Mark 16

Jisas ätäi siräiewon.

Sumaun ses manonuk, Maria ko Magdala menan, kar Maria ko Jems nukan anak, Salome pak ak am anakas sou eposek orik kau mianik, oi koumana, Jisas nukan enipsau opok joutor muraurin. Tup Näwäu opok, taperar senes, ak kiro aireu aparaun apu opok pote räi, aka aka arein, “Inokos kiro aiauk näwäus up oksau pene moin oi erororai?”

Utianik, ak jekur aparianik, kiro aiauk näwäu senes oi kurein aparin. Keseria, ak kiro aireu uru toneanik, mokoi awau omjo ärneu orip aireu uru ipou näu kaima tane rau aparianik, karkairin.

Kos awarowon, “Ak wa iminäu. Ak Jisas Nasaret menan, am äpäs opok äsäi moin, itanäun koin. Ko ätäi siräiewon! Ko okoro opok rawau wa. Kiro omoi ko nini moin ak aparwe. Utianik, ak potoinai, kon tamariäwon roat pak Pita pak awarowe, ‘Jisas ko amke Galili provins opok potonuk, ak tainori potaiei. Ak ko meter awarowon siar kiro opok aparaiei,’ ak keser awarowe.”

Ko keser awaronuk, kiro asiret ak karkairianik, ronkat sosop oumoi, kiro aireu utomana, imine manoin. Ak näwäu imineanik, kar ro ämän aurau wa.

[Jisas nukas Magdala menan Maria siakup pewon.

(Matiu 28:9-10, Jon 20:11-18)

Tup Näu opok, taperar, Jisas nukas ätäi siräianik, ko amke Maria ko Magdala menan, meter kiro asir pakan osou aru 7 orip emwarowon siakup potonuk, kos ko aparwon. 10 Keseria, Maria poteanik, kiro roat meter Jisas pak raiäin, woiaka aru monuk, wai rain awarowon. 11 Maria nukas keser awarowon, “Jisas awau raunuk, is ko aparmin.” Ak kon ämän roianik, akan woiaka epar mau wa.

Näwäu nukas kon tamariäwon roat oirori awan amiawap pewon.

(Luk 24:13-35)

12 Kar omre opok, Jisas nukan tamariäwon roat ori oiroror au näu mena utomoi, manaun ari ari manoirin. Au akan apu opok Jisas aparirin. 13 Awas ätäi poteanik, karauk tamariäwon roat awaroirin, “Iu Jisas apu opok aparmurin!” Utianik, ak awan ämän roianik, akan woiaka epar mau wa.

Jisas kon tamariäwon roat amiakap pewon.

(Matiu 28:16-20, Luk 24:36-49, Jon 20:19-23, Aposer 1:6-8)

14 Kar omre opok, kon tamariäwon roat 11 orip o jena jena, Jisas nukas ak siarakap penuk, akas ko aparin. Kos kewareanik, awarowon, “Ak owon akan woiaka epar mau wa, ak woiaka sakau moin? Is ätäi siräimin, roat ak is apairoin akas akan ämän roianik, ak owon woiaka epar mau wa? Kiro onok eposek wa.”

15 Keserianik, kos ak awarowon, “Ak omsau sau erekapu potoinai, isan Ämän Eposek roasiret erekapu tamarowe. 16 Inok roasir kiro ämän roianik, kon wou epar monuk, ak ko an jomurna, ko Anut nukas ätäi imäiai. Inok roasir kon wou epar mau wa, ko kiro ro utai, ko ämän orip. 17 Roasiret akan woiaka epar mianik, ak kiro onok keseraun itok. Akas isan enim ateanik, osou aru emwaraiei. Akas kar omsau pakan ämän meter äpu wa rain araiei. 18 Akas män aru ipiakas atwarona, kiro mänis ak wa aru maraiei. Akas an aru jaun meiäun senek jeanik, ak wa meiäiei. Akas akan ipiaka sip roasiret opok marona, kiro roasiret amiaka muraiei.”

Anut nukas Jisas omar oik imäi tonowon.

(Luk 24:50-53, Aposer 1:9-11)

19 Jisas Näwäu ko kiro ämän aware kurenuk, Anut nukas imäienuk, omar oik tonowon. Ko Anut nukan ipou näu kaima tane rau. 20 Kesernuk, kon tamariäwon roat ak omsau sau erekapu poteanik, Jisas nukan ämän roasiret awaroin. Näwäu nuka ko ak pak sarau erek monuk, akas kiro onok meter awarowon siar keserna, karauk roat kiro onok aparianik, kon ämän meter äiewon epar ak äpu moin.]

Copyright information for `BBR