Mark 14

Roat näunäu akas Jisas wena, meiäun ronkat oin.

Omre oirori utonuk, okoro tup roasiret bret jis wäpik jeäi, enip Pasowa* penuk, Anut kamuk raiäi roat näunäu pak sintore ämän tamareäi roat pak akas Jisas sakau ateanik, wena, meiäun ämän ämäi ämäi atoin. Utianik, ak äiein, “Ik ko kiro sumaun omre opok wa wäu, roasiret akas siräianik, ik pak näwäu weräiäiei.”

Kar asires uer sou eposek orip oianik, Jisas nukan tapau opok kourwon.

(Matiu 26:6-13, Jon 12:1-8)

Betani mena, kar ro enip Saimon, meter ko sip repros orip raiäwon, Jisas nukas kon owa tone raumara, o jaun patan siakup tane rawon. O jenuk jenuk, kar asires botol eposek uer sou eposek enip nar orip oi pewon. Kiro asir ko meter aiauk näwäus kiro uer sou eposek kau mowon. Kos kiro botol kakareanik, uer sou eposek orip Jisas nukan tapau opok kourwon. Karauk roat rain ak kiro onok aparianik, akan woiaka aru momana, aka aka äiein, “Owon kiro asires uer sou eposek orip erar sakaru? Ik kiro uer roat arota, kau mona, kiro pakan aiauk näwäu, woisan karar pakan aiauk senek, oianik, saruku roasiret araun itok.” Keseria, ak kiro asir sakau keirin. Jisas nukas akan ronkat äpu mianik, awarowon, “Ak kiro asir utona, rawai. Ak owon ko wousarianik, usu nuri? Ko kiro onok eposek senes is opok keseru. Saruku roasiret ak pak orip orip rauna, akas orip orip ak sarwaraun itok. Utianik, is ak pak orip orip ekep wa rawam. Kos owo onok keseraun keserwon. Ko uer sou eposek orip isan enimsau opok kourwon, kiro is meieita, up uru naun enimsau wäräu jekuri mou. Is ak epar senes awarom, roat akas okoro Anut nukan Ämän Eposek omnokou erekapu roasiret aware arianik, kiro onok okoro asires keserwon kiro nais awaraiei. Keseria, roasiret ak konun ronkatäiei.”

Judas nukas Jisas roat näunäu ipiakap maun paip mowon.

(Matiu 26:14-16, Luk 22:3-6)

10 Keseria, Jisas nukan tamareäu roat 12 orip pakan kar ro, kon enip Judas Iskariot, ko Anut kamuk raiäi roat näunäu siarakap Jisas akan ipiakap maun potowon. 11 Ak kiro ämän roianik, nepipirmoi, aiauk nuraun paip moin. Keserna, Judas ko Jisas akan ipiakap maun apu itane rawon.

Jisas kon tamareäu roat pak Pasowa omre opok o jein.

(Matiu 26:17-25, Luk 22:7-14, 21-23, Jon 13:21-30)

12 Bret jis wäpik amke jeäin omre karar amke pewon. Kiro omre opok Juda roasiret ak akan Pasowa sipsip nak wemoi, amkeanik, jeäin. Keseria, Jisas nukan tamareäu roat akas Jisas aurin, “Ik nan Pasowa omre opok o jaun omoi erapok pote jekur musau?”

13 Keser aurna, kos kon tamareäu roat oiror äsimwatomara, awatowon, “Au kiro mena potaieir opok, kar ro ko an oremara, pea, au tarwatai. Awas ko tainori potower. 14 Ko owa tononuk, au kiro owan ou atak ro aurwer, ‘Iken tamukiäu ro äiewon, “Is isan tamareäim roat pak Pasowa o jaun ou waru erapok rau?” keser äiewon.’ 15 Ko kar ou waru näwäu osap jekur mowon kamiauk oik rau ätär matai. Au kiro opok iken o jaun omoi jekur mower.”

