Luke 23

Jisas ko Pailot siakup imäi potoin.

Keseria, roat näunäu ak erekapu siräianik, Jisas Pailot nukan amuk opok imäi potea, kon enip opok ämän sätäia, äiein, “Okoro ro kos iken roasiret akan ronkat aru mia, awareäu ak takis aiauk wa mau rai, äienuk, roiäumun. Kos äiäu, is Krais, roasiret kamwaraun ro näwäu rai awareäu. Keseria, ik na siatap imäi koum.”

Pailot nukas Jisas totorwon, “Na Juda roasiret akan kamwaraun ro näwäu king ra?”

Jisas nukas äiewon, “Kiro naka äiem senek.”

Pailot nukas Anut kamuk raiäi roat pak roasiret turur rain pak awarowon, “Is okoro ros kar onok aru mowon aparau wa.”

Akas ätäi sakau ämän mianik, keser äiein, “Kos roasiret amiakap onok aru ätär mareäu. Ko Judia provins erekapu keserwon. Ko Galili provins opok onoktoreanik, rusapai Jerusalem mena keserau kou.”

Jisas Herot-Antipas siakup imäi potoin.

Pailot ko kiro ämän roumara, totwarowon, “Okoro ro ko Galili provins pakan ra?” Akas ko Galili provins pakan äiein roumara, kos Herot siakup äsimorwon. Herot ko Galili provins kameäwon ro näwäu. Kiro ses opok, ko kon mena utomara, Jerusalem mena pote rawon.

Jisas ko Herot rawa imäi potona, Herot ko Jisas aparmara, näwäu nepipirwon, owon, ko Jisas nukan enip roiäu, om ses rumukäu ko owose aparam rai rawon. Ko Jisas nukas karauk kurur atap atap kesernuk, aparaun ronkatewon. Keseria, kos Jisas ämän sosop totorwon, Jisas nukas kar ämän ätäi aräu wa. 10 Anut kamuk raiäin roat akas tonomana, Jisas nukan enip opok sät ämän sosop moin. 11 Herot kon marai roat pak, akas Jisas ir murianik, jeje ämän sosop aurin. Keseria, Herot nukas kon marai roat awaronuk, kon omjo eposek Jisas orke muria, ätäi Pailot rawa äsimornuk, potowon. 12 Herot Pailot ori au meter iwäi rairin, rusapai kiro ses opok au jaiateir.

Pailot nukas Jisas wena, meiäun awarowon.

(Matiu 27:15-26, Mak 15:6-15, Jon 18:39—19:16)

13 Herot nukas Jisas ätäi Pailot rawa äsimornuk, kos Anut kamuk raiäi roat näunäu pak kamwareäi roat näunäu pak roasiret erekapu pak urwarnuk, koi tururna, Pailot nukas awarowon, “Akas okoro ro ätäi is siarap imäi koianik, roasiret onok aru ätär mareäu rai airoin. Is akan amiakap totormin is kos kar onok aru mowon aparau wa. 15 Utianik, Herot ko nais keseriar keserwon. Ko Jisas nukas onok aru mowon aparwon maro, kos is jer we murunuk, aparwom. Okoro ro ko kar onok aru mau wa, ko owon erar wena, meiäi? 16 Isan marai roat awaroita, mänkäsi oumoi, utona, manai.” [ 17 Akan onok, Pasowa* sumaun omre opok orip orip Pailot nukas kar karapus ro utonuk, maneäu.]

18 Roat erekapu akas urweanik, äiein, “Bar-Abas erar utota, manai. Jisas weta, meiäi.” 19 (Meter kiro mena roat akan kamwareäwon ro näwäu pak weräianik, Bar-Abas nukas kar ro wenuk, meiewon. Keseria, ko karapus owa kurena, rawon.)

20 Pailot nukas ätäi Jisas utonuk, manaun roasiret awarowon. 21 Roasiret akas ätäi urweanik, sakau äiein, “Ko am äpäs opok we mota, meiäura.”

22 Pailot nukas ätäi awarowon, “Ko owo onok aru keserwon? Is kos kar onok aru keserwon aparau wa. Ko erar weta, meiäun itok wa. Is isan marai roat awaroita, mänkäsi oumoi, utona, manai.”

23 Akas ätäi kakaparar urweanik, äiein, “Ko am äpäs opok we mota, meiäura.” 24 Keserna, Pailot nukas roasiret akan ämän tainorwon. 25 Pailot nukas Bar-Abas kiro ro kar ro wenuk, meiewon utonuk, manonuk, ko Jisas marai roat akan ipiakap marowon.

Rom akan marai roat akas Jisas am äpäs opok wena, meiäun imäi potoin.

(Matiu 27:32-44, Mak 15:21-32, Jon 19:17-27)

26 Rom akan marai roat akas Jisas am äpäs opok wäun apu opok imäi potona potona, kar ro ko Sairini menas näu mena tonaun kowon. Kon enip Saimon. Apu opok tararia, sakau atea Jisas nukasar kon am äpäs ämäi potowon kiro oianik, Saimon ämäi muruna, Jisas tainori potowon.

