Mark 3

Jisas nukas kar ro ipou meiewon jekurwon.

Jisas ko ätäi Juda akan tururiäi owa tonowon. Kiro owa kar ro kon ipou meiewon orip rawon. Karauk roasiret akas Jisas nukas sumaun omre opok kiro ro raporai ra, wa rai aparaun kame rain. Owon, akan ronkat ko sumaun omre opok kiro ro jekurnuk, ak ko enkup ämän maurmana, apari rain. Jisas nukas kiro roat akan ronkat äpu momara, kiro ro ipou meiewon orip auruwon, “Na roasiret amiakap siräinam, koi!” Jisas nukas roat näunäu totwarowon, “Iken sintore ämän nukas ik sumaun omre opok, onok eposek mam ra, onok aru mau, äieu ra? Ik roat ätäi imwarau ra, ara akwarota, meiäiei ra?” Kos keser awaronuk, akas ätäi kar ämän aurau wa. Jisas nukas kiro roat apwaromara, kasak pewon. Owon, akan woiaka sakau mona, apwareanik, ko wou usu sarewon. Kos kiro ro ipou aru orip keser auruwon, “Nan ipon kur!” Ko ipou kurenuk, kon ipou kurte näu sarewon. Kesernuk, Parisi roat ak kurte owan ute kasik nea, Herot nukan roat pak tururia, Jisas wäun ämän atoin.

Roasiret sosop akas Jisas tainori potoin.

Jisas kon tamareäu roat pak kiro mena utomoi, Galili An Unik siakup noin. Galili provins pakan roasiret sosop erek potoin. Roasiret sosop Jisas nukan sarau mowon roianik, ko siakup koin. Judia provins kipakan roasiret pak, Jerusalem näu menan roasiret pak, Idumia provins kipakan roasiret pak, Jordan An kasakup raiäin roasiret pak, roasiret Taia mena karaiman pak Saidon mena karaiman pak raiäin erek ko siakup koin. Jisas nukas kiro roasiret sosop apwareanik, kon tamareäu roat awarowon, “Roasiret sosop is suoiraiei, okon, ak kar ous oi koi, rapor mona rau, is suoirna rai, kiro opok tone tanäm.” 10 Meter Jisas nukas roasiret sosop jekwarowon, okon, kiro mesin sip roasiret akas akan ipiakas Jisas ataurin. 11 Karauk roasiret akan woiaka uru osou aru rautes rakurein. Kiro roasiret akas Jisas aparianik, ak uoraka sur wemoi, sakau urwein, “Epar, na Anut nukan Mokoi.” 12 Utianik, Jisas nukas sakau ämän awarowon, “Ak is mesin karauk roasiret wa awaraiei!”

Jisas nukas kon ämän oi ariaun roat 12 orip sare marowon.

(Matiu 10:1-4, Luk 6:12-16)

13 Jisas ko omtapau opok toptowon. Ko karauk roat ko pak rawaun sare maraun urwaronuk, kiro roat ak Jisas siakup koin. 14 Kos roat 12 orip sare marowon. [Ak ‘Anut nukan ämän oi ariaun roat’ enip marowon.] Ak Anut nukan näu ämän karauk roasiret araun sare mareanik, äsimwaraun keserwon. 15 Jisas nukas nukan sakau ak osou aru roasiret akan woiaka uru rai emwaraun ak arowon. 16 Kos roat 12 orip sare marowon. Akan enmaka kesek: Saimon (kon kar enip awau Jisas nukas mowon Pita), Jems (Sebedi nukan mokoi), kon amak Jon (awan enmawa awau matowon, Boanerges, kiro enmawa onoktapau ‘om taiäu nukan mokoi ori’), Andru, Filip, Bartolomiu, Matiu, Tomas, Jems (ko Alfius nukan mokoi), Tadias, kar Saimon (ko kar tupsiu enip Serot pakan), Judas-Iskariot (kos Jisas kon iwäi jaukut ipiakap marowon).

Karauk roat akas Jisas ko Bielsebul nukan jauk äiein.

(Matiu 12:22-32, Luk 11:14-23, 12:10)

20 Jisas ko ätäi owa tononuk, roasiret sosop ätäi kiro opok koi turur rauna, Jisas kon tamarowon roat pak ak o jau senek wa. 21 Jisas nukan kinjaukut ak Jisas nukas kiro onok keserwon ämän roianik, akas äiein, “Ko otop sareu.” Äianik, ak imäiäu koin. 22 Karauk sintore ämän tamareäin roat näunäu ak Jerusalem mena rainus, ute nopteanik, ämän keser awaroin, “Bielsebul, kon kar enip Satan, kiro eitek aru nukan osou Jisas nukan wou uru tone kame rau. Bielsebul ko karauk eitek aru kamwareäu kos Jisas sakau nurunuk, osou aru oi kurwareäu.” 23 Keser äiena, Jisas nukas urwarnuk, siakup kouna, kar totok* ämän keser awarowon, “Satan nukas owose ätäi Satan emeriäu? 24 Omsau karar pakan roasiret ak aka aka weräianik, aka aka inäumoi, ak om rumuk wa rawaiei. 25 Karar owan roasiret ak nais aka aka weräianik, aka aka inäumoi, ak aru maiei. 26 Satan, kamwareäu eitek aru nukan tupsiu ak aka aka weräianik, aka aka inäiaiei, ak sakau wa rawaiei. Ak erekapu wasaräiei. 27 Kar ros kar sakau ron owa ou kiräi tonea, osap erar wa owai. Amke ko kiro ou atak ro ipou isou muris sisikäi mianik, kon owan osap erekapu owai.

28 Is epar senes awarom, Anut nukas roasiret akan onok aru pak, akan jeje ämän pak erekapu jäkäi mai. 29 Utianik, inok ro ko Anut nukan Osou Näu jeje ämän aurai, Anut nukas kiro ron onok aru wa jäkäi murai. Kiro onok aru ko opok orip orip rawai.” 30 Jisas nukas keser awarowon, owon, akas meter keser äiein, “Osou aru nukas kon wou uru tone kame rau.”

Jisas nukan amakut aniaka pak Jisas ämän aurau koin.

(Matiu 12:46-50, Luk 8:19-21)

31 Kiro ses opok, Jisas nukan amakut aniaka pak koin. Ak kasik tai raumana, kar ro ko Jisas rawon auraun äsimoroin. 32 Roasiret sosop akas Jisas kator rain, Jisas aurin, “Nan anin amunat pak kasik en tai rai itaneisorai.” 33 Keser aurna, Jisas nukas ätäi kiro ro totorwon, “Isan ani inok? Isan amaiat inokot?” 34 Keser äianik, roasiret ko siakup koi tane rai, amukus apwaromara, awarowon, “Apwarwe, roasiret okoro opok rai, kiro isan ani amaiat! 35 Inok roasir ko Anut nukan ronkat tainoriäu, kiro roasir epar ko isan ani, isan äpi, isan amai.”

Copyright information for `BBR