1 Corinthians 12

Anut nukan Osou Näus ik sakau eposek atap atap ikiäu.

O jaiat, is ak Anut nukan Osou Näu nukas sarau maun sakau eposek ak karar karar areäu mesin awaraurim. Is ak kiro onok jekur äpu maun mesin awarom. O jaiat, aka äpu, meter ak Airen roasiret Anut nukan ämän rowau wa opok, karauk roasiret akas apu atap atap pakas rewarona, ak pote sät eitek akan totok ämän wa areai jou mareäin. Keseria, is ak okoro ämän jekur äpu maun awarom. Kar ro ko Anut nukan Osou Näu orip kos “Anut, na Jisas aru mo.” keser rai wa äiäu. Kar ep ros “Jisas ko isan Näwäu,” äiäu senek wa. Kiro ro ko Anut nukan Osou Näusar kiro ronkat nurunuk, ko wou epar mianik, “Jisas ko isan Näwäu” äiäu.

Osou Näu nukas sakau eposek atap atap ikiäu. Utianik, kiro Anut nukan Osou karar rau. Anut Näwäu nukan sarau muraun apu sosop rau, utianik, ik Näwäu karar jou muriäum. Anut nukan sarau muraun ik sakau atap atap orip, utianik, Anut kararas kon sarau maun kiro sakau atap atap erekapu ikiäu.

Kiro Anut nukan Osou Näu nukasar roasiret karar karar sakau eposek aka aka sarsaratäun areäu. Anut nukan Osous kar ro ronkat eposek karauk roasiret awaraun nuriäu. Kiro Osou kararasar kar ro äpu maun sakau nurunuk, Anut nukan ämän roasiret tamaraun nuriäu. Kiro Osou kararasar kar ro kon wou epar maun sakau nuriäu. Kiro Osousar kar ro roasiret sip orip jekwaraun sakau nuriäu. 10 Kar ro kurur atap atap keseraun sakau nuriäu. Kar ro Anut nukan ämän roianik, roasiret araun sakau nuriäu. Kar ro owo osap Osou Näu pakas kowon, owo osap ko pakas kowau wa, kiro wasareanik, äpu maun sakau nuriäu. Kar ro ko kar menan ämän atap atap aräun sakau nuriäu. Kar ro kiro ämän atap atapan onoktapau owo senek äpu mianik, piriraun sakau nuriäu. 11 Utianik, kiro sakau atap atap Anut nukan Osou Näu kararasar nukan ronkat pakas koiäu. Kos kon ronkatis roasiret sakau atap atap areäu.

Ik erekapu tururianik, enmoksau karar senek raiäum.

12 Ro nukan enipsau karar, utianik, kon isou, ipou, tapau, erekapu tururnuk, kon enipsau karar sareäu. Kiro kesek, ik erekapu tururta, Krais nukan enipsau karar senek sareäum. 13 Kiro senek, ik erekapu Juda roasiret ra, karauk omsau pakan roasiret ra, sarau roasiret (slev) ra, roasiret akan sarau akasar kamwareäi ra, ik erekapu Anut nukan Osou Näu kararas an joumun. Anut nukas ik erekapu kiro Osou Näu karar iken woiok uru mukowon. Keseria, ik Krais nukan enipsau senek karar raum.

14 Ik erekapu äpu, iken enmoksau kiro karar rawau wa, ko isou, ipou, tapau pak erekapu mamak turur rai. 15 Keseria, isous äiäi, “Is ipou wa, okon, is enipsau pakan wa,” ko keser äianik, wa manai, kiro pakar pasar rawai. 16 Rauk käus äiäi, “Is amukwak wa, okon, is enipsau pakan wa,” ko keser äianik, wa manai, kiro pakar pasar rawai. 17 Utianik, enmoksau erekapu amukwawak kerek sarenuk rai, kar jejep owose rowai? Ko jejep rowau senek itok wa. Enmoksau erekapu rauk käu kerek sarenuk rai, sou päi owose rowai? Ko sou rowau senek itok wa. 18 Iken enmoksau kesenek wäpik, Anut nukasar nukan ronkat pakas enmoksau opok osap atap atap sarau karar karar orip marowon. 19 Utianik, iken ipiok ra, isiok ra, karar raunuk rai, iken enmoksau wa rawai. 20 Ik äpu osap atap atap erekapu tururna, enmoksau karar rau.

21 Keseria, amukus ipou “Na okoro opok wa rawau, is karar rawam,” keser aurau senek wa. Tapaus isou “Na okoro opok wa rawau, is karar rawam,” keser aurau senek wa. 22 Wa senes, wa. Owo osap iken enmoksau opok rau iken ronkat kiro osap sakau wäpik äiäum, kiro osap wa raunuk rai, ik eposek wa rawam. 23 Owo osap iken ronkat eposek wa, jekur kameanik, mer eposek mako muriäum. Karauk osap ik karauk roasiret akas aparaun memeswariäu, kiro jekur kameanik, kururur miäum. 24 Karauk osap iken ronkat kiro eposek senes aparaun itok, ik jekur wa kamwareäum. Utianik, Anut nukas iken enmoksau ate mowon. Kos iken ipiok, isiok, tapiok tururwon. Karauk osap iken ronkat eposek wa kos jekur kamwareäu. 25 Kesernuk, iken enmoksau atap atap wa inäiäu. Iken enmoksau karar senek, isiok, ipiok, tapiok wou, aka aka jekur kamkamoteäi. 26 Utianik, karar osap tätäi ounuk, enmoksau erekapu tätäi oi potaiei. Utianik, iken ipiok ra, isiok ra, tapiok wou ra, karauk roat akas aparianik, enip jou mona, kiro iken enmoksau erekapu nepipirai.

27 Ak rowe. Ak erekapu tururin, kiro ak Krais nukan enipsau. Ak karar karar kon enipsau senek rai. 28 Anut nukan roasiret kamuk opok, Anut nukas amke, Jisas nukan ämän oi ariaun roat sare marowon. Ko ätäi nukan ämän roianik, äräun roat sare marowon. Ätäiar, ko tamaraun roat sare marowon. Keseria, kos karauk roat kurur atap atap maun sare marowon. Karauk sip roat jekwaraun sakau arowon. Karauk ak roasiret sarwaraun sakau arowon. Karauk ronkat eposek karauk roasiret kamwaraun sakau arowon. Karauk menan ämän atap atapus aräun arowon. 29 Akan ronkat roat erekapu Jisas nukan ämän oi ariaun roat ra? Ak erekapu Anut nukan ämän roianik, araun roat ra? Ak erekapu tamaraun roat ra? Ak erekapu kurur atap atap maun roat ra? 30 Ak erekapu sip aru jekwaraun sakau orip ra? Ak erekapu kar menan ämän atap atapus aräun itok ra? Ak erekapu kiro ämän piriraun itok ra? Wa senes, wa. Anut nukas roat karar karar akan sarau maun sakau atap atap arowon. 31 Utianik, ak Korin roasiret, ak Osou Näu nukan sakau eposek senes owaun woiakas weanik, ronkat sakau oiäi.

Is rusapai kar onok eposek senes ätär maram. Kiro onokus karauk onok erekapu itimwareäu.

Copyright information for `BBR