John 7

Jisas nukan amakut akas ko mesin woiaka epar mau wa.

Jisas ko kiro ämän aware kuremara, ko Galili provins mena apari apari potowon. Ko ätäi Judia provins potau wa, owon, Juda roat näunäu akas wena, meiäun apu itane rain. Kiro Juda roasiret akan tup ak wain woia ser ou opok raiäin omre* pe rau. Keseria, Jisas nukan amakut akas aurin, “Na okoro mena utoinam, Judia provins opok man. Keseria, nan tamareäum roat nasar kurur atap atap mota, ak apaisaurai. Kar ro ko enip jou muraun kon sarau wa ämäi miäu. Na roasiret akan amiakap nan sarau miäum, Keserta, okoro omnokou pakan roasiret erekapu äpu musaiei.” Kon amakut kiro ämän moin, owon, ak nais ko mesin akan woiaka epar mau wa.

Jisas nukas ätäi awarowon, “Isan potaun omre päu wa rau. Utianik, ak omre sepuk sepuk potaun itok. Okoro omnokou pakan roasiret ak sauk wa mareäi, ak is sauk muriäi. Isas ak okoro omnokou pakan onok aru miäi awareäim, okon, ak kiro mesin is sauk muriäi. Isan omre päu wa rau, okon, is [kiro omre] tup aparaun wa potam, akarar potowe.” Ko keser awaromara, ko Galili provins rawon.

10 Kon amakut erekapu ak kiro ou eteinak opok raiäi nukan tup aparaun Jerusalem näu mena tonona, ko ämäi ämäi ruris tainware tonowon. Ko amop potau wa. 11 Kiro tup opok Juda roat näunäu akas ko itanemana, äiein, “Kiro ro ko erapok rau?”

12 Roasiret sosop kiro kamuk aka aka ospasi pakaima Jisas mesin äiein, “Ko ro eposek.” Keserna, karauk akas äiein, “Wa, ko roasiret sätwareäu.” 13 Utianik, kar ros ämän amop aräu senek wa, owon, ak Juda roat näunäu iminewaroin.

14 Kiro tup jou muriäi omre kamuk opok raunuk, Jisas nukas tup ou näwäu owa tonomara, roasiret amop Anut nukan ämän marowon. 15 Juda roat näunäu ak Jisas nukas ämän marowon roumana, karkairianik, äiein, “Okoro ro ko skul näwäu opok manau wa, ko owose kiro ämän äpu miäu?”

16 Jisas nukas akan ämän roumara, awarowon, “Is okoro ämän awarom kiro isan ronkat pakaima wa, kiro Anut nukan ämän, nukasar is äsimoirnuk, koimin. 17 Inok ro ko Anut nukan ronkat tuku tainoraun rawai ro, is okoro ämän moram Anut nuka pakan ra, isan ronkat pakas moram ra, ko äpu mai. 18 Inok ro ko nukan ronkat pakas ämän äiäu, ko nukan enip jou maun keseriäu. Inok ro kon äsimorwon ron enip jou muraun ämän miäu, ko wa sätäiäu, kiro ro ko tuku. 19 Meter Moses nukas sintore ämän awarowon, ak erekapu äpu. Ak kiro sintore ämän jekur tainorau wa. Ak owon is iworaun keserurai?”

20 Roasiret sosop rain akas äiein, “Osou aru nan won uru rau. Inokot akas na iwosauri?”

21 Jisas nukas ätäi awarowon, “Is kurur karar momin ak aparmana, karkairin. 22 Ak rowe, Moses nukas akan mokoit akan enmak kerau patiraun* sintore ämän arowon. Keserianik, ak sumaun omre opok akan enmak kerau patariäi. Kiro enmak kerau patiraun onok Moses pakas kowau wa, kiro askanai pakas kowon. 23 Kiro ak Moses nukan sintore ämän tainoraun akan mokoit akan enmak kerau sumaun omre opok patiriäi. Isas kar ron enipsau sumaun omre opok erekapu jekur momin mesin akas is pak owon iwäi rai? 24 Ak akan amiakas owo osap eposek wa wasare aparau. Ak onok eposek pakas osap erekapu raporiar wasarewe.”

Karauk roat akan ronkat Jisas ko Krais äiein.

25 Karauk Jerusalem roasiret akas Jisas nukas kiro ämän awarowon roianik, äiein, “Okoro ro ko Juda akan roat näunäu akas wena, meiäun areai ra? 26 Aparwe, ko roasiret amiakap ämän amop arera. Kar ros ko enkup ämän mau wa. Roat näunäu akan ronkat ko epar Krais ra? 27 Ik okoro ron mena äpu, utianik, Krais penuk, ko erapakas pewon kar ros äpu wa mai.”

28 Jisas tup ou näwäu uru roasiret ämän maromara, sakau awarowon, “Ak isaka pak isan mena pak epar äpu ra? Is isan ronkat pakas kowau wa, kiro ros äsimoirowon ko epar senes rau. Ak ko äpu wa. 29 Utianik, is ko äpu. Is ko pak raimin, kos äsimoirnuk, koimin.”

