1 Corinthians 10

Pol nukas Juda akan askanai mesin äiewon.

O jaiat, okoro isan ronkat kesek: meter iken askanai ak Moses tainori koin ses opok owosein ätäi ronkatewe. Meter iken askanai Anut nukas ious ak kururur mareanik, kamwaronuk, mas an kuremana, koin. Kiro onokus, ak kiro ious pak mas anas pak an join senek. Kiro ak Moses tainoriäin roat saräun ätär marowon. Ak erekapu kiro o Anut nukan Osous aronuk, jein. Ak erekapu nais kiro an Anut nukan Osous aronuk, jein. Kiro an aitapau uruas nonuk, jein. Kiro aitapausar ak tainware potowon. Kiro aitapau Krais nuka karar. Kiro onok keserwon, utianik, iken askanai kamuk, sosop ak Anut nukan onok tainorau wa, okon, Anut nukas akanun kasak pemara, akwaronuk, ro wäpik mena om puru opok meieutoin.

Kiro onok erekapu pewon, ik rusapai akan onok aru wa tainorau rai ätär mukou. Ak akan woiaka onok aru maun sakau moin, ik ak keserin senek wa keserau. Karauk akas sät eitek akan totok ipiakas ate momana, jou muriäi senek, ik wa keserau. Meter Anut nukan ämänis keser äiewon, “Roasiret ak tanemoi, o an pak jeanik, ätäi Airen roasiret senek sät eitek nukan totok nepukup karäu manoin.”

Kisim Bek 32:6

Ik karauk akas sapum onok miäin senek wa keserau. Ak sapum onok aru mona, omre karar opokar 23,000 roasiret meiein. Ik ran Anut Näwäu ate wa aparau. Iken karauk askanai akas Anut Näwäu ate apari rauna, mänis tukwaronuk, meiein. 10 Ik wa korkorurau. Iken karauk askanai akas korkorurna, Anut nukan sarau eitekus roasiret akwaronuk, meiäi kos koumara, kiro roasiret akwaronuk, meiein.

11 Kiro onok erekapu ak opok pewon, kiro ik aparaun totok. Kiro ik onok aru wa tainoraun rai, jer we moin. Owon, ik rusapai omnokou opok raum, kiro omnokou pataraun ses siakup rau. 12 Keseria, inok ro ko is sakau tai raim rai ronkatäi, ko jekuriar rawai. Warnuk, ko onok aru opok ouri nai. 13 Rowe, owo onokus ak ate apwaraun rewaronuk, ak opok peäu, kiro onok atap wa. Kiro karauk roasiret opok peäu senekurar. Utianik, Anut nukas orip orip ak jekur kamwareäu. Ko äpu akan sakau owo senek, okon, ko kar onok inikernuk, kos akan sakau ate apwareanik, itimwaraun wa päi. Utianik, ate apwaraun ses kounuk, kos kar apu sare maronuk, ak sakau tai rawaun itok.

Sät eitek akan o pak Anut nukan o pak.

14 O jaiat, isan woias ak mesin meieäim. Ak sät eitek jou muriäi onok pakan ute imine manowe. 15 Is ak ronkat eposek orip roasiret awarom, akasar isan ämän jekur wasarewe. 16 Kiro kap ik Näwäu nukan o jaun ses opok oianik, Anut ‘pere’ aurmoi, wain an jeäum, kis ik Krais nukan karian pak turur mukiäu. Kiro bret Näwäu nukan o jaun ses opok, pärärianik, jeäum, kis ik Krais nukan enipsau pak turur mukiäu. 17 Owon, bret karar rau, ik sosop raum, utianik, kiro bret karar ik erekapu jeäum, keserianik, ik roasiret enmaksau karar senek tururiäum.

18 Ak Israel roasiret mesin ronkatware. Ak Anut jou murianik, patan opok opur makona, jeäin. Kis ak Anut pak erek tururiäi. 19 Is okoro ämän awarom kiro is sät eitek Airen roasiret akas jou maraun patan opok opur amkeäi epar rai äiäu wa. Is kiro sät eitek totok ran epar rai awarau wa. 20 Wa senes wa, kiro Airen roat akas akan sät eitek opok opur amkeanik, jou mareäi, kiro ak Satan nukan eitek aru jou morai. Ak Anut wa jou muriäi. Kristen roasiret, ak kiro Satan nukan eitek aru pak wa tururau rai sakau awarom. 21 Ak Näwäu nukan kap opok an jemoi, ätäi pote Satan nukan eitek aru nukan kap opok an jeäi, kiro onok itok wa. Ak Näwäu nukan patan pakan o jemana, ätäi pote, Satan nukan eitek arun patan pakan o jeäi, kiro itok wa. 22 Ik Näwäu kasak päun kiro onok keseriäum ra? Iken ronkat iken sakaus kon sakau itimoriäu ra?

Woiaka epar moin roasiret ak karauk roasiret akan sarau ro wa.

23 Ik owo onok keseraun kar ros ik tämukau senek wa. Kiro epar, utianik, onok erekapus ik sareikaun senek itok wa. Ik onok erekapu keseraun itok, utianik, karauk onokus ik Kristen roasiret sakau saräun wa sareikai. 24 Ik ika karar sareikaun wa ronkatäu, ik karauk jaunokot sarwaraun ronkatäu. 25 Ak owo opur amket opok karauk roat akas aiaukun surna, akas kau mianik, jaun itok. Ak woiaka oiroror orip kiro mesin ronkat sosop oinai, poteanik, okoro opur sät eitek opok makoin rai wa totware ariäu. 26 Owon, ik erekapu äpu, okoro omnokou pak osap erekapu okoro opok rau pak kiro Näwäu nukan karar.

27 Kar ro kon wou Jisas mesin epar mau wa ros kon owa o jaun aisonuk rai, potoinam, owo o isonuk, je. Won oirori moinam, wa totorau. 28 Utianik, kar ros aisai, ‘okoro o sät eitek jou murin pakan’ aisonuk rai, na kiro ron ämän aisowon roinam, kon wou aru maun kiro o wa jau. 29 Is akas akan woiaka aru maun kiro onok keseriäi rai, äiäu wa, ak kiro o jeäi, ak onok aru wa miäi, utianik, is kiro ron wou aru mai rai keser äiäim.

Utianik, kar ros keser äiäi, “Kar ros is owo o jaun tämarau wa, owo o jaun mesirwon is jaun itok. Is owon kar ron wou aru maun mesin ronkatäu?
30 Is o jaun Anut ‘pere’ aurita rai, kar ros is onok aru mom rai airau senek wa. Owon, amke is Anut ‘pere’ aurianik, jemin.”

31 Utianik, is sakau awarom, ak owo o jeäi, owo an jeäi, owo onok keseriäi, kiro Anut nukan enip jou muraun keserwe. 32 Ak onok eposek mowe. Keserna, Juda roasiret ra, Grik roasiret ra, roasiret akan woiaka epar moin ra, ak akan onok aparia, onok aru opok wa oware nai. 33 Isaka keseriäim senek keserwe. Is isakasar isan enimsau saräun mesin wa ronkateäim, is roasiret erekapu sarwaraun ronkateanik, ak Krais siakup imware kowaun keseriäim.

Copyright information for `BBR