Acts 15

Jisas nukan ämän oi ariai roat pak Jerusalem menan roat näunäu pak tururin.

Karauk roat akas Judia provins pakas Antiok näu mena koumana, woiaka epar moin roasiret awaroin. “Ak Moses nukas sintore ämän jer wewon akan enmak kerau patirna, kiro apu pakas karar Anut nukas ak orip orip rawaun imwarai.” Pol Barnabas ori au kiro ämän roumasa, woiawa aru matonuk, kiro roat pak ketäiein. Keseria, kiro pakan roat akas karauk roat näunäu pak Pol Barnabas ori pak kiro ämän Jisas nukan ämän oi ariai roat pak roat näunäu Jerusalem mena rai tone awaraun sare maroin. Roasiret akas äsimwarona, ak Fonisia pak Samaria provins opokas potea, karauk omsau pakan roasiret akan woiaka piririn, kiro omsau pakan roasiret akan woiaka epar moin awaroin. Ak kiro ämän roianik, akan woiaka ererin. Ak Jerusalem mena tonona, kiro roat woiaka epar moin pak Jisas nukan ämän oi ariai roat pak roat näunäu pak akas apwareanik, nepipirin. Pol Barnabas ories Anut nukas ak pak sarau mowon erekapu awaroin.

Utianik, karauk Parisi* roat woiaka epar moin akas siräumoi, äiein, “Kiro karauk omsau pakan roat ak Anut nukan ämän tainoraun, ak akan enmak patiria, Moses nukan sintore ämän erekapu tainoraiei.”

Keserna, Jisas nukan ämän oi ariai roat pak roat näunäu pak ak tururianik, kiro ämän jekur wasare aparaun keserin. Kiro ämän are kurena, Pita nukas siräumara, awarowon, “Isan jaiat, ak äpu, meter Anut nukas ak kamuk is karauk omsau pakan roasiret kon ämän araun sare murowon. Keseria, ak nais Anut nukan Ämän Eposek roia, akan woiaka piriraurai. Anut ko roat akan woiaka uru äpu. Keseria, kos akan woiaka epar moin aparmara, ik Osou Näu ikowon senek ak keseriar arowon. Kos ik ak pak atap atap inäi mukau wa, akan woiaka epar moin, okon, kos akan woiaka uru onok aru jäkäi marowon. 10 Keseria, ak owon Anut ate aparaun usu näwäu roat akan woiaka epar moin akan enmaka opok maroi? Meter iken kinjaunokot pak ika pak kiro usu ämäiäun itok wa. 11 Ak rowe, Jisas nukas kon wou näu oripas ik sareikonuk, iken woiok epar mota, kos ik imäikaun kesermun senek, ak nais imwaraun keseriar keserai.”

12 Roasiret erekapu asor rauna, Barnabas Pol ories, awan ipiawas Anut nukas kurur atap atap karauk omsau pakan roasiret opok marowon ämän awarona, roi rain. 13 Ak erekapu are patarna, Jems nukas ätäi äiewon, “Jaiat, ak isan ämän rowe. 14 Saimon nukas ak rusapai Anut nukas amke kos karauk omsau pakan roasiret akanun ronkateäu awarowon, kiro pakan karauk roasiret kon senes sare marowon. 15 Meter Anut nukan ämän roianik, areain roat akas keseriar äiäin. Keser äiein, ‘Anut nukas äiewon, “Tawa ätäi koita, kiro Devit nukan ou ätäi mam. Is kiro ou erekapu aru mowon ätäi jekur mam. 17 Keseria, karauk omsau pakan roasiret ak nais Näwäu tainoraiei, kiro roasiret isakasar sare maromin.” 18 Anut nukas keser äiewon.’ Ko meter roasiret kiro ämän awarowon, ak roin.”

Amos 9:11-12

19 Keseria, Jems nukas are potomara, äiewon, “Kiro isan ronkat, ik karauk omsau pakan roasiret akan woiaka Anut siakup kowaun usu wa arau. 20 Utianik, ik ak jer we marea, keser awarau, ak o sät eitek nukan enip pakas jou muria, araiei kiro o wa jau. Owon, kiro o ukun orip. Ak karauk opur roat akas pou äsisiriäi kiro opur wa jau. Ak karian nais wa jau. Ak kar ron asik ra kar asiken ro pak wa ariäu rai awarau. 21 Ik äpu mena karar karar Moses nukan sintore ämän omre orip orip sumaun omre opok tururiäi owa ninare marona, roiäi. Keseria, karauk omsau pakan roasiret erekapu äpu kiro onok 4 orip Juda roasiret amukup aru senes. Okon, ik kiro ämän jer we marau.”

