Hebrews 10

Krais kararpai meiemara, kon karianas roasiret onok aru pakan erekapu imwarowon.

Juda akan sintore ämänis ik onok aru pakan wa imäikai. Kiro sintore ämän osap eposek tawa päi kon totok. Sintore ämänis roasiret ak woisan karar karar opok opur makeanik, Anut jou muraun rai awarowon. Roasiret ak kiro sintore ämän tainoriäi. Utianik, kis roasiret akan onok aru pakan imwareäu wa, okon, ak Anut nukan amuk opok eposek saräu wa. Sintore ämänis roasiret eposek sarein maro, ak opur makeanik, ätäi ätäi Anut wa nuruwoi. Kiro onok erekapu utomoi, akan ronkat ak Anut nukan amukup ämän wäpik raianik, eposek saräun itok. Utianik, sintore ämänis ak sarwarau wa, okon, ak woisan karar karar opok, akan onok aru mesin ronkateanik, opur makomoi, Anut nuriäi. Owon, bulmakau meme pak awan karianas roasiret akan onok aru wa jäkäi mareäu.

Kiro onokun, Krais ko okoro omnokou opok kowauri, ko Anut keser auruwon, “‘Na opur karian pak karauk osap pak ak isiäi kiro utiäum. Utianik, na isan enimsau na isaun sare muromon owam.’ Roasiret akas nan enmat jou musaun opur wemoi, nan patan opok mianik, erekapu makeäi na kiro utiäum. Ak opur makeanik, akan onok aru jäkäi maraun, na kiro onok nais utom. Keserianik, isas na aisomin, ‘O Anut, is koim. Nas is owosäun airomon, is ki koim. Meter ak is keseraun nan buk opok jer wein.’”

Buk Song 40:6-8

Amke Krais nukas keser äiewon, “Anut na opur karian pak karauk osap pak ak na isiäi kiro utiäum. Roasiret akas opur wemoi, erekapu makeanik, nan patan opok momana, akan onok aru jäkäi maraun na kiro onok nais utom. Nan sintore ämänisar kiro onok keseraun awarowon roasiret ak kiro onok keseriäi.” Keseria, Krais nukas Anut auruwon, “Is koim. Nas is owosäun airomon, is ki koim.” Keseria, roasiret akas opur wemoi, makeäi, Anut ko kiro onok erekapu utomara, kar onok awau sare mowon. 10 Anut nukas ik erekapu eposek saräun ronkatewon. Keseria, Jisas Krais ko ik mesin meiemara, kon enipsaus iken onok aru pakan imäikowon. Ko kararpai meiemara, Anut nukan amuk opok roasiret eposek saräun keserwon.

11 Anut kamuk raiäi roat ak omre orip orip Anut nukan patan siakup tai raianik, opur ra, osap ra Anut nuriäi. Ak karauk osap wa nuriäi. Nuriäin osap kir nuriäi. Utianik, opur makeanik, Anut nuriäi kis akan onok aru wa jäkäi mareäu. 12 Utianik, Krais ko meiemara, kon enipsau kararpai Anut nuruwon, kis roasir erekapu akan onok aru jäkäi marowon. Keserianik, ko Anut nukan ipou näu kaima tane rau. 13 Rusapai Anut nukas kon iwäi jaukut itimwaronuk, kos kiro roat erekapu kon ipokup monuk, ak kon inkaruru rawaun, ko kume rau. 14 Kon enipsau kararpai Anut nuruwon kis kon roasiret Anut nukan amuk opok eposek sareanik, orip orip rawaun sarwarowon. 15 Anut nukan Osou Näus nais kiro ämän aikowon. Amke ko keser äiewon,

16 “Okoro paip is tawa isan roasiret pak mam, kiro kesek, is akan woiaka uru isan sintore ämän mam. Is akan ronkat opok isan sintore ämän jer we mam. Is, Näwäu, isakas kiro ämän keser äiem.”

Jeremaia 31:33

17 Anut nukas ätäi äiewon, “Is roasiret akan onok aru jäkäi maromin, okon, ak meter sintore ämän wa tainoriäin pak, ak onok aru miäin pak, is kiro mesin ätäi wa ronkatäm.”

Jeremaia 32:34

18 Anut nukas roasiret akan onok aru erekapu jäkäi marowon, okon, roasiret ak akan onok aru jäkäiäun ätäi opur makeanik, Anut wa nuraiei.

Iken woiok Anut mesin epar mianik, konun karar ronkatäu.

19 Jisas am äpäs opok meiemara, kon karianas iken onok aru erekapu jäkäiewon. Keseria, ko iken kamuk raiäu ro näwäu senes rau, okon, ik rusapai Anut aurianik, ko rawa ik apu awau opokas säpkäri tonaun wa iminäu. 20 Kiro omjo tup owa rawon, kiro Jisas nukan enipsaun totok. Jisas meienuk, kiro omjo oikas kiräi noptowon. Kiro Anut rawa tonaun apu, kiro awau. Ik kiro apu pakas tainorianik, awau orip orip rawam. 21 Iken kamuk raiäu ro näwäu senes, ko Anut nukan roasiret kamware rau. 22 Keseria, ik Anut rawa tonau. Iken woiok Anut mesin epar momun, okon, ik äpu kon amuk opok ik eposek raum. Ronkat oiror wa owau. Ik iken onok aru pakan woiok pirirta, Jisas nukas kon karianas ik uris kureikianik, iken woiok uru onok aru rawon, ätäi eposek sare mowon. Kiro onok ik an eposek opok an joiäum senek. 23 Ik iken woiok Anut mesin epar momun, kiro sakaurar ate rawau. Anut nukas owo osap ikaun aikowon, ik päurar kume rauta, ko ikai.

