Mark 9

Jisas nukas ätäi awarowon, “Is ak epar awarom, karauk roat ak okoro omnokou opok rai, karauk wa meiäiei, utianik, ak rauna raunar, Anut nukan kamwaraun onok sakau orip amop päi aparaiei.”

Jisas nukan enipsau atap pirirmara, pewon.

(Matiu 17:1-13, Luk 9:28-36)

Omre 6 orip utia, Jisas nukas Pita, Jems, Jon pak imware, omtapau rumukäu oik tonomara, ak karar rain. Akan amiakap Jisas nukan enipsau pirirmara, atap pewon aparin. Kon omjo san nukan merek senek jeremara, ärneu senes sarewon. Omnokou opok kar ron omjo ärneu senes kesek wa. Kesernuk, ak Elaija Moses ori au peanik, Jisas pak arere rairin apwatoin. Pita nukas Jisas auruwon, “Tamukiäum ro, ik okoro opok rawaun eposek. Na äuta, ik akan jan ou 3 orip mam, kar nan, kar Moses nukan, kar Elaija nukan.” Ak imineanik, Pita nukas owo ämän maun äpu wa, okon, ko erar keser äienuk, kar iou näwäu omar oikas ak kurururware mowon. Kar oksaus kiro iou uruas, äiewon, “Kiro mokoi isakan senes, is konun isan woias meieäim. Ak kon ämän rapor rowaiei!” Keser äienuk, akan amiakas aparin, ak kar ro aparau wa, Jisas karar ak pak erek rawon aparin.

Ak omtapau ute ne ne rai, Jisas nukas sakau ämän keser awarowon, “Okoro onok ak amiakap pewon aparin ak pote kar roasir wa aurau. Ro Nukan Mokoi, meiemara, ätäi up uruas siräunuk, kiro ses opok owo onok aparin kiro epar roasiret awaraiei.” 10 Keseria, ak kiro ämän ämäi ämäi atomoi, ak aka aka äiein, “Up uruas ätäi siräiaun, kiro owo onok rä?” 11 Akas Jisas totorin, “Juda akan sintore ämän tamareäi roat akas owon Elaija ko amke kowai äiäi?” 12 Jisas nukas ätäi awarowon, “Ak kiro epar äiäi, Elaija ko amke koianik, osap erekapu jekur mora. Utianik, Anut nukan ämän jer we moin rau owon keser äieu, ‘Ro Nukan Mokoi tätäi sosop ounuk, roasiret akas ko sumkäinäiei’? 13 Utianik, is ak epar awarom, Elaija ko amke kowon, roasiret akas akan ronkatis onok aru atap atap ko opok keserin. Ak kiro onok ko opok keseraiei mesin meter Anut nukan ämän jer we moin rau.”

Jisas nukas kar mokoi osou aru orip jekur mowon.

(Matiu 17:14-21, Luk 9:37-43a)

14 Jisas kon tamareäu roat 3 orip ak karauk tamareäu roat siarakap koianik, akas roasiret sosop koi tururin pak, karauk sintore ämän tamareäi roat akas ak pak aurate rain apwaroin. 15 Roasiret akas Jisas kounuk, aparmana, karkairianik, kurte ko siakup potea, ‘Pere,’ aurin. 16 Jisas nukas totwarowon, “Ak owon ak pak ämänis weräirai?” 17 Kar ro, roasiret kamuk rau kos ätäi auruwon, “Tamukiäum ro, isan mokoi osou aru wou uru raunuk, ok utup raunuk, na siatap imäi koim. 18 Kiro osou arus ko sakau ateanik, oi omnokou opok känkurenuk, au sipar kurarianik, aukpanak kartitirmoi, enip tipine kureäu. Is nan tamareäum roat osou aru emeraun rai awaromin. Utianik, ak emeraun itok wa.” 19 Jisas nukas roasiret kewareanik, ätäi äiewon, “Roasiret rusapai rai, akan ronkat owo senek ak woiaka epar mau senek wa. Omre esap esap is ätäi ak pak rawam? Omre esap esap is akanun ätäi woias meiäm? Kiro mokoi is siarap imäi kowe.” 20 Keseria, ak kiro mokoi imäi Jisas siakup kouna, osou arus Jisas aparianik, kurte kiro mokoi ate karemara, känkurenuk, omnokou opok kurir momara, nini taitairmoi, au sipar kurewon. 21 Jisas nukas mokoin momok totorwon, “Omre esap esap ko kiro keser rawon?”

Momokus ätäi auruwon, “Mokoi eteinak pakar keserwon.
22 Kiro osou arus orip orip ep mik oi kureäu, an unik uru oi kureäu wenuk, meiäun keseriäu. Utianik, na kar onok keseraun itok raroi, na iwenun wonti moinam, iu sareitam.” 23 Keseria, Jisas nukas auruwon, “Na owon keser äiem, ‘Na kar onok maun itok ra?’ airom. Kar ro is mesin wou epar miäu, kos onok erekapu keseraun itok.” 24 Keser aurnuk, mokoin momokus kurte urweanik, äiewon, “Is na mesin woi epar mowon, utianik, isan woi epar mowon, kiro eteinak, okon, nas is sareir.” 25 Jisas nukas roasir sosop kurte ko siakup kouna, apwareanik, osou aru sakau auruwon, “Na, osou ok utup, rauk otop, is na aisom, na kiro mokoi rurisa utoinam, man. Na ätäi kon wou uru wa tonam.” 26 Keser aurnuk, kiro osou aru piormoi, mokoi sakau ate kareanik, ute manonuk, mokoi op meiewon senek nini rawon. Roasiret sosop akas aparianik, äiein, “Ko meiewon.” 27 Utianik, Jisas nukas kon ipou ateanik, rurarnuk, siräiewon. 28 Keseria, Jisas ko ute owa tonomoi, kon tamareäu roat pak akarar raianik, akas ko totorin, “Ik owo onokun kiro osou aru oi kuräu senek itok wa?” 29 Kos ätäi awarowon, “Ak Anut karar auri rawaiei, kiro onok kararas epar osou aru emeraiei. Kar onokus kiro itok wa.”

