Mark 1

An jomareäwon ro, Jon nukas roasiret ämän marowon.

Anut nukan Mokoi, Jisas Krais*, kon Ämän Eposek keser onoktorowon. Meter Anut nukan ämän roianik, areawon ro* Aisaia, Anut nukan ämän keser jer weanik, äiewon,

“Rowe, isan ämän oi areäun ro äsimorta,
amke koi, nan apu tuku sare musai.
Malakai 3:1

Kar ro ko ro wäpik mena om puru opok urwera,
‘Näwäu nukan apu jekur sare muruwe.
Aisaia 40:3

An jomareäwon ro, Jon ko ro wäpik mena pewon. Peanik, roasiret ämän awaromara, äiewon, “Ak woiaka pirirnai, akan onok aru sumkäineinai, kouna, isas an jomaroita, Anut nukas akan onok aru jäkäi marai.” Judia provins pakan roasiret pak Jerusalem menan roasiret pak Jon siakup potoin. Poteanik, akan onok aru Anut aurna, Jon nukas Jordan an opok an jomarowon*. Jon ko opur kamel urik oumara, takeanik, ko kar opur kerau, let senek, kon nokou tapau opok takewon. Kon mer näu mokoi wäpik. Ko o eposek wa jeäwon, kon o sonkäpit upes an pak karar jeäwon. Kos keser awarowon, “Kar ro ruris koura. Kon sakaus isan sakau itimorai. Is ro eposek wa, okon, kon isou pakan su oi kuräun senek itok wa. Isas anas an jomariäim, kos Anut nukan Osou Näu oripas an jomarai.”

Jon nukas Jisas an jomurowon.

(Matiu 3:13—4:11, Luk 3:21-22, 4:1-13)

Kiro ses opok, Jisas Nasaret mena Galili provins utomoi, kounuk, Jon nukas Jordan an opok Jisas an jomurowon. 10 Jisas an ute kasakup penuk, apari rauna, kurte omar kerererianik, Anut nukan Osou Näu ai manap senek ko opok tapakup nowon aparwon. 11 Kesernuk, kar ron pätu senekus omar oikas keser urwewon, “Na isakan mokoi senes, isan woias nanun meieäu. Isan woi nanun näu sareu.”

12 Kiro ses opokar, Anut nukan Osou Näus Jisas ko ro wäpik mena om puru opok äsimornuk, manowon. 13 Ko ro wäpik mena om puru opok, omre 40 orip raunuk raunuk, Satan nukas ate aparwon. Jisas ko opur raut pak rawon. Anut nukan sarau eitek* rautes koianik, ko isanarin.

Jisas nukas was oiäin roat 4 orip urwarowon.

(Matiu 4:12-22, Luk 4:14-15, 5:1-11)

14 Roat akas Jon karapus owa mona, Jisas nukas Galili provins poteanik, Anut nukan Ämän Eposek roasiret awarowon. 15 Jisas nukas keser awarowon, “Ak rowe, rusapai, omre Anut nukas roasiret kamwaraun sare mowon rusapai kowon rau, okon, akan onok aru utomoi, akan woiaka pirirnai, Anut nukan Ämän Eposek mesin woiaka epar mowe.” 16 Kar omre opok, Jisas ko Galili An Unik kasakup pote rai, Saimon kon amak Andru ori apwatowon. Au was owaun jo an unik opok kure rairin. Owon, au awan sarau was oiäirin roat ori. 17 Jisas nukas apwatomara, keser awatowon, “Au koi is tainoirsa, isas au roasiret imwaraun onok ätär matam.” 18 Kurte au awan was oiäirin jo utomoi, Jisas tainori manoirin. 19 Jisas ko ätäiar ari ari maneanik, Sebedi nukan mokoit ori Jems Jon ori apwatowon. Au ous opok tane raia, awan was owaun jo kiräwon, okon, näke rairin. 20 Au nais keseriar Jisas nukas urwatonuk, au awan momonawa Sebedi, kon sarau roat pak ous opok rauna, utwaromoi, Jisas tainori manoirin.

Jisas nukas osou aru kar ron wou uru rawon emerwon.

