Acts 19

Pol ko Efesas mena potowon.

Apolos ko Korin näu mena Akaia provins opok raunuk raunuk, Pol ko Prigia provins utomara, ari ari pote, Efesas näu mena pewon. Kiro opok, karauk roat woiaka epar moin tarwaromara, totwarowon, “Ak akan woiaka epar momana, Anut nukan Osou Näu oin ra?” Akas ätäi aurin, “Osou Näu rau ik äpu wa.” Keserna, Pol nukas ätäi totwarowon, “Ak owo onok pakaima an join?” Akas ätäi äiein, “Ik Jon nukan onok pakaimas tainorianik, an jomukoin.” Pol nukas ätäi äiewon, “Meter Jon nukas roasiret akan onok aru pakan pirirna, an jomarowon. Kos roasiret kiro ro rusapai koura, konun akan woiaka epar maun rai keser awarowon. Kiro ro ko Jisas.” Ak kiro ämän roumana, ak Jisas mesin woiaka epar moin karauk roasiret ätär maraun an join. Pol nukas kon ipou kiro roasiret akan tapiakap maronuk, Anut nukan Osou Näu ak opok penuk, akas karauk omsaukan ämän atap atap ak meter äpu wa momana, kis Anut nukan enip jou murin. Kiro roasir erekapu ak 12 orip senek. Pol keir 3 orip kiro mena raumara, ko Juda roasiret akan tururiäi owa tonomara, orip orip Anut nukan ämän epar äpu maun sakau ämän awarowon. Ko ak pak raumara, Anut okoro omnokou koi kamäun ämän erekapu mare rawon. Karauk roasiret akan woiaka sakau monuk, ak kon ämän rowau utomoi, äiein, “Kiro Näwäu nukan Apu tainoraun ämän tamukiäu kiro ämän sätäiäu.” Keser äiena, Pol ak utwareanik, kos Jisas nukanun woiaka epar moin roasir imwaromara, Tiranus nukan ämän ateai owa potoin. Omre karar karar roasiret pak ämän wasareäi. 10 Pol ko kiro onok keserwon. Woisan oirori ko kesernuk, kiro Juda roasiret pak Grik roasiret Esia provins raiäi pak ak erekapu Anut nukan ämän roin.

Skeva nukan mokoit.

11 Anut nukas Pol nukan ipokup kurur näwäu atap atap keserwon. 12 Roasiret kiro onok aparianik, akas päm si pak karauk omjo eteinak pak oianik, Pol nukan enipsau kotomarianik, sip roat siarakap potomoi, akan opiakap mona, sip aru pak osou aru ak opok rakurein ute maneäi. 13 Karauk Juda roat akas nais pote ariemana, osou aru oi kuraun, ak Jisas nuka enip ateanik, osou aru jäkäi oi kuraun keserin. Karauk akas osou aru awareäi, “Is kiro Jisas, Pol nukas awareäu, kon enip pakas ak kurte manaun sakau awarom.” 14 Kar Juda akan Anut kamuk raiäwon ro näwäu enip Skeva, kon mokoit 7 orip akas kiro onok keseriäi. 15 Utianik, kar omre opok kiro osou arus awarowon, “Is Jisas Pol ori äpu. Ak inokot?” 16 Kiro ro ko osou aru oripas kasak pemara, kiro roat 7 orip sakau akwaria, näwäu senes aru marea, akan omjo erekapu kiräi maronuk, päm pirim kon owas imine manoin. 17 Juda roasiret pak Grik roasiret ak Efesas mena raiäi ak kiro ämän roumana, erekapu sakau iminein. Keseria, akas Jisas nukan enip näwäu kämioik jou murin. 18 Roasiret akan woiaka epar moin akas pemana, akan onok aru keseriäin erekapu amop moin. 19 Karauk roat meter otin amkeäin ak akan buk uru os ämän jer wein rau erekapu oi koianik, roasiret akan amiakap ep näwäu uru amke kurein. Ak kiro buk karauk roat aroin maro, ak aiauk sosop 60,000 kina senek owaun itok. 20 Anut nukan ämän omsau erekapu iporomoi, sakau senes pewon.

Karauk Efesas akas Pol mesin kasiak näwäu pewon.

21 Kiro onok erekapu keserianik, Pol ko Masedonia provins pak Akaia provins pakas potea, Jerusalem näu mena potaun ronkatewon. Kon ronkat pakaima äiewon, “Is kiro opok potoita, Rom näu mena nais pote aparam,” äiewon. 22 Keseria, kos Timoti Erastus ori kon sarau sareäirin roat ori äsimwatonuk, Masedonia provins potosa, nuka Esia provins om rumukur rawon.