30 Keser äienuk, roumana, kiro roat akas ko sakau ataurin. Kar ros sakau atau wa, owon, kon sakau ataun omre päu wa rau. 31 Utianik, karauk roasiret sosop kiro kamuk rain akan woiaka epar moin, owon, akas äiein, “Krais kounuk, okoro ron kurur atap atap miäu kos itimorai ra? Iken ronkat ko wa.”

Juda roat näunäu akas Jisas sakau ataun akan marai roat äsimwarona, koin.

32 Roasiret akas Jisas nukas kurur atap atap mowon mesin ämän sosop ospasi äuna, Parisi roat akas roumoi, Anut kamuk raiäi roat näunäu pak tururmana, akan marai roat Jisas sakau ataun äsimwarona, potoin. 33 Keseria, Jisas nukas awarowon, “Is ak pak ekep wa rawam. Is kiro ros äsimoirnuk, koimin ko rawa ätäi manam. 34 Kiro ses opok, akas is itaneiraiei, utianik, ak is wa apairaiei. Is rawam mena ak wa kowaiei.”

35 Ko keser arenuk, Juda roat näunäu aka aka arein, “Okoro ro erapok manaurmara, ik ko wa tararam aikou? Ko Grik omsau iken karauk roasiret rai opok potomara, kiro opok Grik roasiret tamaraun äieu ra? 36 Ko owo mesin äumara, ‘Ak is itaneiraiei, utianik, ak is wa apairaiei. Is rawam mena ak wa kowaiei,’ äieu, kiro ämän onoktapau owo senek?”

Awau orip orip rawaun an.

37 Kiro ser owa raiäin tup pataraun omre opok kiro kon omre näwäu senes. Kiro omre opok Jisas nukas siräumara, amop keser äiewon, “Rowe, inok roasir ko an pätirnuk, ko is siarap koumara, an jai. 38 Meter Anut nukan ämänis äiewon, ‘Inok roasir is mesin wou epar mai, kon wou uru orip orip rawaun an ok pemara, kure nai.’” 39 Ko Anut nukan Osou Näu mesin äiewon, ‘Inok ro ko mesin wou epar mai kiro Osou Näu owai,’ äiewon. Kiro ses, Jisas ko omar oik tonau wa, okon, Anut nukas Osou Näu äsimornuk, kowau wa rau.

Roasiret akas Jisas mesin ämän atap atap moin.

40 Roasiret akas kiro ämän roumoi, äiein, “Epar senes, kiro ro ko Anut nukan ämän roianik, areäu ro. Anut nukas äsimornuk, kowaun rai äiewon.”

41 Karauk akas äiein, “Ko Krais, Anut nukas kon roasiret ätäi imwaraun äsimornuk, kowon.”

Utianik, karauk akas äiein, “Krais ko Galili pakas päi ra? Wa senes wa.
42 Anut nukan ämänis äiein, ‘Krais ko Devit nukan tupsiu pakas päi, ko Betlehem mena meter Devit rawon opok päi.’” 43 Keseria, roasiret ak Jisas mesin ronkat sosop mianik, aka aka inäumoi, tupsiu oiroror sarein. 44 Karauk roat akas ko sakau ataurin, utianik, kar ros ko sakau atau wa.

Roat näunäu ak Jisas mesin woiaka epar mau wa.

45 Keseria, kiro tup owan marai roat ak ätäi Anut kamuk raiäi roat näunäu pak Parisi roat pak siarakap potona, akas keser awaroin, “Ak owon ko imäi kowau utoi?”

46 Keserna, marai roat akas ätäi awaroin, “Ko ämän mora senek, kar ros kesek ämän wa miäu.”

47 Keseria, Parisi roat akas ätäi awaroin, “Kos ak nais atonwarou ra? 48 Ik roat näunäu pak Parisi roat kamuk opok, kar ro ko mesin wou epar mowon ra? Wa. 49 Utianik, okoro roasiret ak sintore ämän äpu wa, ak ko mesin woiaka epar moin, ak Anut nukas erekapu aru marai.”

50 Nikodimas kiro ro ko meter Jisas siakup potowon ko kiro roat näunäu akan jaunaka, kos keser awarowon, “Iken sintore ämänis kar ron ämän erar wasare murau, äieu ra? Wa senes wa. Ik kon oksaus ämän aikonuk, kon ämän owo senek mai roia, epar kon ämän wasare murau.”

52 Akas ko ätäi aurin, “Utianik, na nais, na Galili ro ra? Na Anut nukan ämän jekur ninareinam, äpu mo, Anut nukan ämän roianik, areäun ro kar ko Galili provins pakas wa päi.”

53 [Keseria, roasiret ak akan mena atap atap manona, Jisas ko Olivet omtapau opok tonowon.

Copyright information for `BBR