16 Au poteanik, näu mena tonomoi, Jisas nukas awatowon siar aparianik, kiro owa Pasowa o jaun omoi jekur moirin.

17 Iukärir sarenuk, Jisas nukas kon tamareäu roat 12 orip pak koin. 18 Ak taneanik, o je je rai, kos keser awarowon, “Is ak epar senes awarom, kar ro ak kamuk rau kos isan iwäi jaiat akan ipiakap murai. Kiro ro ko rurisa is pak o je rau.” 19 Ko keser äienuk, ak akan woiaka usu sarein. Ak karar karar akas ko keser totorin, “Na is mesin äiem ra? Is wa ra?”

20 Jisas nukas ätäi awarowon, “Kiro ro ko isan roat 12 orip pak raiäu. Ko is ori erek maro karar opok kon bret ur opok mianik, oura. 21 Anut nukan ämänis äiewon siar, Ro Nukan Mokoi meiäi, utianik, kiro ros kon iwäi jaukut akan ipiakap marowon, kiro ro ko wopur. Kiro ro ko anakus an jowon ses opok meiewon maro, kiro usu eteinak. Keserau wa, okon, tawa omar oik ko usu näwäu senes owai.”

Jisas nukasbret pak wain an orip kon tamareäu roat arowon.

(Matiu 26:26-30, Luk 22:14-20, 1 Korin 11:23-25)

22 Ak o je je rauna, Jisas nukas bret oumoi, Anut aurmara, ipous pärärianik, kon tamareäu roat aromara, äiewon, “Ak oinai, jeie. Okoro isan enimsau.”

23 Keseria, ko ätäi kap wain an orip oumoi, Anut aurmara, kon tamarowon roat aronuk, ak erekapu okoro kap pakan an jein.

24 Kos awarowon, “Okoro isan karian, Anut nukas kiro karianas ak pak paip [awau] mou. Isan karian kiro kournuk, roasiret sosop sarwarai. 25 Is ak epar senes awarom, is ätäi okoro wain nemauk pakan an wa jam, pote is kar wain an awau kiro isan Monian kamwaraun mena ätäi jam.”

26 Kesermana, ak kar sir wemoi, kasik neanik, Olivet omtapau opok potoin.

Jisas nukas Pita keser auruwon, “Nas roasiret is mesin ‘Is ko äpu wa.’ awaram.”

(Matiu 26:31-35, Luk 22:31-34, Jon 13:36-38)

27 Jisas nukas kon tamareäu roat keser awarowon, “Ak is utoirea, imine manaiei. Anut nukan ämän kesek jer we moin rau, äieu, ‘Kiro sipsip kumeäu ro isas weita, sipsip raut ak imine atap atap manoutaiei.’

Sekaraia 13:7

28 Utianik, is meieanik, ätäi siräianik, amke Galili provins opok potoita, ak tainoire potaiei.” 29 Pita nukas auruwon, “Ak erekapu na utoisi manona rai, is karar na wa utoisam.” 30 Jisas nukas ätäi keser auruwon, “Is na epar senes aisom, rusapai pututu kakarau ur oirori wäu wa opok, na isan enim ämäi momata, is ‘ko äpu wa’ rai 3 orip äiäm” 31 Utianik, Pita nukas sakau auruwon, “Epar senes, is kesek ämän wa äiäm. Is na pak erek meiäm.” Jisas nukan tamareäu roat akas nais keseriar äiein.

Jisas ko Getsemani pote Anut auri rawon.

(Matiu 26:36-46, Luk 22:39-46)

32 Jisas kon tamareäu roat pak kar om enip Getsemani poteanik, kos awarowon, “Ak okoro opok tane rauna, is Anut auraurim.” 33 Kos Pita, Jems, Jon pak imware maneanik, kon wou aru monuk, ko nukasar nukanun wouti momara, keser awarowon, “Isan woi usuäu senes monuk, waiauk patirnuk, meiäurim. Ak okoro opok awau tai rawe.”

35 Ko keresir maneanik, omnokou opok wou kumäse ninomara, Anut nukas kiro usu ko opok wa päun rai Anut auruwon. 36 Kos auruwon, “O Moni, na owo sarau keseraun itok. Nas is opiapan usu oi kuräm. Utianik, na isan ronkat wa tainorau, na nakan ronkat karar tainor.”

