John 9

Jisas nukas kar ro amuk utup orip pewon jekur mowon.

Jisas ko ari ari potomara, kar ro kon anakus amuk utup orip mowon aparwon. Kon tamareäu roat akas totorin, “Näu ro, inokos onok aru mowon, okon, kiro ro anakus amuk utup orip mowon? Nukas onok aru mowon ra, kon momok anak ories onok aru moirin ra?”

Jisas nukas ätäi awarowon, “Kiro ro amuk utup ko nukas onok aru mau wa, kon momok anak ori au nais kar onok aru mau wa. Kiro Anut nukan sakau amop penuk, aparaun keser mowon rau. Rusapai, om teineu, sankeu, is inokos is äsimoirnuk, koimin nukan sarau murau. Pututu sarenuk, ik sarau mau senek wa. Is okoro omnokou opok raita, isaka karar okoro omnokou pakan roasiret akan arou senes.”

Jisas kiro ämän are kuremara, omnokou opok sinok kurewon. Kiro sinok sänsän ätäiewon oumoi, kiro ron amuk utup opok pasar murianik, auruwon, “Na potoinam, Siroam An Unik opok nan amun an kosor.” Kiro Siroam kon enip onoktapau ‘äsimornuk, manowon.’ Kesernuk, kiro ro potomara, kiro an unik opok kon amuk an kosornuk, amuk amaremara, om eposek aparwon.

Kesernuk, ko siakup rain roasiret pak karauk roasiret ak meter ko apu opok raumara, roasiret o nik mareäwon aparin akas ko eposek sarenuk, aparianik, aka aka arein, “Okoro ro ko meter apu opok tane raumara, roasiret o nik mareäwon ro ra?” Karauk akas äiein, “Epar, okoro ro ko karar.”

Karauk akas äiein, “Wa, okoro ko wa. Kar ro ko senek.”

Keserna, kiro ro nukasar äiewon, “Is meter roasiret o nik mareäimin, kiro is karar.”

10 Akas ko totorin, “Nan amun owose urarewon?” 11 Kos ätäi awarowon, “Kiro ro Jisas äiäi, kos sänsän an orip oumara, isan ami opok joutor momara, pote Siroam An Unik opok amun an kosoraun airowon. Is pote keserita, isan ami urarewon.”

12 Akas ko ätäi totorin, “Kiro ro ko erapok rau?”

Kos ätäi awarowon, “Ko erapok rau, is äpu wa.”

Parisi roat akas kiro ro eposek sarewon totorin.

13 Kiro roat akas meter amuk utup rawon ro imäianik, Parisi roat siarakap imäi potoin. 14 Jisas nukas sänsän oumara, kiro ron amuk utup jekur mowon kiro sumaun omre opok keserwon. 15 Parisi roat akas kiro meter amuk utup rawon ro owose amun uräiewon rai totorin. Kiro ros awarowon, “Kos sänsän an orip oumara, isan ami opok monuk, is pote ami an kosorianik, ami uräimoi, om aparim.”

16 Karauk Parisi roat akas äiein, “Kiro ro ko kiro onok keserwon, ko Anut pakas kowau wa, owon, ko sumaun omre pakan sintore ämän tainorau wa.”

Keserna, karauk akas äiein, “Ro onok aru miäu, kos owose kurur atap atap okoro keseru senek keserai?” Keseria, aka aka inäiein.

17 Keseria, Parisi roat akas kiro ro ätäiar totorin, “Na kos nan amun utup ätäi jekur musowon äiem, utianik, nan ronkat kiro ro inok?”

Kiro ros ätäi awarowon, “Ko Anut nukan ämän roianik, areäu ro.”

18 Juda roat näunäu ak kiro ro kon amuk uräiewon nukan ämän äiewon mesin akan woiaka epar mau wa, okon, kiro ron momok anak orien ämän jekur rowaun rai urwatoin. 19 Keseria, akas kon momok anak ori totwatoin, “Okoro awan mokoi ra? Awas ko amuk utup momurin äieirin. Kesersa, rusapai owose kon amuk urarewon?”