(Luk 4:31-37)

21 Ak Kapaneam mena Juda akan sumaun omre opok potoin. Kiro opok, ak Juda akan tururiäi owa tonomoi, Jisas nukas onoktoroi roasiret näu ämän tamarowon. 22 Roasiret ak kon ämän roianik, karkairin. Owon, ko akan sintore ämän tamareäi roat* akas awareäi senek awarau wa. Ko kar ro enip orip senekus ämän awarowon. 23 Kiro ses opok, kar ro ko osou aru orip kiro tururiäi owa rawon. 24 Kiro osou aru keser urwewon, “Nasaret menan Jisas, na ik owoseikaun koum? Na ik aru mukaun koum ra? Is na äpu, na ro eposek tuku senes, Anut nuka pakaima koumon.”

25 Utianik, Jisas nukas kiro osou aru sakau ämän aurmara, äiewon, “Na asornam, kiro ro ute man!” 26 Keser aurnuk, kiro osou arus kiro ro ate kareanik, näwäu piormoi, ute manowon.

27 Kesernuk, roasiret ak erekapu kiro onok aparianik, karkairmoi, aka aka tototein, “Kiro owo onok peu? Ämän awau rä? Kiro ro ko enip orip senek, kos osou aru raut sakau ämän awaronuk, ak kon ämän roianik, tainoriäi.” 28 Keseria, kurte Galili provins pakan roasiret ak Jisas owo sarau me kowon, erekapu roin.

Jisas nukas roasiret sosop sip orip jekwarowon.

(Matiu 8:14-17, Luk 4:38-41)

29 Jisas ko Juda akan tururiäi ou utomoi, Jems Jon ori pak, Saimon Andru orien owa erek tonoin. 30 Saimon nukan tanau asir ko sip enip sopou orip pasar opok nini rawon. Roasiret akas kurte Jisas ko mesin aurna, Jisas nukas kiro asir siakup tone tai raumara, kon ipou ate siräi monuk, kiro sip kurte ute manonuk, ko roat akan o mis marowon.

32 San nonuk, iukärir roasiret akas akan jaunakat sip orip pak karauk osou arus akan woiaka uru rain pak, imware Jisas siakup koin. 33 Näu menan roasiret koianik, kon ou rorokup turur rain. Kos roasiret sosop sip atap atap orip jekwarowon. Kos osou aru sosop emwarowon. Kiro osou aru ak Jisas äpu, okon, Jisas nukas ak aräun tämarowon.

Jisas nukas Galiliprovins roasiret Anut nukan ämän marowon.

(Luk 4:42-44)

35 Om jekur teinäu wa, tapera senes, Jisas siräimara, ko kar mena ro jejemak wäpik opok poteanik, Anut auruwon. 36 Saimon kon jaukut pak erek ko itane potoin. Pote tararmana, aurin, “Roasiret akas na itaneisorai.”

38 Keserna, Jisas nukas awarowon, “Ik okoro opok karauk mena okoro mena siakup rai opok potau. Is kiro opok nais Anut nukan ämän awaram. Owon, is kiro onokun Anut nukas äsimoirnuk, koimin.” 39 Keseria, ko Galili provins erekapu ariemoi, Juda akan tururiäi owa atap atap opok Anut nukan ämän mare mare, osou aru pakur emwarowon.

Jisas nukas kar ro sip repros orip jekur mowon.

(Matiu 8:1-4, Luk 5:12-16)

40 Kar ro sip repros orip Jisas siakup koianik, uou sur wemoi, ämän sakau auruwon, “Näwäu, na isan ui aru jäkäi muraun itok, utianik, nan ronkat pakas keser. Na is rapoire murota, is eposek saräm.” 41 Jisas nukas kiro ron wouti momara, kon ipou kiro ron enip opok mianik, auruwon, “Isas aisom, na eposek saräm.” 42 Kiro sip repros kurte ute manonuk, ko eposek sarewon. 43 Jisas nukas ko sakau auruwon, “Is okoro onok keserim na pote karauk roasiret wa awarau. Utianik, na Anut kamuk raiäu ro* siakup potea, nan enmat näu sarewon ätär muruta, apaisai. Apaisonuk, na Moses nukan sintore ämän tainornam, opur oianik, Anut jou muruta, kiro epar roasiret erekapu äpu maiei, na ätäi eposek saremon.” 45 Utianik, kiro ro ko Jisas nukan ämän tainorau wa, ko potea, roasiret ämän erekapu awarowon. Kesernuk, Jisas ko näu mena amop tonau senek wa. Ko mena kasakup ro wäpik opok rawon. Utianik, roasiret sosop kar mena kar menan erekapu ko siakup koin.

Copyright information for `BBR