23 Kiro ses opok, karauk roat ak Anut nukan apu tainorau utomoi, ämänis auratein. 24 Kar ro ko kon enip Demitrias, ko kar aiauk enip silva pakas karauk osap ate miäu. Kos kiro aiauk silva pakas kiro sät eitek enip Atemis nukan tup ou totok eteinanak sosop ate monuk, karauk roat akas kau mona, ko kiro pakan aiauk sosop oiäu. Keseria, kos roat sosop silva sarau aronuk, mona, ko aiauk näwäu oiäu. 25 Kos kiro roat pak roat osap sosop ate miäi pak turur maromara, awarowon, “Jaiat, ak äpu iken aiauk eposek sosop kiro sarau pakas peäu. 26 Kiro ro enip Pol nukas owo ämän äiäu akasar roinai, aparwe. Kos äiäu, roat akas akan ipiakas eitek totok ate miäi, kiro sät eitek. Keseria, kos okoro Efesas mena pak Esia provins pakan roasiret sosop senes erekapu awaronuk, ko karar tainori. 27 Kiro Pol nukan ämänis iken aiauk sarau aru mukaun itok. Kiro karar wa, roasiret akas kiro asir Atemis iken eitek näwäu nukan tup ou ätäi wa jou maiei. Kiro asir roasiret erekapu Esia provins pak kiro omnokou erekapu jou muriäi, kon sakau wasaräi.”

28 Roasiret ak kiro ämän roumana, kasiaka penuk, sakau urweanik, äiein, “Efesas menan eitek Atemis ko iken Näwäu.” 29 Kiro menan roasiret erekapu kasiaka penuk, karauk roat akas Gaias Aristarkas ori, Masedonia provins pakan roat ori Pol pak erek ariair, sakau atwateanik, akan tururiäi omoi näwäu opok rewate potoin. 30 Pol ko nukasar roasiret amiakap potaurwon, utianik, roasiret akan woiaka epar moin akas utona, manau senek wa. 31 Karauk roat näunäu ak nais Pol nukan jaukut, akas ämän surmurianik, aurin, “Na kiro mena roasiret tururai opok wa potau.” 32 Roasiret erekapu pio piorianik, ak ämän atap atap urwena, karauk roasiret sosop akas owon tururai rai wou wein, ak äpu wa. 33 Juda roat akas Aleksanda roasiret amiaka opok suorna, tonowon, okon, karauk roat akas ko ämän onoktapau ro räumana, ronkatein. Keseria, Aleksanda nukas roasiret asorna, aräun rai kon ipous asorwe rai awarowon. 34 Ak ko Juda ro aparianik, äpu momana, ak woiaka karar momana, ätäi ätäi urweanik, äiein, “Iken Atemis ko Efesas menan näwäu.”

35 Rai rai, kar kiro näu menan kamwareäu ro näwäu pemara, kos roasiret asoraun awarowon. Roasiret erekapu asorna, kos keser awarowon, “Efesas menan roasiret, okoro omnokou pakan roasiret erekapu äpu Efesas näu menan roasiret akas kiro Atemis näwäu nukan ou pak kon totok jou miäi omar oikas nowon pak kamwateäi, kiro ak äpu. 36 Keseria, kar ros ko kiro onok äpu wa rai wa äiäi. Keseria, ak asornai, woiaka päurar orip rawe. 37 Akas okoro roat ori imwate koi. Utianik, awas kiro tup owan osap kar päu owau wa. Iken eitek jeje ämän murau wa. 38 Utianik, Demitrias kon sarau jaukut pak ak ämän orip raroi, wasarewaraun omoi rau. Wasarewaraun roat rai. Ak kiro opok pote ämän maun itok. 39 Ak karauk ämän orip raroi, akan kamwareäi roat näunäu ak tururaun ses opok, ak kiro ämän jekur maiei. 40 Ik rusapai usu owaun itok, owon, ik rusapai ämän onoktapau wäpik erar weräuram. Rom kamwareäi roat akas ik usu ikaiei. Owon, ik weräiäun ämän onoktapau ak awarau senek wa.” 41 Kiro ro näwäus ämän aware kuremara, roasiret äsimwaronuk, akan mena manoin.

Copyright information for `BBR