Luke 9

Jisas nukas kon tamareäu roat 12 orip Anut nukan ämän roasiret awaraun pak sip orip jekwaraun äsimwarowon.

Jisas nukas kon tamareäu roat 12 orip awaronuk, kouna, ko osou aru oi kuräun pak sip aru jekwaraun pak sakau arowon. Keseria, kos Anut nukas roasiret kamwaraun kowai ämän eposek maraun pak sip aru jekwaraun pak äsimwarowon. Jisas nukas kon tamareäu roat awarowon, “Ak apu opok potaun kar osap wa owau. Ak naruauk ra, jo ra, karauk o ra, aiauk wa oi manaiei. Omjo nais wa oi manaiei. Ak kiro mena potona, kiro pakan roat akas imwarona, kiro roat akan owa karar rainai, Anut nukan ämän roasiret marowe. Anut nukan ämän awaroinai, ätäi kiro owa karar koi rawaiei. Karauk roat akas akan ämän rowau utomoi, jekur wa kamwarona rai, ak kiro mena utoinai, akan onok aru ätär maraun akan isiaka pakan maimai putarwe.”

Kiro tamareäu roat kiro mena utia, mena atap atap erekapu potoin. Anut nukan Ämän Eposek mare mare, roasiret sip orip jekware mare mare, mena atap atap erek iporin.

Herot-Antipas nukas Jisas ko inok rai ronkat sosop owon.

(Matiu 14:1-12, Mak 6:14-29)

Kiro ses opok, Herot ko Galili provins kamwareäwon ro, kiro onok atap atap Jisas nukas keserwon aurin roumara, ko ronkat sosop owon. Owon, karauk roat akas äiein, “Kiro an jomariäwon ro Jon, ko meiewon ätäi up uruas siräi pewon.” Karauk roat akas ronkateanik, äiein, Elaija ätäi sirawon. Karauk akas äiein, kar meteran Anut nukan ämän roianik, areawon ro ätäi siräiewon, Keseria, Herot nukas äiewon, “Is Jon nukan pou patir kuremin, kiro inok ro apari?” Herot nukas Jisas aparau manam rai ronkatewon.

Jisas nukas roat 5,000 orip o arowon.

(Matiu 14:13-21, Mak 6:30-44, Jon 6:1-14)

10 Jisas nukan ämän oi ariai roat ak mena atap atap Anut nukan ämän oi arianik, ätäi koin. Akas Jisas owo osap keserin erekapu aurin. Jisas nukas imware pote, akararnak kar mena enip Betsaida, potoin. 11 Roasiret sosop akas ak kiro opok potoin roianik, tainware potoin. Kos potomara, roasiret Anut nukas kamwaraun koura ämän awaromara, karauk roasiret ui aru orip pak sip orip pak jekwarowon.

12 Iukärir sarenuk, Jisas nukan tamareäu roat akas Jisas siakup poteanik, keser aurin, “Näwäu, okoro roasiret äsimwarota, manaiei, ak mena siakup poteanik, o kau mianik, je je akan mena manaurai, Owon, okoro mena ro wäpik.”

13 Jisas nukas ätäi awarowon, “Akasar o jaun araiei.” Akas ätäi äiein, “O sosop wa. Ik bret 5 orip pak was oirori karar rau. Nan ronkat ik mena potomoi, o karauk roat sosop akan kau marau ra?”

14 Kiro roat ak 5,000 orip. Keseria, Jisas nukas kon tamareäu roat awarowon, “Kiro roasiret ak 50 orip sarpeter marona, tane potaiei.”

15 Kon tamareäu roat akas kon ämän tainorianik, keserin.

16 Jisas nukas kiro bret 5 orip pak kiro was oirori pak oumara, omar oik eisane aparmara, Anut ‘pere’ aurmoi, pärärmara, kon tamareäu roat akas roasiret inäi araun arowon.

17 Kiro roasiret erekapu kiro o jeanik, ak nokomaka penuk, Jisas nukan tamareäu roat akas basket 12 orip oumana, roasiret akas o jein o autakau utoin joke moin.

Pita nukas Jisas ko Krais amop äiewon.

(Matiu 16:13-19, Mak 8:27-29)

18 Kar omre Jisas ko nukarar Anut auri rawon, kon tamareäu roat ko siakup potona, Jisas nukas totwarowon, “Roasiret akas is inok äiäi?”

19 Akas ätäi aurin, “Karauk roasiret akas keser äiäi, ‘Ko an jomareäwon ro, Jon.’ Karauk roasiret akas keser äiäi, ‘Ko Elaija.’ Karauk roasiret akas äiäi, ‘Ko Anut nukan ämän roianik, areawon ro kar meiewon ätäi siräiewon.’”

Keser aurna, Jisas nukas kon tamareäu roat totwarowon, “Akas is inok äiäi?”