Jisas nuka meieanik, ätäi siräiäun ämän kon tamareäu roat ätäi awarowon.

(Matiu 17:22-23, Luk 9:43b-45)

30 Ak kiro mena utomoi, Galili provins kampai ari ari potoin, owon, ko kon tamareäu roat ämän tamareäu, okon, Jisas kar ros ko erapok rau äpu maun utowon. Kos keser awarowon, “Karauk roasiret akas Ro Nukan Mokoi sakateanik, roat akan ipiaka opok maiei. Ko wena, meieanik, omre 3 opok ko ätäi up uruas siräiai.” 32 Ak kiro ämän onoktapau äpu wa. Utianik, ak iminemoi, ko kar ämän totorau wa.

Jisas nukas inok ro näwäu rawaun ämän awarowon.

(Matiu 18:1-5, Luk 9:46-48)

33 Ak Kapaneam mena koumoi, kar owa toneanik, Jisas nukas totwarowon, “Ak apu opok koi rai, owo ämän arein?” 34 Akas ko kar ämän ätäi aurau wa, owon, apu opok, ‘inok ro näwäu senes enip orip karauk roat itimwareäu?’ aka aka keser äiein. 35 Keseria, Jisas nukas tanemara, kon roat 12 orip urwarnuk, kouna, awarowon, “Inokos ro enip näwäu orip saräun, ko erar ep ro senek raianik, karauk roat akan sarau ro senek sareanik, roasiret erekapu isanwarai.” 36 Keser awareanik, kar mokoinak imäumoi, ak kamuk tai momara, pokäir raianik, awarowon, “Inok ros isanun ronkatemoi, kar mokoi okoro mokoinak senek imäianik, jekur kameäu, kiro ko is imäiriäu. Inok ros is imäiriäu, ko is karar wa imäiriäu, kiro ko isan moni is äsimoirnuk, koimin, imäiäu.”

Inok ro ko akan iwäi jaunakat wa, kiro akan jaunakat.

(Luk 9:49-50)

38 Jon nukas Jisas auruwon, “Tamukiäum ro, ik kar ro nan enmat pakas osou aru oi kurenuk, aparmun. Ko iken jaunok wa, okon, ik kiro ro kiro onok wa keserau rai aurumun.” 39 Jisas nukas ätäi awarowon, “Ak ko wa tämurau. Kar ros kar kurur isan enim pakas miäu, kos is kurte wa jeimairai. 40 Inok ro ko iken iwäi jaunok wa, kiro iken jaunok. 41 Is ak epar senes awarom, inok ros ak isan jaiat rai äpu mareanik, an jaun an arai, kiro ro Anut nukas wa sumkäinai, tawa ko epar omar oik osap eposek owai.”

Onok arus kiro ron wou epar mowon aru murai.

(Matiu 18:6-9, Luk 17:1-2)

42 “Kar mokoinak is mesin kon wou epar mowon kar ros ko onok aru ätär muronuk raroi, kiro onok aru senes. Karauk roat akas aiauk usuäu oianik, kiro ron pou opok muris pararar mianik, an unik uru känkurena, nai, kiro itok, kiro usu eteinak. Warnuk, tawa omar oik, ko usu näwäu senes owai. 43 Nan iponas onok aru monuk rai, nan ipon kar patir känkuräm, kiro itok. Keserianik, ipon karar orik na orip orip eposek awau rawam. Na kiro wa keserta rai, kiro ipon oirori orip pak erekapu ep wa koseriäu uru kureisaiei. [ 44 Kiro mena mamat sosopus roasiret akan enmaksau tukware raunuk, ak wa meiäiei, kiro ep wa koserai.] 45 Nan isonas onok aru monuk rai, kar ison patirnam, känkuräm. Keserianik, ison karar orik na orip orip eposek awau rawam. Na wa keserta rai, ison oirories na kiro mena ep näwäu wa koseriäu uru känkureisaiei. [ 46 Kiro mena mamat sosopus roasiret akan enmaksau tukware raunuk, ak wa meiäiei, kiro ep wa koserai.] 47 Nan amunauk kararas onok aru monuk, reusunuk rai, kiro amunauk kiro etkoi känkuräm, amunauk karar kiro itok. Na orip orip eposek awau rawam. Na kiro wa keserta rai, na ran amunauk oirori orip pak erekapu ep näwäu orip orip jeräu mena kureisaiei. 48 Kiro mena mamat sosopus roasiret akan enmaksau tukware rawai, sinuk, ak wa meiäiei, kiro ep wa koserai.

Aisaia 66:24

49 Siu o opok kureäi kiro o wa poomreäu senek, Anut nukas kon roasiret ate aparaun usu ariäu, okon, ak sakau sareanik, wa wasaräiei. 50 Siu osap eposek, o wa poomreäu. Utianik, siu nukan sakau manonuk rai, kiro sakau ätäi owose owai? Onok eposek siu sakau senek akan woiaka uru moinai, kiro onokun ak jaunakat pak wa weräiäu, ak woiaka karar orip eposek rawaiei.”

Copyright information for `BBR