Jisas nukan ämän oi ariai roat pak roat näunäu pak akas karauk omsau pakan roat jer we maroin.

22 Keseria, kiro pakan Jisas nukan ämän oi ariai roat pak roat näunäu pak kiro menan roasiret akan woiaka epar moin pak akas ämän atea, akan karauk roat sare marea, Barnabas Pol ori pak äsimwaraurin. Akas Judas, kon kar enip Bar-Sabas, Sailas ori sare matoirin. Kiro roat ori au karauk roat akan amiakap onok eposek orip raiäirin. 23 Ak keser jer wemoi, äsimwaroin,

O iken jaunokot, ik Jisas nukan ämän oi ariäum roat pak okoro pakan roat näunäu pak iken woiok ak mesin nepipirianik, ak iken jaunokot karauk omsau pakan roat Antiok mena rai pak Siria provins rai pak Silisia provins rai jer we mareanik, ‘pere’ awarom.
24 Ik roumun, iken karauk roat akas poteanik, enmak kerau patiraun ämän awaroin roin kiro ämän mesin akan woiaka aru mowon. Utianik, ikes ak kiro ämän pote araun awarau wa. 25 Keseria, ik erekapu tururianik, ro oirori ak awaraun äsimwatomun. Au iken jaunokot Pol Barnabas ori pak potaieir. 26 Pol Barnabas ori au Jisas nukan sarau mona, karauk roat akas akwaraurna, meiäurin. Utianik, au awan totomakan ekep ronkatäu wa. 27 Keseria, ikes Judas, Sailas ori ak opok äsimwatom. Awan oiaksau pakas okoro jer we marom senek keseriar awaraiei. 28 Anut nukan Osou Näu ik opok raunuk, ik karauk usu ak opok wa maram. Okoro onok karar keserwe. 29 Ak karauk sät eitek jou maraiei kiro pakan o wa jau. Ak karian wa jau. Ak opur roat akas pou äsisiriäi kiro opur wa jau. Ak kar ron asir ra kar asiren ro pak wa ariäu. Ak kiro ämän tainorna, ak eposek rawaiei. Pere.

30 Kiro roat sare maroin äsimwarona, Antiok poteanik, roasiret akan woiaka Jisas mesin epar moin turur mareanik, kiro pas jer wein aroin. 31 Roasiret ak kiro jer wein akan woiaka päurar rawaun ninareanik, ak näwäu nepipirin. 32 Judas Sailas ori au Anut nukan ämän roianik, areairin roat ori, okon, au roasiret akan woiaka eparar moin ämän sosop aria, akan woiaka sakau maroin. 33 Kiro mena omre rumukur rainus, kiro menan roasiret jekur rawaun ämän awateanik, Jisas nukan ämän oi ariai roat rawa äsimwatoin. 34 [Utianik, Sailas ko Antiok mena rawaun ronkat owon.] 35 Pol Barnabas ori au om rumuk, Antiok raianik, au karauk roat pak roasiret Anut nukan ämän tamaroin.

Pol Barnabas ori atap atap manoirin.

36 Om rumukurar rai rai, Pol nukas Barnabas auruwon, “Ik ätäi potomoi, kiro mena atap atap meter Anut nukan ämän tamaromun, iken Kristen jaunokot ak itok rai ra owose rai apwarau potoinamur.” 37 Ko keser äienuk, Barnabas nukas Jon-Mak imäiar potaun äiewon. 38 Utianik, Pol nukan ronkat ko Jon-Mak pak manau utowon. Meter ko ak pak Pampilia provins raianik, sarau patarau wa, ko utwaromara, ätäi kon mena manowon. Keseria, Pol nukas Jon-Mak imäi potaun utowon. 39 Au sakau ketäumasa, atap atap manoirin. Barnabas ko Jon-Mak imäumara, ous atat Saiprus potoirin. 40 Pol ko Sailas imäumara, ute manaurnuk, roasiret akan woiaka epar moin akas Näwäu nukas au sarwataun kon ipokup matona, manoirin. 41 Ko Siria provins pak Silisia provins kiro pakan woiaka epar moin roat sakau mare mare potowon.

Copyright information for `BBR