1 Corinthians 14

Ik roasiret Anut nukan ämän tuku awarau.

Keserianik, akan woiakas karauk roasiret mesin meiäun orip orip sarau sakau mowe. Ak Osou Näu nukan sakau atap atap owaun woiaka sakau mowe. Utianik, kiro onok Anut nukan ämän roasiret awaraun woiaka sakau senes mowe. Inok roasir ko karauk menan ämänis areäu, kiro ko karauk roasiret awarau wa, ko Anut karar auriäu, owon, kar ros kon ämän onoktapau äpu wa miäu. Ko Anut nukan Osou Näu nukan sakaus ämäiwan epar ämän ariäu. Utianik, inok roasir ko roasiret Anut nukan ämän akan ämänis awareäu, kiro ron ämänis kiro roasiret akan woiaka Anut mesin sakau maromoi, onok eposek keseraun woiaka siräi mareanik, akan woiaka päurar rawaun mareäu. Inok roasir ko karauk menan ämänis ämän mareäu kiro ämänis kiro ro nukan wou Anut mesin sakau muriäu, utianik, inok roasir Anut nukan ämän roasiret akan ämänis awareäu, kos nais kiro Kristen roasiret erekapu akan woiaka sakau mareäu.

Isan ronkat, ak erekapu karauk menan ämänis äräiei kiro eposek, utianik, is ak Anut nukan ämän roasiret akan ämänis awaraun rai sakau ronkatem. Inok roasir ko Anut nukan ämän roasiret amop awareäu, kon saraus kiro ro ko karauk menan ämänis areäu sarau itimoriäu. Karauk menan ämänis Anut nukan ämän roasiret awaraun kiro itok wa, utianik, karauk roat kiro ämän ätäi piriraun rauna rai, kiro itok, pirirna, Kristen roasiret erekapu sarwareäu.

O jaiat, ak kiro ämän mesin jekur ronkatewe. Is ak rawa koumoi, karauk menan ämän atap atapus awaroita rai, kiro ämän roumoi, äpu maun itok ra? Wa senes, wa! Kiro ämänis ak wa sarwarai. Utianik, is karauk ämän Anut nukas is amop ätär murowon akan ämänis awaram, is ak ronkat eposek aram, is Anut nukan ämän amop awaram, is kar ämän eposek tamaram, kiro ak sarwaraun itok. Ak kiro osap totok wäpik jejep täiäi keseriar ronkatewe. Gita ra, or ra, roat akas ewarar wena, kiro osap jejep jekur wa peäu. Owo sir wäun kon pätu oinam, gita weta, jejep eposek penuk, roasiret roiäi. Kiro keseriar, weräiäun ses opok, weräiäun pupu jekur wa urna rai, marai roat ak weräiäun osap owose jekur maiei? Ak ran kesenek, ak karauk menan ämänis roasiret äpu wa awarona, ak kiro ämän onoktapau owo senek rau wou wäiei. Akan ämän erar omnokou opok nai. 10 Epar senes, okoro omnokou opok ämän atap atap sosop rau, utianik, ak erekapu onoktapau orip. 11 Kar ros is kon ämän onoktapau äpu wa aironuk rai, kon ronkat is kar menan ro äiäi, isas ran ko kar menan ro äiäm. 12 Ak ran kesenek, ak Anut nukan Osou nukan sakau atap atap owaun ronkat sakau miäi. Keseria, ak Kristen roasiret sarwaraun kiro Osou Näu nukan sakau owaun sarau sakau mowe.

13 Kiro onokun, inok ro ko karauk menan ämän areäu, ko kiro ämän ätäi piriraun sakau owaun Anut aurai. 14 Utianik, ak jekur ronkatewe, is karauk menan ämänis Anut auram, kiro isan osou karar auriäim, isan ronkat erar raiäu. 15 Keseria, is owosäm? Is Anut auraun, is isan ämänis Anut aurita, isan osou ronkat orip erekapu ko aurita, roasiret rowaiei. Is Anut jou murianik, sir waun isan osou ronkat pak erek sir wäm. 16 Utianik, nan osous kar menan ämänis Anut auram, kar ro ko na siatap tane raiäu, owose roumara, epar äiäi? Ko nas aremon äpu wa. 17 Nas Anut ‘pere’ auriäum, kiro eposek, utianik, kar ro na siatap tane rau kiro ko isanarau wa.

18 Is Anut ‘pere’ aurim, owon, omre orip orip is karauk menan ämänis auriäim. Epar, is ak erekapu itimwareäim. 19 Utianik, roasiret Anut nukan ämän rowaun tup aparau kouna, ämän eteinak akan ämänis ak rowaun senekur awaram. Utianik, kar menan ämän sosop ak äpu mau senek wa kiro ak awaraun itok wa.

