1 Corinthians 9

Pol nukas Jisas nukan ämän oi ariäu ro nukan sarau mesin äiewon.

Is Jisas nukan ämän oi ariaim ro. Is karauk roat akan sarau ro wa, is owo sarau maun kar osapus wa tämurai. Is isakasar isan amias iken Näwäu, Jisas aparmin. Isas Näwäu nukan sarau moita, kiro saraus ak roasiret akan woiaka piririn. Karauk roasiret akas is Jisas nukan ämän oi ariaim ro wa rai airiäi, utianik, ak Kristen roasiret, ak is äpu muroin, owon, ak Näwäu pak pasar rai, okon, kiro mesin ak is kon ämän oi ariaim ro rai amop ätär muriäi.

Karauk roat akas is ate apairaun totoirna, kiro ämänis isan kaima sareiräun awaram. Ik Anut nukan ämän oi ariaun roat ik iken kiro sarau pakas o an pak ak pakan oianik, jaun itok wa ra? Karauk ämän oi ariai roat pak Näwäu nukan amakut pak Pita pak ak akan asiret woiaka epar moin ak pak erek om rumuk imware manona, kamwareäin. Ik kowaun iken wariokot orip kouta, akas kamoikaun itok wa ra? Ara, is Barnabas ori iwesar Anut nukan sarau me rawamuris, karauk sarau mianik, aiauk oumoi, o kau me jamur ra?

Kar marai ro, ko nukasar kar sarau atap mianik, kon sarau maun ko nukasar nukan aiauk owaun itok ra? Wa, ko wa keseriäu. Ko marai pakan karar kon aiauk oiäu. Kar ro ko woia o uku wemara, näu murunuk, ko kiro o wa jeäu ra? Wa, ko jeäu. Kar ro ko opur kameäu, ko kiro opur nukan tokou wa jeäu ra? Wa, ko jeäu. Is okoro ämän awarom kiro roat akan ronkat pakas äiäu wa, owon, okoro ämän äiem kiro Anut nukan sintore ämänis keseriar äiewon. Moses nukan sintore ämän opok, ko keser jer wewon, “Bulmakau nukas wit nemauk taienuk taienuk, kon oksau wa parar mau. Karauk wit nemauk utona, jaura.”

Lo 25:4

Anut nukas bulmakau mesin karar äiewon ra?
10 Wa, ko ika mesin äiewon. Epar senes, ik sareikaun jer we mowon. Ko kiro äiewon, owon, o uku wäun ro pak o owaun ro pak, au sarau mianik, kiro woian o owaun kame raiäir. 11 Ikes akan totomaka sarwaraun Anut nukan ämän maromun raroi, ik okoro omnokou pakan osap ak pakan owaun itok ra? 12 Karauk roat ak sarwarna, akas ak osap sarwaraun areäi. Keserna, ik ak eposek sarwareäum, okon, ak ik akan osap sosop ikaun itok.

Utianik, ik ak pak raumoi, ak ik kiro osap ikaun rai awarau wa. Epar, ik usu sosop ämäiemun, kiro owon, ik Krais nukan Ämän Eposek apu sor rau utiäum.
13 Ak äpu inok ro ko Anut osap nuriäi ou näwäu owa sarau miäu ro, ko kiro tup ou näwäu owan o jeäu. Kiro roat ak Anut jou muraun patan opok opur amkeäi, ak kiro patan opokan opur jeäi, kiro ak äpu. 14 Kiro senek, Näwäu nukas kiro mesin sakau äiewon, inok roat ak Anut nukan Ämän Eposek roasiret awareäi, karauk roasiret kiro ämän roianik, akas ätäi karauk osap kiro roat sarwaraun araiei.

