Genesis 25

Abrahamu engangu täkwäkguxäyä hipdu towikengä kumgut

Sara kupänä, Abrahamu mängätnä hipdu täpätuxäyä äläkut. Umanä Ketura. Tiwän itä dukngikulu, wawakngä 6. Umanä Simran, Joksan, Medan, Midian, Isbak äwä Sua yang. Joksandä täkake, wawakngä itä towikulu Seba Dedan yang. Tiwänä Dedandä täkake Asu, Letus, äwä Leum yang towikut. Tiwän unetä sakngälake Asu, Letus, äwä Leum yangge bapunä yaxäwik yiwikin. Tixawänu Midianu, wawakngä 5 towikut. Umanä Epa, Eper, Hanok, Abida äwä Elda yang. Äminu aläkwäxu Abrahamde mängälu Ketulale ayinä.

Abrahamu mängätnä Sarale mehene päkutde wawakge hängä bänip gwalängge doxungäxäwik uhike yämikut. Yämike Aisaxu inäkän yiwikge natäke yäningyäpiwän, uwomu teke, kewu gusitdä akonggak käwut päku yiwikin. Tiwänä hängänä undä wawakngä Aisakgekän pengämikut.

Abrahamu krismasnä unekänu 175 yiwikut. Bänip kwikwixune krismasu naxälä yiwixäwik, äminäläke hikngä tikut. Tike kungäke, bapunä tupä kumginde kukut.

Tiwänä wawakngä Aisakät Ismaelkätdä nanäle guwu täku, hupgänangu Makpela nanä däkäne tekumäläk. Makpeläxät Mamrexälu wäkngasim wäkngasim. Tiwän hupgänangu undäkä Epronde kewune yiwixakut. Epronu Hit nanä, tiwän Soharde wawak. 10 Kep, hupgänangu undäkä yangu mängätnä Sara tewikge natäkengu, Abrahamdä Hit nanäle kätaxune tupä auhike, mängätnä Sara hupgänangu undäkäne tekut. Ge inä kupänkäyä, wawakngätä undäkänekän tekumäläk.

11 Abrahamu kupänä, wawakngä Aisaxu Anätutä bänip kwikwik imixawän, Käluk Yiwixäwik Nanduxak Täpäle Yanggäle
25:11 Käluk Yiwäxäwik Nanduxak Täpäle YanggäYakap 16:14 une känangge.
wäkngäsim yiwikut.

Ismaelde wawak täkwäk

12 Wamu aläknga Abrahamkät Hagarkätde wawaxu Ismaelde wam. Hagaru Isip nanä uläpä Sarale puyä äminde yiwikulunin. 13 Wawakngä Ismaelde wawakge umanu yakap täpänetä ku wasekngä täpäne using. Yakap täpä Nebaiot, ile mehene Kedar, ile mehene Adbel, ile mehene Mipsam, 14 ile mehene Misma, ile mehene Duma, ile mehene Masa, 15 ile mehene Hadad, ile mehene Tema, ile mehene Jetur, ile mehene Napis, tiwänä wäsekngä täpä Kedema.

16 Ismaelde wawaxu 12 uläkwäxu yolu inäinä gäpanggäpang ku pahake yiwitäke kukin. Tikengä yolu unggäpanggäpang pahakinde kuhiläle inä yiwitäke kukin. Yolu u ku pahake yiwikin wopwomu bapunä mahande alake yiwikindä yot umanu bapunä yakawu u yiwikinde uman yänikin.

17 Ismaelu krismasnä 137 yiwike kumgut. Kungäke bapunä tupä kumginde kukut. 18 Tixawän bapunä mahande alakindä kewu Hawilaxät Surkätde bänäkängän päku yiwikin. Hawila Sur yangu Isipkät Asurkätde bänäkän yiwikumäläk, tiwän Isipde wäkngäsim. Ismaelde bapunätä Aisakge bapunä tokngä dayipä yäkwälexäyä usinggän pahawä yiwixakin.
25:18 tokngä dayipginWamu aläknga yäpulinä kätak hikngä donatäxaying.