20 Jaiat, ak mokoit akas ronkateäi senek wa ronkatäu. Ak mokoinakut onok aru wa miäi senek rawe, utianik, roat näunäu akan ronkat orip rawe. 21 Anut nukan sintore ämän buk opok meter Aisaia nukas keser jer wewon,

“Näwäu nukas äiewon, ‘Is karauk omsau pakan roat isan ämän awaroita, akas akan ämänis isan roasiret awaraiei. Is karauk omsau pakan roasiret akan oiaksaus ak awaram. Is keseram, utianik, ak isan ämän wa rowaiei.’”

Aisaia 28:11,12

22 Keseria, karauk menan ämänis areai onok kiro onok atap Anut nukan sakaus ätär maraun keseriäu. Utianik, kiro onokus roat akan woiaka Jisas mesin epar mau wa Anut nukan sakau ätär mareäu. Utianik, Anut nukan ämän akan ämänis aräun onok kiro roasiret akan woiaka Jisas mesin epar moin amop tamareäu.

23 Keseria, tup aparaun omre opok, roasiret erekapu koi tururna, akas erekapu menan ämän atap atapus arena, karauk roasiret akan woiaka epar mau wa ak ran erek pemana, kiro ämän atap atap roumana, äiäiei, “Kiro roat ak raiaka käienuk, keseri rai?” 24 Utianik, ak Anut nukan ämän amop awarona rai, kar ro ko wou epar mau wa ra, kar kasikan ro ra, ko kiro owa päi, kiro ämänis kon waukauk mukus senek wenuk, ko äpu mai ko onok aru miäu ro. Kiro ämän ko rowaies, kon onok erekapu wasare murai. 25 Kon owo onok wou uru ämäi rau amop saräi. Keseria, ko uou sur wemara, Anut jou murianik, awarai, “Epar senes, Anut ak pak rau.”

26 O jaiat, is ak kiro onok keseraun awarom, ak tup aparaun koi tururia, ak owosäiei? Ak erekapu sarau orip. Kar ro ko sir wäi, kar ro koi Anut nukan ämän tamarai, kar ro ko kar ämän Anut nukas ko auruwon awarai, kar ro ko kar menan ämänis ämän mai, kar ro ko kiro ämän ätäi pirirai. Ak kiro onok erekapu keseraiei, kiro Anut nukan roasiret sarwareanik, sakau maraiei. 27 Inok roasiret ak karauk menan ämänis aräun, ro sosopus wa aräu, oiroror ra, roat 3 oripas aräiei, kiro itok. Ak ämän wa poutotonäiäu. Karas are kurenuk, karas ruris keserwe. Kar ros kiro ämän onoktapau pirir mai. 28 Utianik, kar ro kiro ämän onoktapau piriraun itok warnuk rai, kiro ro kar menan ämänis areäu ro wa aräu, asor rawai. Ko kon ronkat pakas Anut pak päurar äräura.

29 Anut nukan ämän roianik, aräun roat oiroror ra, 3 orip karar karar siräi arena, karauk roasiret rai akas kiro ämän wasarewaraiei. 30 Utianik, Anut nukas kar ro kiro opok tane rawai, ämän awau nurunuk rai, kiro ro siräi arenuk, amke arewon ro ko asorai. 31 Ak erekapu karar karar Anut nukan ämän roasiret marona, keseria, roasiret erekapu ak ämän äpu momana, akan woiaka onok eposek keseraun siräi marai. 32 Inok roat ak Anut nukan ämän roasiret mareäi ak akasar akan oiaksau jekur kamäiei. 33 Owon, Anut ko sarau erekapu tuku miäu, ko sarau sepuk sepuk wa miäu. Ko wou päurar orip sarau miäu. Kesernuk, ik kon onok tainorau.

Karauk Anut nukan roasiret mena atap atap tururiäi senek, akan tup aparaun ses opok ran, asiret ak wa araiei, ak asor rawaiei. Ak inikwarna, ak ämän wa maiei. Ak roat akan inkaruru rawaiei. Kiro iken Juda akan sintore ämänis keser äiewon.
35 Ak owo ämän onoktapau äpu wa, kiro äpu maun akan komurakat akan owa totwarona, awaraiei. Utianik, roasiret erekapu turur rauna, kar asires siräi ämän mai, kiro onok aru senes.

36 Ei, ak Korin menan roasiret, akan ronkat Anut nukan ämän ak pakas onoktorowon ra? Akan ronkat kon ämän ak opok karar kowon ra? Wa senes, wa. 37 Kar ron ronkat is Anut nukas kon ämän roasiret awaraun sakau irowon ra, Osou Näus kar sakau eposek irowon äienuk rai, kos okoro ämän jer we marom kiro Näwäu nukan sintore ämän äpu mianik, awarai. 38 Utianik, kiro ro isan ämän jer wemin wa tainornuk rai, ak kon ämän wa tainoraiei.

39 O jaiat, keserna, ak akan woiakas roasiret Anut nukan ämän maraun sakau mowe. Utianik, ak karauk roasiret karauk menan ämän atap atapus aräun wa tämarau. 40 Utianik, ak tup aparaun ses opok, karauk roasiret sarwaraun ronkateanik, onok eposek jekur tainorwe.

Copyright information for `BBR