Pita nukas äiewon, “Na Krais, Anut nukan Mokoi senes. Ik ätäi imäikaun kos na äsimoisonuk, koumon.”

Jisas nuka tätäi sosop oumara, meieanik, ätäi siräiäun ämän marowon.

(Matiu 16:20-28, Mak 8:30—9:1)

21 Keseria, Jisas nukas kon tamareäu roat sakau ämän kiro karauk roasiret wa awarau rai awarowon. 22 Kos ätäi kon tamareäu roat awarowon, “Is, Ro Nukan Mokoi, tätäi sosop oita, Juda roat näunäu pak Anut kamuk raiäi roat pak sintore ämän tamareäi roat pak erek akas isan ämän rowau utomoi, sumkäinäiei. Akas is iworona, meiäm. Utianik, omre 3 opok, Anut nukas is ätäi siräi murai.”

23 Kos roat erekapu awarowon, “Inok roasir is tainoire päun ko nuka mesin wa ronkatäu, omre orip orip nukasar kon am äpäs ämäumara, is tainoirai. 24 Inok ro ko kon totok awau rawaun ronkateäu kiro kon totok aru mai. Utianik, inok ro kon totok isanun meiäi, kiro ro kon totok orip orip jekur eposek rawai. 25 Kar ro omnokoupaian osap erekapu oumara, ko meiäi, kiro osapus nukan totok awau rawaun owose saräi? Kiro osapus ko wa isanarai. 26 Owo ro is tainoraun iminäi, kos is äpu wa äianik, isan ämän ämäi mai, is, Ro Nukan Mokoi, tawa isan arou näwäu pak monian arou pak sarau eitek eposek akan arou pak kiro uruas koita, isas nais äiäm, ‘Is kiro ro äpu wa’. 27 Is ak epar senes awarom, karauk roat ak okoro omnokou opok rai, karauk wa meiäiei, utianik, ak rauna raunar, Anut nukan kamwaraun onok amop päi aparaiei.”

Jisas nukan nepu pirirwon.

(Matiu 17:1-8, Mak 9:2-8)

28 Jisas kiro ämän erekapu kon tamareäu roat aware kuremara, omre 8 orip manonuk, kos Pita, pak Jon Jems ori pak imwaromara, omtorou oik Anut auraun tonoin. 29 Jisas nukas Anut aurnuk aurnuk, kon nepu piririanik, kar ro senek etäiwon. Kon omjo ärneu senes sarewon. 30 Keserianik, kurte kar ro oirori peanik, Jisas pak erek are rairin. Kiro roat ori Moses Elaija ori. 31 Au omar oikas Anut nukan arou näwäu opokas koianik, au Jisas pak are rairin. Kiro Anut nukan ronkat rusapai ko Jerusalem mena toneanik, meiäun keser arein. 32 Pita kon jaukut ori pak ak erekapu ninoin, ätäi siräianik, Jisas nukan arou näwäu pak kiro ro oirori ko pak tai rain apwaroin. 33 Kiro roat ori Jisas ute omar oik manoisa manoisa, Pita nukas Jisas auruwon, “Näwäu, ik okoro opok rawaun eposek. Nas äuta, ik okoro opok ou 3 orip mam. Kar nan, kar Moses nukan, kar Elaija nukan.” Pita jekur ronkateanik, ko aräu wa. 34 Ko keser are raunuk raunuk, ious koumara, kururur marowon.

Kiro tamareäu roat 3 orip ak imine rain.
35 Iou uruas kar oksaus keser äiewon, “Kiro isakan mokoi senes. Kiro isakasar äsimorimin. Ak kon ämän jekur rowe.”

36 Kiro oksau äiewon utonuk, Jisas nukarar rawon. Jisas nukan tamareäu roat ak aräu wa. Ak ronkat sosop momoi, asor rain. Jisas nukas kon tamareäu roat keser awarowon, ak kiro onok rusapai apari karauk roasiret wa awarau rai awarowon.

Jisas nukas kar mokoi osou aru orip jekurwon.

(Matiu 17:14-18, Mak 9:14-27)

37 Kiro ninoinus, tapera, Jisas nuka pak kiro roat 3 orip Jisas tainori manoin. Omtorou oikas utomoi, kouna, roasiret sosop akas apwarea, koi tarwaroin. 38 Kar ro kiro roasiret kamuk rawon urwemara, äiewon, “Näwäu is na aisom, isan mokoi karar, okon, na aparaun aisom. 39 Osou aru ko opok raianik, piormara, kirekirerianik, pote, au sipar kurariäu. Kiro osou aru ko utau senek wa, okon, kon enipsau aru sareäu. 40 Is nan tamareäum roat kiro osou aru oikurewe awaromin ak oikuräu senek wa.”

