syötävää?"

42He antoivat hänelle palan paistettua kalaa. 43Hän otti sen ja söi heidän nähtensä. 44Hän sanoi heille: "Tätä tarkoittivat minun sanani, jotka puhuin teille ollessani vielä kanssanne, että kaiken pitää käydä toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen Laissa ja Profeetoissa ja Psalmeissa."

45Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään Kirjoitukset. 46Hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, ja näin Kristuksen piti kärsiä ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, 47ja että mielenmuutosta syntien anteeksiantamiseksi on saarnattava hänen nimessään kaikille kansoille alkaen Jerusalemista. 48Te olette tämän todistajat. 49Katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut. Mutta te pysykää tässä kaupungissa, Jerusalemissa, kunnes päällenne puetaan voima korkeudesta."

Jeesus otetaan ylös taivaaseen

50Hän vei heidät pois, ulkopuolelle Betaniaan asti, nosti kätensä ja siunasi heidät. 51Tapahtui, että hän siunatessaan heitä loittoni heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen. 52He kumarsivat häntä ja palasivat Jerusalemiin suuresti iloiten.

53He olivat alati pyhäkössä kiittäen ja ylistäen Jumalaa. Aamen.