27 Roasiret sosop Jisas tainori potoin. Kiro kamuk karauk asiret ko aparmana, woiakati maronuk, konun waiein. 28 Jisas nukas ätäi pirirmara, awarowon, “Jerusalem asiret. Ak isanun woiakati momoi, wa waiäu, ak akan mokoit pak aka mesin waiewe. 29 Ak jekur rowe, tawa kiro omre päi opok aka äiäiei, ‘Asiret ewit ak nepipiraiei. Asiret ak mokoi mau wa ak nais nepipiraiei. Asiret ak mokoi apur wa jeäi ak nais nepipiraiei.’ 30 Keseria, kiro ses opok, roasiret akas omtapau näunäu awaraiei, ‘Ik koi, tonoike mowe.’ Akas omtapau eteinak awaraiei, ‘Ik koi kururur mukia, ämäi mukowe.’

Hosea 10:8

31 Utianik, ak ro eposek keser aru muruna, ak ro aru opok owo onok kesewaraiei?”

32 Ro oirori au meter onok aru moirin nais Jisas pak meiäun kiro mena erek imwate potoin. 33 Kiro mena enip Golgota, enip onoktapau kiro kesek, ‘op tapau sekerem’. Kiro opok peanik, Jisas pak kiro ro oirori au onok aru moirin erek am äpäs opok äsäiware maroin. Kar ro Jisas nukan ipou näu kaima äsäi moin, kar ipou saunan kaima äsäi moin. [ 34 Jisas nukas äiewon, “Moni, kiro onok keseri, ak äpu wa, nas akan onok aru jäkäi mar.”]

Keseria, marai roat akas aiauk oianik, satu sipiräieanik, kon omjo aka inäi owaun keserin.
35 Roasiret ak tai rai Jisas apai rauna rauna, kamwareäi roat näunäu akas ko ir muria, jeje ämän aurin, “Ko karauk roasiret sarwareäwon. Ko Krais kiro ro Anut nukas äsimornuk, kowon maro, nukasar nuka saräun itok.”

36 Rom akan marai roat akas nais ko pe jeje ämän aurmana, wain an tiu nurianik, aurin, “Na epar Juda roasiret akan kamwareäum ro näwäu ra, na am äpäs utoinam, no.” 38 Kon tapau opok keser jer we moin, ‘Okoro ro ko Juda roasiret akan kamwareäu ro näwäu king.’

39 Kiro ro aru oirori erek am äpäs opok äsäi matoin, karas Jisas jeje ämän keser auruwon, “Na Krais ra roi, nakasar nan enmatsau sareinam, iu sareit.”

40 Ro karas jauk kermara, auruwon, “Na Anut iminäu utom ra? Ik erekapu usu karar oum. 41 Iu kiro usu oumur kiro itok, owon iu onok aru momurin, kiro meiäun itok. Okoro ro ko kar onok aru keserau wa ko ro eposek erar meiäun itok wa.” 42 Keseria, kos ätäi Jisas auruwon, “Jisas tawa na ik kamoikau kowaun ses opok na is ronkateir.”

43 Jisas nukas kiro ro auruwon, “Is na epar paip musom, rusapai na is pak omar oik rawam.”

Jisas meiewon.

(Matiu 27:45-56, Mak 15:33-41, Jon 19:28-30)

44 Sankeu san näu kamuk, san jeräu wa, omnokou erekapu pututu sare pote, 3 klok iukärir. 45 San jerau wa opok, kiro omjo tup ou näwäu owa äsäi moin rawon oikas kiräi nopte oirori sarewon. 46 Jisas nukas urwemara, äiewon, “Moni, rusapai isan totom nan ipon opok musom.” Ko keser äiemara, kon osou nukasar utomoi, meiewon.

47 Marai roat akan kamwareäu ro näwäu ko kiro onok aparianik, Anut nukan enip jou murmara, äiewon, “Epar senes, okoro ro ko onok aru wa miäu.”

48 Roasiret ak owo onok penuk, apwaraun koi tururin, ak kiro onok aparmana, ak woiakati näwäu maronuk, ätäi akan mena ute manoin. 49 Jisas nukan jaukut pak asiret Galili provins pakas Jisas tainori koin ak erek atapukas tai raianik, kiro onok keserin apai rain.

Jisas nukan kopeu oi aireu uru moin.

(Matiu 27:57-61, Mak 15:42-47, Jon 19:38-42)

50 Kar ro kon enip Josep ko Arimatea menan, Judia provins raiäu. Ko roasiret amiakap ro eposek raiäu. Ko Juda kamwareäin roat näu näu akan sarau jaunaka. 51 Ko karauk roat näunäu akan ronkat Jisas wena, meiäun äiein akan ämän tainorau wa. Ko Anut okoro omnokou kamäun ätäi kowai rai kame raiäwon. 52 Kiro ro ko Pailot siakup potomara, Jisas nukan kopeu oumoi, up uru kuräun totorwon. 53 Keseria, kos Jisas nukan kopeu am äpäs opokan oumara, omjo ärneus kururur murianik, aireu uru moin. Kiro up aiauk näwäu uru tuein. Kiro uru meter kar ro up kuräu wa. 54 Kiro Fraide, osap jekuraun ses opok keserin. Tup etei, kiro Juda akan sumaun ses.

55 Kiro asiret meter ak Galili provins pakan Jisas tainori koin, ak erek Josep tainori potea, kiro aireu uru Jisas nukan kopeu owose maiei rai ak apari rain. 56 Keseria, kiro asiret ak ätäi akan mena potea, am anakas sou eposek päun jekur mianik, sumaun omre penuk, ak sintore ämän tainorianik, sumoin.

Copyright information for `BBR