41 Jisas nukas roasiret kewareanik, ätäi awarowon, “Ak rusapaian roasiret, akan ronkat owo senek ak woiaka epar mau senek wa, ak tapiaka sakau miäi. Is ak pak ekep wa rawam.” Keser awareanik, Jisas nukas kiro ro auruwon, “Nan mokoi okoro opok imäi koi.”

42 Kiro mokoi kounuk kounuk, kiro osou aru nukas kiro mokoi suor känkurenuk, Jisas nukas kiro osou aru kiro mokoi ute manaun kakurarwon. Kiro osou aru ute manonuk, kiro mokoi jekur mianik, kon momok ätäi nuruwon. 43 Roasiret ak erek turur rain Anut nukan sakau aparianik, ak karkairin.

Jisas nuka meiäun ämän ätäi awarowon.

(Matiu 17:22-23, Mak 9:30-32)

Roasiret ak Jisas nukas kiro kurur keserwon aparianik, ronkat sosop oin.
44 Keseria, Jisas nukas kon tamareäu roat awarowon, “Ak isan ämän rusapai awarom wa känkuräu. Is Ro Nukan Mokoi sakatoirianik, roat akan ipiak opok muraiei.” 45 Jisas nukas kiro ämän awarowon, kon tamareäu roat ak kiro ämän onoktapau äpu wa. Keseria, ak iminemoi, ko totorau wa.

Jisas nukas inok ro näwäu rawaun awarowon.

(Matiu 18:1-5, Mak 9:33-37)

46 Jisas nukan tamareäu roat ak aka aka ketäianik, äiein, “Ik kamuk inok ro näwäu rau?” 47 Jisas nukas ak ronkatein äpu momara, kar mokoi eteinak imäiemara, nuka siakup tai momara, kos awarowon, “Inok ro kos isanun ronkatemara, okoro mokoi imäianik, jekur kamäi, ko is pakur erek imäirai. Inok ros is imäirai, ko kiro ro is äsimoirnuk, koimin ko nais erek imäiäi. Inok ro ko rusa ak kamuk opok enip näwäu wa, kiro ro ko näwäu saräi.”

Inok ro ko akan iwäi jaunakat wa, kiro akan jaunakat.

(Mak 9:38-40)

49 Jon nukas Jisas auruwon, “Näwäu, ik kar ros nan enmat opokas osou aru oi kurenuk, aparmun. Ik kiro onok wa keserau rai aurumun, owon, ko iken jaunok wa.”

50 Jisas nukas auruwon, “Ak ko wa tämurau, owon, inok ro ko akan iwäi jaunaka wa, kiro akan jaunaka.”

Samaria menan roasiret ak Jisas imäiäu utoin.

51 Jisas ko okoro omnokou utomara, omar oik tonaun omre katu sarenuk, äpu momara, Jerusalem mena tonaun ronkatewon. 52 Keseria, kon karauk tamareäu roat amke äsimwaronuk, pote kar Samaria mena siakup kon ninaun om jekur maun potoin. 53 Kiro Juda akan tup Näwäu aparaun ses opok Jisas ko kiro opok potaun kowon. Kesernuk, kiro pakan roat akas Jisas imäiäu utoin. 54 Kon tamareäu ro oirori Jems Jon ori au kiro ämän roianik, äieirin, “Näwäu, ik Anut aurta, omar oikan ep urweta, koi okoro menan roat erekapu koi jerwaraun itok ra?”

55 Jisas nukas ätäi piririanik, kewatowon. 56 Keseria, ko kon tamareäu roat pak kar mena manoin.

Karauk roat akas Jisas tainoraurin.

(Matiu 8:19-22)

57 Jisas kon tamareäu roat pak Jerusalem mena potona potona, kar ros Jisas auruwon, “Na erapok manam is na pak erek tainoise manam.”

58 Jisas nukas ätäi auruwon, “Kurukan opur sei raut ak ninaun ou orip, ai raut ak ninaun tou orip, utianik, Ro Nukan Mokoi ko ninaun omoi wäpik.”

59 Jisas nukas kar ro auruwon, “Na tainoir.” Kiro ros ätäi ko auruwon, “Näwäu, is utoirota, pote isan moni up kureita, ätäi koi na tainoise manam.”

60 Jisas nukas auruwon, “Meiein roat akasar akan jaunakat meiein up kurwaraiei. Na potoinam, Anut nukas okoro omnokou erekapu kamwaraun koura, kiro ämän eposek roasiret pote awar.”

61 Kar ros Jisas auruwon, “Is isan tupsiu pote ‘pere’ awaroita, ätäi koita, na tainoisam.”

62 Jisas nukas ätäi kiro ro auruwon, “Inok ro ko apu tuku sare manai, ätäi mäine rai, ko apu tuku senes wa sare manai. Kesek ro ko Anut nukas kamwareäu roasiret kamuk opok sarau ro eposek wa rawai.”

Copyright information for `BBR