Mark 7

Askanai akan sintore ämän.

Karauk Parisi roat pak karauk sintore ämän tamareäin roat pak Jerusalem näu mena utomoi, koumana, Jisas siakup tururmoi, Jisas nukan karauk tamareäu roat ak Parisi akan sintore ämän tainorianik, akan ipiaka an kosorau wa, ak erar o je rain apwarin. (Parisi roat pak Juda* roat näunäu pak ak akan askanain sintore ämän jekur tainorianik, akan ipiaka wa an kosoriäi, o wa jeäin. O kau maun omoi amket opokas ätäi owa koianik, ak amke an jowaiei, warnuk, ak o wa jaiei. Ak karauk askanai akan sintore ämän sosop tainoriäin. Ak kiro ämän äiäu senek akan kap, maro, patan pak erekapu an kosoriain.) Keseria, kiro Parisi roat pak ämän tamareäin roat pak akas Jisas keser totorin, “Nan tamareäumon roat akas owon akan askanai akan onok wa tainoriäi? Ak o jauri akan ipiaka an wa kosoriäi?”

Jisas nukas ätäi awarowon, “Meter Anut nukan ämän roianik, areawon ro Aisaia nukas ak sätäiäin roat mesin epar äiewon. Ko keser jer wewon, ‘Anut nukas äiewon, “Kiro roasiret akas erar oiaksaus isan enim rororiäi, utianik, akan woiakas isanun meiäu wa. Ak isan ämän awareäim ak jekur wa tainoriäi. Ak kar ron sintore ämän tainoria, ak keser äiäi kiro Anut nukan ämän. Ak sät ämän tainorianik, ak isan enim erar rororiäi!” ’

Aisaia 29:13

Ak Anut nukan sintore ämän utomoi, akan askanai akan onok sakau ateanik, tainoriäi.” Jisas nukas ätäi keser awarowon, “Ak Anut nukan ämän utianik, akan askanai akan ämän tainormoi, akasar akan ronkat tainoriäi.

10 Moses nukas meter awarowon, ‘Na nan momon aninan ämän tainor.’

Kisim Bek 20:12

‘Inok ro kon momok anak jeimarai karauk roat akas ko wena, meiäi.’

Kisim Bek 21:17

11 Utianik, ak keser ämän miaäi, ‘Inok ro ko osap orip kon momok anak ori sarwataun itok. Utianik, ko au awateäu. “Is kiro osap Anut nuraun karar sare momin rau. Keseria, is au sarwatau senek wa.” 12 Keseria, rusapai ko kon momok anak ori wa kamwateäu. Ak kiro onok eposek auriai. 13 Keserianik, ak akan askanai akan onok tainorianik, Anut nukan ämän tonoi miäi. Ak karauk onok kesek sosop keseriäi.’

Osap atap atap kis roat ukun kurwareäu.

(Matiu 15:10-20)

14 Jisas nukas roasiret ätäi urwarnuk, kouna, awarowon, “Ak erekapu isan ämän roinai, jekur ronkat oumoi, äpu maiei. 15 Kar osap kasik rawon kar ro nukan wou uru toneäu, kiro osapus Anut nukan amukup ro ukun wa kureäu. Utianik, kiro ron ronkat aru wou uru rau siräienuk, kon oksaus äiäu kis epar ko ukun kureäu. [ 16 Roasiret ak raiaka orip raroi, ak kiro ämän roianik, kon onoktapau äpu maiei!”] 17 Jisas ko kiro roasiret utwareanik, owa tononuk, kon tamareäu roat akas kiro ämän äiewon onoktapau mesin totorin. 18 Keserna, Jisas nukas ätäi awarowon, “Akan ronkat eposek wa ra? Ak kiro onok äpu wa ra, osap kasikrawon kar ro nukan wou uru neäu, kiro osapus Anut nukan amukup ro ukun wa kureäu. 19 Kiro o jeäi kiro wou uru wa neäu, kiro pi pimur uru äräreiäu, ätäi pimur uruas koianik, neäu.”

