Matthew 22

Vertaus kuninkaan pojan häistä

1Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi: 2"Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojalleen 3ja lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla. 4Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, olen valmistanut ateriani, härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmista. Tulkaa häihin!' 5Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä liiketoimilleen. 6Toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat. 7Mutta kuningas vihastui, lähetti sotajoukkonsa, tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.

8Silloin hän sanoi palvelijoilleen: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet kelvollisia. 9Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.' 10Palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita. 11Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, hän näki siellä miehen, joka ei ollut pukeutunut häävaatteisiin. 12Hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi. 13Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen.' Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. 14Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."

Saako keisarille maksaa veroa

15Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa kiedotuksi. 16He lähettivät hänen luokseen opetuslapsensa herodeslaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, tiedämme, että olet totuudellinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa kenestäkään välittämättä, sillä et katso henkilöön. 17Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"

18Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te tekopyhät?

19Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denaarin.

20Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"

21He vastasivat: "Keisarin." Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on."

22Kun he sen kuulivat, he ihmettelivät ja jättivät hänet ja menivät pois.

Ylösnousemuksen raamattuperuste

23Sinä päivänä hänen luokseen tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä 24sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee saamatta lapsia, hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön siemenen veljelleen.' 25Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli. Koska hänellä ei ollut jälkeläistä, hän jätti vaimonsa veljelleen. 26Samoin toinen ja kolmas, ja seitsemänteen asti. 27Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo. 28Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis on oleva ylösnousemuksessa? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."

29Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Eksytte, koska ette tunne Kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. 30Sillä ylösnousemuksessa ei oteta vaimoa eikä anneta vaimoksi, vaan he ovat kuin Jumalan enkelit taivaassa. 31Mutta mitä kuolleiden ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille sanoen: 32'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Hän ei ole kuolleiden Jumala, vaan elävien."

33Sen kuultuaan kansa hämmästyi hänen oppiaan.

Suurin käsky laissa

34Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli vaientanut saddukeukset, he kokoontuivat yhteen, 35ja eräs heistä, lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten: 36"Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"

37Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.' 38Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. 39Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.' 40Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki Laki ja Profeetat."

Kenen poika Kristus on?

41Fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä 42sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin."

43Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen: 44'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes panen vihollisesi jalkojesi astinlaudaksi.'

45Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?"

46Kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan, eikä siitä päivästä lähtien yksikään uskaltanut kysyä häneltä enää mitään.