37 Keser aurianik, ko kon tamareäu roat nini rain opok pe apwareanik, rurawarowon. Keseria, ko Pita auruwon, “Saimon, na nini raum ra? Na is kamoireanik, is pak ekep tai rawau senek wa ra? 38 Ak wa ninau, awau tai raianik, Anut aurwe. Keseraiei, Satan nukas wa ate apwarai. Is äpu ak onok eposek keseraun ronkateäi, utianik, akan enmaksau sakau rawau senek wa.” 39 Keseria, ko poteanik, ätäi Anut kiro ämän meter auruwon siar keseriar auruwon. 40 Ko ätäi koianik, kon roat ätäi nini rain, apwarwon. Ak amos atomaronuk, awau tai rawau senek wa. Akas ko owo ämän auraun äpu wa. 41 Jisas nuka ätäi Anut auraun utware manowon. Kos ätäiar koianik, rurawarianik, awarowon, “Ak ninianik, sume rai ra? Kiro itok, äiäk! Aparwe! Ro Nukan Mokoi sakateanik, roat onok aru miäi akan ipiaka opok maun ses kou. 42 Enro ros is isan iwäi jaiat ipiaka opok muraun ki kou. Ak sirauwe! Ik pote ko tararau manau.”

Judas nukas Jisas kon iwäi jaukut ipiakap mowon.

(Matiu 26:47-56, Luk 22:47-53, Jon 18:3-12)

43 Jisas nukas kon tamareäu roat kiro ämän awaronuk awaronuk, kon tamareäu roat 12 orip pakan kar kon enip Judas, ko siakup kowon. Juda roat näunäu pak, Anut kamuk raiäi roat näunäu pak sintore ämän tamareäi roat akas roat sosop Jisas sakau ataun äsimwarona, Judas tainori potoin. Ak weräiäin siräp pak utupauk pak ate koin.

44 Judas nukas meter kiro roat keser awarowon, “Is kiro ro pote oktokorita, ak äpu maiei kiro ro karar ak sakau atoinai, ko marai roat akan ipiakap mona, imäi manaiei.”

45 Keseria, Judas ko kurte Jisas siakup potomara, keser auruwon, “Pere, tamukiäum ro!” aurianik, oktokorowon.

46 Roat ak ko äpu mianik, Jisas sakau atoin. 47 Kar ro ak kamuk tai rawonus, kos kon siräp rumukäu oumara, Anut kamuk raiäu ro näwäu nukan sarau ro wem raiar kon rauk käu patir kurewon. 48 Kesernuk, Jisas nukas roat awarowon, “Ak weräiäun utupauk pak siräp pak oianik, is päu ro senek sakatoirianik, iworaun koi ra? 49 Is omre orip orip Anut osap nuriäi ou näwäu owa roasiret tamareäimin, ak kiro opok sakatoirau utiäin. Utianik, ak kiro onok keserna, Anut nukan ämän areai roat akas kon ämän jer we moin kiro epar pewon.” 50 Keserna, kiro ses opokar, kon tamareäwon roat erekapu imine manoin.

51 Kar mokoi awau niniäwon omjo karar takewon, Jisas tainori potowon. Roat akas ko sakataurna, ko kon niniäwon omjo akan ipiaka opok utomara, pirim imine manowon.

Jisas ko roat näunäu amiakap wena, meiäun rai ate aparin.

(Matiu 26:57-68, Luk 22:54-55, 63-71, Jon 18:13-14, 19-24)

53 Kiro kameäin roat ak Jisas sakau atoin, akas Anut kamuk raiäu ro näwäu senes nukan owa imäi potoin. Kiro opok Anut kamuk raiäi roat näunäu pak sintore ämän tamareäi roat pak Juda roat näunäu pak erek turur rain. 54 Pita ko ämäi ämäi potonar, keres keres potowon. Keserna, Pita owa toneanik, kiro opok ou kameäi roat pak taneanik, ep uke rawon.

