Psalms 102

Katumuspsalmi

1Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen. 2Herra, kuule rukoukseni, ja huutoni tulkoon eteesi. 3Älä kätke kasvojasi minulta, kun minulla on ahdistus. Kallista korvasi puoleeni, kun huudan, riennä ja vastaa minulle. 4Sillä päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja luitani polttaa kuin ahjossa. 5Sydäntäni on taottu ja se on kuivunut kuin ruoho, sillä minä unohdan syödä leipääni. 6Vaikerrukseni äänestä luuni tarttuvat lihaani. 7Olen kuin pelikaani erämaassa. Olen kuin huuhkaja raunioissa. 8Olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla. 9Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät. Ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat nimeni kautta. 10Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyynelillä 11sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja heittänyt pois. 12Päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho. 13Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen. 14Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja sen hetki on tullut. 15Sillä sen kivet ovat palvelijoillesi rakkaat, ja sen sorakasoja heidän on sääli. 16Pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat kunniaasi, 17kun Herra rakentaa Siionin, hän ilmestyy kunniassaan, 18ja kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää hylkää heidän rukoustaan. 19Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa, 20että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan, 21kuullakseen vankien huokaukset, vapauttaakseen kuoleman lapset, 22jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystään Jerusalemissa, 23kun kaikki kansat ja valtakunnat kokoontuvat yhteen, palvelemaan Herraa. 24Hän on lannistanut matkalla voimani ja lyhentänyt päiväni. 25Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni. Sinun vuotesi kestävät polvesta polveen. 26Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialaasi. 27Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ja ne vanhenevat kaikki kuin vaate. Sinä muutat ne, niin kuin vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat. 28Mutta sinä pysyt samana, eivätkä vuotesi lopu. 29Sinun palvelijasi lapset asuvat turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät edessäsi.

Copyright information for FinSTLK2017