Ämän kiros, Jisas nukas o erekapu jaun kiro itok äiewon. Kar o asu rawau wa.
20 Jisas nukas ätäi awarowon, “Ronkat aru roasiret akan woiaka uru raiäu, siräianik, oiaksau opokas peäu, kiro ronkatis karar epar ukun kurwareäu. 21 Woiaka uruas roasiret ak kiro ronkat aru keser oiäi; ak sapum onok aru maun ronkateäi, ak jaunakat akan osap päu owaun ronkateäi, ak roasiret akwarona, meiäun ronkateäi, ak karauk roat akan asiret aru maraun ronkateäi, ak osap sosop meswaronuk, owaun ronkateäi, ak karauk roasiret opok onok aru sosop maun ronkateäi, ak sät ämän maun ronkateäi, ak karauk roasiret mesin wa ronkatwareäi, ak erar onok aru maun ronkateäi, ak jaunakat akan osap aparianik, meswareäu, ak jaunakat akan enmakap sät ämän maun ronkateäi, ak karauk roat akan ämän rowau utiäi, ak otop onok miäi. 23 Kiro onok aru erekapu akan woiaka uru raumoi, kasik neäu, kis Anut nukan amuk opok ak ukun kurwareäu.”

Kar Siriaprovins pakan asir Jisas mesin wou epar mowon.

(Matiu 15:21-28)

24 Jisas nukas kiro ämän me kureanik, kiro mena utomoi, Taia mena siakup potowon. Ko kar owa tone raunuk, kar ros ko kiro opok rauräi äpu murau senek wa rai ronkatewon, sinuk, ko ämäiäu senek wa. 25 Kesernuk, kiro ses opokar, kar asir kon asinak osou aru wou uru raiäu, kos Jisas kiro opok rau ämän roumara, kurte koianik, Jisas siakup uou sur wewon. 26 Kiro asir Juda asir wa. Ko Grik asir, kon mena Fonisia, Siria provins pakan. Kos Jisas keser sakau auruwon, “Osou aru isan asinakun wou uru rau, nas oi kur.” 27 Kesernuk, Jisas nukas ätäi auruwon, “Amke ik Juda akan mokoit o arau. Mokoit akan o oianik, en wa kure mareäum. Kiro onok aru.” 28 Kiro asires ätäi auruwon, “Näu ro, kiro epar, utianik, enat patan inkaruru raianik, mokoit akan o usip nonuk, oi jeäi.” 29 Keser aurnuk, Jisas nukas ätäi auruwon, “Na eposek ämän airom. Na ätäi manam. Kiro osou aru nan asinakun wou uru rawon kiro ute manowon.” 30 Kiro asir kon owa poteanik, aparwon kon asinak pasar opok nini raun, osou aru wou uru rawon ute manowon.

Jisas nukas kar ro rauk otop pak menopauk usu sarewon jekurwon.

31 Jisas ko Taia mena utomara, Saidon omnokou itimormoi, näu mena 10 orip enip Dekopolis omnokou kamuk opok Galili An Unik siakup potowon. 32 Karauk roasiret akas kar ro rauk otop saremoi, menopauk usu sarewon orip Jisas siakup imäi koin. Ak Jisas sakau aurin, “Nan ipon kiro ro opok mo.” 33 Keseria, Jisas nukas roasiret utwareanik, ko imäi keresir manowon. Aukarar raianik, Jisas nukan ipouaukus kiro ron rauk oirori uru mowon. Kon sinok oumara, ron menopauk opok mowon. 34 Kos omar eisane aparianik, kon wou usuäu saremara, suornuk, Juda ämänis kiro ro keser auruwon, “Epata!” Kiro ämän onoktapau kesek ‘Im tue!’ 35 Keser aurnuk, kiro ron rauk näu sarenuk, ko ämän jekur rowaun itok. Kon menopauk näu sarenuk, ko ämän rapor onoktoroi arewon.

36 Kiro ses opok, Jisas nukas roasiret sakau awarowon. “Ak kiro onok apari mesin pote karauk roasiret wa awarau.” Jisas nukas ätäi ätäi ak sakau ämän keser awarowon, sinuk, ak kon ämän tainorau wa, ak ämän sue kurein. 37 Roasiret akan ämän roianik, ak erekapu karkairianik, äiein, “Ko owo onok miäu erekapu onok eposek senes. Kos roasiret raiaka otop jekwaronuk, ämän roiäi, menopauk usuäu sarewon ätäi ämän jekur areai. Kos keseriäu.”

Copyright information for `BBR