20 Kon momok anak ories äieirin, “Iu äpu kiro iwen mokoi, ko amuk utup momurin. 21 Utianik, owose kon amuk uräiewon, kiro iu äpu wa. Inok ros kon amuk urare muruwon kiro nais iu äpu wa. Ko urek sarewon, nuka totorwe. Nukasar äiäun itok.” 22 Kon momok anak ori au keser äieirin, owon, Juda roat näunäu akas tururiäi owan emwataiei rai imineirin. Inok ros Jisas ko Krais äienuk rai, epar senes, Juda roat akas kiro ro tururiäi owa wa rawai rai äiäin, okon, au imineirin. 23 Kiro onokun, kon momok anak ories, ko näwäu sarewon nukasar aräura rai äieirin.

24 Akas ätäiar kiro ro urweanik, aurin, “Na Anut nukan amuk opok epar ämän mam. Ik äpu kiro ros nan amun jekur mowon, ko onok aru miäu ro.”

25 Kiro ros ätäi awarowon, “Kiro ro ko onok aru miäu ra, wa rä, is äpu wa. Utianik, is meter ami utup raimin. Rusapai om aparim. Is kiro karar äpu.”

26 Akas ätäi totorin, “Kos na owosisowon? Nan amun utup owose jekur musowon?”

27 Kos ätäi awarowon, “Isan ämän meter awaromin, ak owon isan ämän rowau utoinus, ätäi rowaun totoiroi? Ak nais kon tamareäu roat saräun rai keseri ra?”

28 Akas jejermana, aurin, “Na karar na kiro ron tamusiäu ro. Utianik, ik Moses nukan tamukiäu roat. 29 Ik äpu Anut nukas Moses auruwon. Ik äpu wa kiro ro ko erapakas pewon.”

30 Kiro ros ätäi awarowon, “Is akan ämän roianik, karkairim! Ak äpu wa, ko erapakas pewon, utianik, kos isan ami utup jekur murowon. 31 Ik äpu Anut ko roat onok aru miäi akan ämän wa roiäu. Roat ko jou murianik, kon ämän tainoriäi karar akan ämän roiäu. 32 Meter omnokou ate mowon ses opok, koi rusapai, kar ros kar ro amuk utup jekur mowon äuna wa roiäum, rusapai karar. 33 Kiro ro ko Anut pakas wa kowon maro, ko kiro kurur keseraun itok wa.”

34 Parisi ak kiro ron ämän arewon roumana, akas ätäi keser aurin, “Na aninas musowon ses opok onok aru orip urek saremon keseri nas rusapai ik tamukaurum ra?” Keser aurianik, kiro ro owan emerna, manowon.

Kiro roat akan woiaka im tuäu wa.

35 Jisas ko kiro onok keserin ämän roumoi, ko pote kiro ro tararmara, totorwon, “Nan won Ro Nukan Mokoi mesin epar mom ra, wa?”

36 Kiro ros ätäi auruwon, “Näu ro, kiro inok ro rä? Airota, is ko mesin isan woi epar mam.”

37 Kesernuk, Jisas nukas auruwon, “Na kiro ro amunas aparmon, kiro ro nukasar rusapai na are musora.”

38 Kiro ros auruwon, “Näwäu, isan woi epar murou.” Keseria, kiro ros Jisas nukan isokup uou sur wemara, jou muruwon.

39 Jisas nukas äiewon, “Is okoro omnokou opok roasiret akan onok wasarewaraun koimin. Roat ak amiaka utup orip ak amiaka uraräiei, roat amiaka amare rai, ak amiaka utup saräiei.”

40 Keser äienuk, karauk Parisi roat ak ko siakupai rain kiro ämän roianik, totorin, “Ik nais amiok utup orip ra?”

41 Jisas nukas ätäi awarowon, “Ak amiaka utup orip maro, ak ämän wäpik, utianik, akas ik amiok orip raum äiäi, okon, ak ämän orip rai.”

Copyright information for `BBR