Ik iken jaunokot sarwarau.

24 Ik iken jaunokot mesin woiokos meieanik, ika ika sarsaratäun onok ätär muratäumoi, sarau eposek mau. Iken jaunokot akas iken onok aparianik, ak nais keseriar keseraiei.

25 Ik Anut nukan roasiret ika ika tururaun onok kiro wa utau. Karauk roasiret ak wa tururiäi senek ik akan onok wa tainorau. Iken woiok Anut mesin epar momun sakau ataun sarsaratäu. Owon, ik äpu kiro onok keserta keserta, Näwäu nukan roasiret wasarewaraun omre kowai.

Ik Krais wa sumkäinäu.

26 Ik Anut nukan epar ämän äpu mianik, ko mesin woiok epar momun, ätäi piririanik, onok aru sosop momoi, ik ätäi kar osap oianik, iken onok aru jäkäiäun Anut nuraun senek itok wa. 27 Ik kiro onok keseria rai, ik Anut mesin näwäu iminäu. Kos ik erekapu wasareikonuk, ik ep näwäu jerera opok kureikaun kume rawam. Kiro epis Anut nukan iwäi jaukut erekapu jerwarai. 28 Meter Moses nukas roasiret Anut nukan sintore ämän jekur tainoraun awarowon. Inok ro ko kiro sintore ämän tainorau wa, ko onok aru monuk, ro oirori ra 3 orip ra akas ko onok aru mowon aparmoi, ak ämän wasarewareäu ro aurna, kos kiro ro wasare murianik, kon onok aru mowon aparnuk rai, roasiret ak ko mesin wa woiakati mai. Akas ko wena, meiäu. 29 Rusapai inok ro ko Anut nukan Mokoi aru senes äiemoi, sumkäinai, akan ronkat ko nais ak owosäiei? Epar senes, kiro ro Anut nukas ko usu näwäu senes nurai. Io, ko usu näwäu owai, owon, ko paip mesin jekur ronkatäu wa. Ko “Jisas ko isanun meienuk, is Anut nukan amukup ätäi eposek saräm,” ko keser ronkatäu wa. Ko Jisas nukan karian osap erar rai äiäu. Anut nukan Osou Näus ik sareikeanik, kon osap eposek erar ikiäu. Utianik, kiro ros Osou Näu jeimareäu. 30 Ik äpu meter Anut nukas keser äiewon, Näwäu nukas keser äiäu, “Isakasar kiro roat akan onok aru moin, ätäi aru maram. Kar ros ak opok onok aru marai, isakasar ätäi kon onok aru nuram.”

Lo 32:35

Anut nukas ätäiar äiewon, “Is Näwäu, isakasar isan roasiret wasarewaram.”

Lo 32:36

31 Anut awau raiäu, kos kiro ro onok aru mowon sakau atonuk, ko näwäu iminäi.

Ak akan woiaka Anut mesin epar moin kiro wa utau.

32 Ak Anut nukan ämän amke roianik, tainorin ätäi kiro ronkatäiei. Ak karauk roat akas usu sosop aromoi, aru mareäin. Utianik, ak kiro usu oianik, akan woiaka Anut mesin epar moin, kiro wa utau sakau me rawe. 33 Karauk ses, kiro roat akas roasiret sosop amiakap jeimwareanik, aru mareäin. Karauk ses, karauk roasiret akan usu oiäi senek ouna, akas kiro roasiret sarwareäin. 34 Akan woiaka epar moin jaunakat karapus owa rauna, akas kiro roasiret akan usu ämäianik, sarwareäin. Ak Anut nukan roasiret raianik, karauk roat akas akan osap erekapu päu ouna, ak kiro osap mesin woiaka aru wa miäin. Akan woiaka erer orip raiäin. Akan woiaka erer orip raiäin, owon, ak äpu tawa akan osap eposek senes orip orip rau kiro owaiei.

35 Kesermoi, ak meter akan woiaka Anut mesin epar moin kiro wa utau. Akan woiaka Anut mesin epar moin keseriar me rauna rai, Anut nukas tawa kon osap eposek arai. 36 Ak woiaka Anut mesin epar me rain, kiro wa utau, sakau me rawe. Keseriar, ak Anut nukan ronkat tainoraiei. Ak kiro onok keserna, Anut nukas owo osap araun awarowon, ko kiro osap erekapu arai. 37 Anut nukan ämänis keser äiewon. “Om ses rumuk wa opokar, kiro ro ko meter kowaun äiewon, ko kurte kowai, ko ekep wa rawai. 38 Inok roasir ko isan amiap eposek raiäu, isas ko isanaram mesin kon wou epar miäu, orip orip awau rawai. Utianik, inok roasir ko ätäi piririanik, kon wou epar mowon kiro utai, is kiro roasir mesin isan woi wa ererai.”

Habakuk 2:3-4

39 Kiro roasiret akan woiaka epar moin utoin, okon, ak Anut siakup wa rawaiei. Utianik, ik ak senek wa, ik akan onok wa tainoriäum. Wa! Ik, Anut nukan roasiret, iken woiok epar momun, okon, ik ko pak orip orip awau rawam.

Copyright information for `BBR