Acts 8

Sol ko ak Stiven wena, meiewon aparianik, kon wou ererwon.

Sol nukas roasiret akan woiaka epar moin aru marowon.

Kiro omre karar opokar, kiro Juda roat Jerusalem menan roasiret akan woiaka epar moin onoktoroi aru mare rauna, ak erekapu Judia provins opok pak Samaria provins opok imine mane kurein. Jisas nukan ämän oi ariai roat karar ak Jerusalem mena rain.
Karauk roat akan woiaka epar moin akas Stiven mesin woiakati maronuk, sakau waianik, up kurein. Utianik, Sol ko roasiret woiaka epar miäi aru mareanik, akan owa karar karar tonomara, roasiret akan woiaka epar moin rewareanik, imware karapus owa koi kurwareäwon.

Filip nukas Anut nukan ämän Samariaprovins pakan roasiret marowon.

Kiro roasiret ak imine manoin ak karauk mena poteanik, Anut nukan ämän karauk roasiret maroin. Filip ko kar näu mena Samaria provins opok potomara, Krais nuka mesin roasiret ämän marowon. Roasiret ak Filip nukan ämän roumana, kos Jisas nukan enip pakas kurur atap atap keserwon aparianik, ak kon ämän jekur roi rain. Karauk roasiret sosop ak osou aru akan woiaka uru rawon, kos Jisas nukan enip opakas oi kurwaronuk, piorianik, manoin. Roasiret sosop akan enmaksau meiewon ariäu senek wa pak, karauk roasiret isiaka aru pak kos jekwarowon. Keseria, kiro Samaria provins pakan roasiret akan woiaka uru näwäu nepipirin.

Kar ro ko kiro mena raiäu, kon enip Saimon. Ko orip orip os ämänis kurur atap atap kesernuk, Samaria menan roasiret aparianik, ak epar rai akan woiaka epar moin. Kos äiäu, “is ro näwäu”. 10 Roasiret erekapu, roat näunäu pak karauk roat enmaka näwäu wa, ak kon ämän jekur roi raiäi. Akas kiro eitek enip ‘Sakau Näwäu’ omnokou opok pemara, kos Saimon äräräwon äiäi. 11 Ko kon os ämänis omre orip orip kurur atap atap miäu, okon, ak ko tainoriäin. 12 Utianik, Filip nukas Anut koi kamwaraun ämän pak Jisas Krais nukan ämän roasiret awarowon. Kiro ses opok roasiret ak akan woiaka pirirna, an jomaroin. 13 Saimon nais kon wou epar mowon. Ko an joi kuremara, Filip pak ari raumara, Filip nukas kiro kurur atap atap keserwon aparmara, ronkat sosop owon.

14 Karauk Jisas nukan ämän oi ariai roat ak Jerusalem mena raiäi, Samaria provins pakan roasiret ak Anut nukan ämän roianik, akan woiaka epar moin roumana, akas Pita Jon ori kiro provins äsimwatona, potoirin. 15 Kiro ro ori au Samaria provins neanik, kiro roat akan woiaka epar moin Anut nukan Osou Näu owaurai rai Anut auririn. 16 Ak Jisas nukan enip pakas karar an join, okon, Anut nukan Osou Näu akan woiaka uru nau wa. 17 Keseria, Pita Jon ories awan ipiaka, kiro roasiret akan woiaka epar moin akan tapiaka opok marona, Anut nukan Osou Näu ak opok nowon.

18 Saimon ko kiro Jisas nukan ämän oi ariai roat ories roasiret akan tapiaka atona, Anut nukan Osou Näu oin aparmara, aiauk ataun oi koumara, awatowon, “Au kiro sakau is erek irower. Keseria, inok ro isan ipi kon tapau opok moita, ko nais Anut nukan Osou Näu owai.”