15 Utianik, is ak kar osap iraun rai wa awareäimin. Is rusapai jer we mareanik, ak kiro osap is tawa iraun rai wa awarom. Wa senes wa. Isan ronkat kar ros ak pakan osap oimin rai äiäu, kiro aru. Isan ronkat is meiäm, kiro eposek. Is erar sarau miäim, okon, isan woi ereru. 16 Is isakan enip oik jou maun mesin Anut nukan Ämän Eposek roasiret marau wa, owon, Anut nukas is kiro sarau maun sakau ämän airowon. O wopur, is kiro Anut nukan Ämän Eposek roasiret wa marota rai, Anut nukas ik wasareikaun ses opok, is usu näwäu irai. 17 Is kiro sarau isan ronkat pakas keserita rai, is ätäi kar osap eposek owam, utianik, is kiro sarau isakan ronkat pakas mau wa, kiro sarau Näwäu nukasar isan ipiap murowon. 18 Keseria, is kiro sarau pakan owo osap eposek owam? Isan ronkat kiro osap eposek kesek, is Anut Nukan Ämän Eposek maroram, is kiro pakan osap wa oianik, woi ererai. Is kiro Ämän Eposek roasiret erar maroram, is kiro sarau pakan aiauk wa oianik, woi näu ererai.

Pol ko roasiret akan sarau ro senek rawon.

19 Is karauk roat akan sarau ro wa, utianik, is isakasar isan ronkat pakas roasiret erekapu akan sarau ro raim, owon, kiro onok pakas roasiret sosop Krais siakup imware kowaun rai, keserim. 20 Is Juda roasiret pak raimin ses opok, is akan amiakap Juda ro senek raiäim, owon, ak Krais siakup imware kowaun aka raiäin senek raiäim. Is isakasar akan sintore ämän inkaruru rawau wa, utianik, is ak pak raumoi, is kar ro kiro sintore ämän inkaruru raiäu senek raiäim. Kiro onok pakas, is roat sintore ämän inkaruru raiäi imware kowaun itok. 21 Is karauk omsau pakan roasiret ak sintore ämän äpu wa kamuk opok raumoi, is kar ro äpu wa senek raiäim. Kiro roat ak sintore ämän äpu wa Krais siakup imware kowaun keseriäim. (Kiro ses opok, is Anut nukan sintore ämän utau wa, utianik, is Krais nukan sintore ämän tainorianik, keseriäim.) 22 Is karauk roat ak Jisas mesin akan woiaka sakau wa miäi, kamuk opok raumoi, is ak senek sakau wäpik sare raiäim. Is kiro roat akan woiaka sakau wäpik imware kowaun rai keseriäim. Is roat akan onok owoseäi, tainorianik, karauk Krais siakup imware kowaun keseriäim. 23 Is kiro sarau Jisas nukan Ämän Eposek sakau maun mesin miäim. Is kiro osap eposek Anut nukan Ämän Eposekus ikaun äiewon owaun sarau moram.

Ak sarau sakau momoi, osap eposek owaiei.

24 Ak äpu, roat kirikiri maun kurtäun opok roat erekapu kurteäi. Utianik, karar ros kirikiri mareanik, osap oiäu. Keseria, ak osap eposek owaun sakau kurtewe. 25 Inok roasiret ak kurteanik, osap owaun ak akan enmaksau sarau sakau nuriäi. Kiro osap owaun karar ronkateäi. Ak osap eposek owaun kurteäi, utianik, kiro osap okoro omnokou pakan osap, okon, aru saräi. Utianik, kiro osap ik owaun sarau sakau moram, kiro wa aru saräi, orip orip rawai. 26 Keseria, is roat sakau kurteäi senek keseriäim. Ak apu tuku karar pakas kurteäi, ak wa mäimäineäi senek is keseriäim. Is roat ipiakas weräiäi kon ipou sepuk sepuk wa kureäu senek keseriäim. 27 Is isan enimsau sarau sakau nuriäim. Keserita, isan enimsau ko isan sarau ro senek sareäu. Is keseriäim, owon, is karauk roasiret Anut nukan ämän aware kureita, kar, iken Anut nukas is sumkäineirianik, kos is kon osap eposek wa irai.

Copyright information for `BBR