Aisakgä Isoxät Jekopkät towikut

19 Wamu alakngä Abrahamde wawaxu Aisakge wam.

Abrahamdä wawakngä Aisak towimbän,
20 Aisaxu krismasnä 40 yiwikengä, mängätnä Rebeka täkut. Rebekale nanäle umanu Betuel. Tiwän haminäle umanu Laban. Betuel yänggwälu Aram nanä. Tiwän kewu Mesopotemia yiwixakin. Ge ile yäpa Aisakgä täkut.

21 Täkutnä engang hongge yiwän, mängätnäle natäke, Aisakgä Yawe tumuk wam inikut. Iniwän Yawetä gatängämän, tängene kayä tikut. 22 Rebekale bäniwune engangu täpäyalatä yiwike, mingäle bänipkätan amgumälak. Tiwän “Usingu inaleka tinggak?” yake, Yawele yawänyak tahakut.

23 Tahawänu Yawetä using inikut.

“Tängäkane engangu täpäyalä. Tiwän uläpäyalu kantri gäpangalä äpme upuke yiwisimäläk.
Tikengä gäpanggutä äpme kitokake, notnä yapmitning.
Tiwän payänä ulapnäle gepbine äpme yiwik,” yang inikut.
24 Ge täpduxu engang dayike päkut gwenune wawakngä ukgatäp dayike päkut. 25 Wawakngä yakap apgut täpäle guwu gämänä, tiwän dänggämnämbamgän. Tiwän umanä Iso yang inikin. 26 Tiwänä mahande apgulu payänäle bäläng tänggänggänuxäwik apän, umanä Jekop
25:26Hibru wamune ‘Jekop’ yangu yäpuli ‘Bälängä tänggänggänukgak’. Hibru nanätä “Äminu uläpä kem tahanggak” yäningge natäkengu “Bälängä tänggänggänukgak,” yang yäkakin.
yang inikin. Aisaxu krismasnä 60 yiwixawän, mängätnä Rebekätä wawakngä uläpäyalu une dukngikut.

Isotä ulapnä “Hängä nätä pängangäsä, gätä täke päpiläk” yang inikut

27 Tiwänä yiwitäke kuhika, wawakngä uläpäyalu inulung täpäyat tike, Iso songäne tihikuxäwik, kälawu buläkän sipmäkakut. Tixawän Jekowu selyot däkändäkäne säkge yiwixakut. 28 Aisaxu kälaptuk näpikge täke hikngä nätäxakut. Ge wawakngä Isole ilakngä hikngä natängämikakut. Tixawänu Rebekatä Jekopde ilakngä hikngä natängämikakut.

29 Gwendune Jekowu nak haxawän, Iso songänetä nakngäle hikngä tixawä apgut. 30 Apu Jekowu using inikut. “Nakgnale hikngä tikaying. Ge gapek salinu gämänä uhanggaläxu notnä yupsäng nami nänggäwa,” yang inikut. (Ile tiwän Iso umanä täkngatu Idom
25:30Hibru wamune ‘Idom’ äwä ‘gämänä’ yangu guläkgnä usäkän bimä.
yang inikin.)

31 Iniwän Jekopdä using inikut. “Gätä gämäk alakuläk. Ge nanitdä kupänu, ile hängäläpä meyä päpiläxunin.. Tike gätä ‘Hängä wawakngä yakap täpätä päkayingu gätä täke päpiläk,’ yang naniwi, naxu äpme gamit,” yang inikut.

32 Iniwän Isotä inikut. “Nä nakngale hikngä tiwä axumnanggenggat. Hängä uläkwäkge inale natäpit?” yang inikut.

33 Iniwän Jekopdä using inikut. “‘Anätule umande wamu hiyäkände hikngä yänggat’ yang naniwiyä gamit,” yang iniwän, Isotä “Hängä uläkwäxu täke päpiläk,” yangu Anätule umande inikut.

34 Iniwänä Jekopdä bret gapek salin yang imän naxäwik, yanggä tängopgut. Tikengä enake, teke kukut. Unin tahake, Iso wawaxu yakap täpätä pänangäsä hängä hapduke, ulapnätä päpikge inikut.

Copyright information for `AWX