20 Pita nukas ätäi auruwon, “Anut nukas kiro sakau erar ikiäu, nan ronkat Anut nukan osou kiro aiaukus kau miäi rai ronkatäm ra? Wa senes wa. Na keser ronkatem, nan aiauk orip ep näwäu opok nam. 21 Okoro sarau iu momur kiro nan sarau wa. Anut nukan amuk opok nan won uru eposek wa. 22 Keseria, nan won ätäi pirirnam, kiro onok aru sumkäineinam, Anut aurta, kiro nan ronkat aru jäkäi musai. 23 Na osap sosop owaun wonas weäum. Nan won uru onok aru nukas na sakatoisi rau apaisom.” 24 Saimon nukas ätäi Pita keser auruwon, “Awas Anut Näwäu is sareiräun aurwer. Keserna, kiro onok awas airoir is opok wa päi.”

25 Jisas nukan ämän oi ariain roat ori au Jisas nukan ämän roasiret mare kuremasa, au ätäi Jerusalem näu mena poteanik, apu opok mena mena Samaria provins opok awas Jisas nukan Ämän Eposek mare mare potoirin.

Filip nukas Itiopia menan ro näwäu an jomurowon.

26 Kar Anut nukan sarau eitekus peanik, Filip auruwon, “Na siräinam, apu Jerusalem menas Gasa mena poteäi opok pot. Kiro apu ro wäpik menas potowon.” 27 Keseria, Filip ko siräumara, potowon. Kiro apu opok ko kar ro aparwon. Kiro ro ko Itiopia omsau kameäwon asir enip Kandasi nukan aiauk kameäu. Ko Jerusalem mena Anut jou muromara, karis pakas ätäi kon mena potaun pote rawon. 28 Ätäi kon mena pote pote rai, kon karis opok tanemara, kar buk meter kar Anut nukan ämän roianik, areawon ros jer wewon, ninare ninare potowon. 29 Anut nukan Osou Näus Filip auruwon, “Na kiro karis siakup tone tararnam, erek potower.” 30 Keseria, Filip ko kurte siakup tonomara, kiro ämän Anut nukan ämän roianik, areawon ro Aisaia nukas jer wewon ninare potowon rowon. Keseria, Filip nukas kiro ro totorwon, “Na kiro ämän ninareram onoktapau na äpu ra?” 31 Kiro ros ätäi Filip auruwon, “Kar ros kiro ämän onoktapau ätär murunuk, kiro epar is onoktapau äpu mam. Is owose kiro ämän onoktapau äpu mam?” Keseria, kos Filip auruwon, “Na karis oik peinam, is siarap tane.” 32 Kiro jer ko ninarewon kiro Anut nukan ämän areawon ro nukas keser jer wewon,

‘Akas ko sipsip senek wena, meiäun sakau ate koin. Ko sipsip nak senek kon urik patirna, ko piorau wa. Kiro ro ko kar ämän aräu wa.
33 Roat akas kon enip tonoi muria, ak kon ämän jekur wasare murau wa. Kar ros kon tupsiu amop mau senek wa. Ak ko wena, meiewon. Ko okoro omnokou opok rawau wa.’
Aisaia 53:7-8

34 Kiro ro näwäus Filip auruwon, “Na is air Anut nukan ämän roianik, areawon ro kiro inok mesin äieu? Nuka mesin äieu ra, kar ro mesin äieu ra?” 35 Kesernuk, Filip nukas kiro ämän onoktapau pakas Jisas nukan ämän eposek auruwon. 36 Au apu opok potea, kar an unik rawon, opok peirin. Ko an unik aparmara, äiewon, “An okoro rau, na is an jomuraun itok ra?” 37 [Filip nukas auruwon, “Nan won epar senes momon roi, is na an jomusaun itok.” Kos ätäi Filip auruwon, “Isan woi epar mom, Jisas ko Krais, Anut nukan mokoi senes.”] 38 Keseria, kos kon sarau roat awaronuk, akas karis atona, sume raunuk, Filip kiro ro ori an opok noirin. Kiro opok Filip nukas kiro ro näwäu an jomurowon. 39 Au keseria, an utia, apu opok peanik, kurte Anut nukan Osou Näus Filip imäi manowon. Kiro ro näwäu ko ätäi Filip aparau wa. Kiro ro ko wou uru nepipirmara, kon mena ätäi potowon. 40 Filip ko Asdot mena pote tue momara, karauk mena mena Anut nukan ämän roasiret aware aware potomara, ko Sisaria mena potowon.

Copyright information for `BBR