55 Anut kamuk raiäi roat näunäu pak karauk Juda roat näunäu pak akas karauk ämän Jisas opokup momana, owose wena, meiäun rai keserin, utianik, ak kar kesek ämän itanäu senek wa. 56 Roat sosop peanik, sät ämän ko opokup moin, utianik, karar ämän ak mau wa.

57 Keserna, karauk roat pe tai raianik, kiro sät ämän moin. 58 “Ik Jisas nukas kiro ämän äiewon, roumun. Kos keser äiewon, ‘Is kiro Anut osap nuriäi ou näwäu roat akas ipiakas moin, uräianik, omre 3 orip utia, is kar ou awau mam. Roat akas kiro ou wa maiei.’ Ko keser ämän äiewon, ik roumun.” 59 Utianik, akan ämän kiro erekapu itok wa, ak ämän sepuk sepuk moin.

60 Keserna, Anut kamuk raiäu ro näwäu senes akan amiakap tai raumara, Jisas totorwon, “Na owon kiro roat ämän aisoin ätäi awarau utom? Na owosemon, okon, na enmatap ämän miäi.” 61 Utianik, Jisas ko asor raianik, ämän aräu wa.

Anut kamuk raiäwon ro näwäu senes nukas ätäiar totorwon, “Na Krais, kiro ro Anut nukas roasiret ätäi imwaraun äsimornuk, kowon ra? Na iken Näwäu nukan Mokoi ra?”

62 Jisas nukas ätäi auruwon, “Okoro is karar. Is ak epar senes awarom, Ro Nukan Mokoi ko Anut sakau näwäu orip, nukan ipou näu kaima taneanik, omar oik iou pakas kowai, ak aparaiei.” 63 Anut kamuk raiäu ro näwäu senes kiro ämän roumara, nukan omjo kiräianik, roat rain totwarowon, “Ik owon karauk roat awarota, koi kon enip opok karauk ämän maiei? 64 Ko Anut jeje ämän auruwon, ak roin. Akan ronkat owosäiei?”

Akas ätäi äiein, “Ko ämän orip, okon, wena, meiäi.”
65 Kesermana, ak Jisas opokup sinok urarianik, kon amuk omjos pararar momoi, ipiakas weanik, aurin, “Na ämän roianik, areäum ro rai, na ik aik, kiro inos na iwosou?” Keserna, Jisas kameäin roat akas ko imäianik, wein.

Pita nukas ‘Is Jisas äpu wa’ äiewon.

(Matiu 26:69-75, Luk 22:56-62, Jon 18:15-18, 25-27)

66 Pita ko ou kasakupai tane raunuk, Anut kamuk raiäu ro näwäu senes nukan sarau asir kar pewon. 67 Kos Pita ep uke rawon aparianik, sakamarmoi, auruwon. “Na Nasaret menan ro, Jisas pak raiäumon.”

68 Utianik, Pita nukas ätäi auruwon, “Na kiro ämän äiem kiro kon onoktapau is äpu wa.” Keser äianik, ko ou rorokupai siakup potonuk, [kar kakarau urwewon]. 69 Kiro sarau asir ko ororokpai tai rawon aparianik, kos roasiret siakup tai rain, awarowon, “Kiro ro ko kar Jisas nukan tamuriäu ro.” 70 Pita nukas ätäi awarowon, “Is kon tamuriäu ro wa.”

Rai rai, karauk roat Pita siakup tai rain, akas aurin, “Na epar ko pak ariäum, owon, na nais Galili provins pakan ro.”
71 Utianik, Pita nukas ipou kämioik momara, ätäiar äiewon, “Epar senes is ak awarom! Is sät ämän mam kar usu is opok päi. Is kiro ro äpu wa!”

72 Ko keser äienuk äienukar, kakarau ätäi ur wewon. Pita ko Jisas nukas meter ämän auruwon ätäi ronkatewon. “Kakarau ur oirori wäu wa opok, na isan enim ämäi momata, ‘is ko äpu wa,’ rai 3 orip äiäm”. Keseria, Pita ko näwäu waiewon.

Copyright information for `BBR