Matthew 12

Parisi roat akas akan sumaun omre opok Jisas totorin.

Kar Juda akan sumiäi omre opok, Jisas kon tamareäu roat pak ak wit woi kamukas potoin. Kon tamareäu roat ak sou akwaronuk, kiro woian wit nemauk oianik, jein. Karauk Parisi roat akas kiro onok keserin aparianik, akas Jisas aurin, “Apar! Nan tamareäum roat akas iken sumaun omre opok kiro onok aru keseri. Ak iken sintore ämän espäiäi.”

Jisas nukas ätäi awarowon, “Devit kon roat pak sou akwaronuk, owosein? Ak kiro ämän ninarein ra? Devit kon roat pak sou akwaronuk, Anut nukan tup owa toneanik, bret kiro Anut nurin oianik, jein. Ak sintore ämän tainorau wa, kiro bret sepuk roat akas wa jeäi, Anut kamuk raiäin roat karar kiro jaun itok. Ak Moses nukan sintore ämän buk ninarai ra, sumaun omre opok Anut kamuk raiäin roat akas Anut osap nuriäi ou näwäu opok sarau miäi. Kiro roat ak sumaun omre opok sintore ämän jekur wa tainoriäi, utianik, ak Anut nukan amuk opok ämän wäpik. Is ak epar senes awarom, kar ro okoro rau kos Anut nukan osap nuriäi ou itimori rau. Anut nukan ämänis keser äieu,

‘Ak opur amkeanik, is iraiei, kiro is woi ererau utou. Ak kiro onok wa keserau. Karauk roat akanun woiakati mianik, sarwaraiei, kiro epar is woi ereräi.’
Hosea 6:6

Ak kiro ämän onoktapau äpu momana, ak karauk roat onok aru wa miäi akan enmakap keser sätwaromoi, ak onok aru moin rai wa awarau.
Ro Nukan Mokoi ko karar sumaun omre kameäu.”

Jisas nukas kar ro ipou aru orip jekur mowon.

(Mak 3:1-6, Luk 6:6-11)

Jisas kiro mena utomoi, ko Juda akan tururiäi owa tonowon. 10 Kiro owa kar ro ko ipou aru orip rawon. Karauk roat akas Jisas kar onok aru monuk, aparaun rai, ko totorin, “Iken sintore ämän tainorianik, ik iken sumaun omre opok roat sip orip jekuraun itok ra, wa?”

11 Jisas nukas ätäi keser awarowon, “Kar ron sipsip sumaun omre opok up uru nai, ak owosäiei? Ak kiro sipsip up uruan imäi oi maiei ra? 12 Ro ko totok orip, ko sipsip itimori rau, okon, iken sintore ämänis io aikowon ik karauk roat sumaun omre opok sarwaram.”

13 Kos kiro ro ipou aru orip auruwon, “Nan ipon kur.” Keser aurnuk, kiro ros kon ipou kurenuk, kar ipou näu rau senek, kon ipou eposek sarewon. 14 Kesernuk, Parisi roat ak ute maneanik Jisas wäun ämän atoin.

Anut nukas Jisas kon sarau muraun sare mowon.

15 Jisas ko nuka wäun ämän roianik, ko kiro mena ute manowon. Roasiret sosop ko tainori potona, kos sip roasiret erekapu jekwarowon. 16 Jisas nukas kiro roasiret sakau ämän awarowon, “Ak is mesin karauk roasiret wa awaraiei.” 17 Ko kiro ämän keser awarowon, kiro Anut nukan ämän roianik, areawon ro Aisaia nukas ämän jer wewon kiro ämän rusa epar peu. 18 Anut nukas äiewon, ‘Okoro isan sarau ro, ko isakasar sare momin, konun isan woias meiewon, konun isan woi näu sarewon. Isan Osou Näu ko opok äsimorta, kos ätäi koi karauk omsau pakan roasiret wasarewaram ämän erekapu awarai. 19 Ko wa kewarai, ko apu opok ämän näwäu wa are ariäi. 20 Kos karauk roat sakau wäpik rai sarwarai, karauk roat akas akan jaunakat sakau wäpik sarwareäi kos sarwarai. Kon sarau kiro mowos tawa kon wasarewaraun onok eposekus karauk onok eposek erekapu itimorai. 21 Omsau erekapu roasiret konun akan woiaka epar mianik, ko kame rawaiei.’

Aisaia 42:1-4

Karauk roat akas Jisas ko Bielsebul (kon kar enip Satan) nukan jauk äiein.

(Mak 3:20-30, Luk 11:14-23, Luk 12:10)

22 Kiro ses opok, karauk roat akas kar ro osou aru nukas amuk utup sareanik, ok utupre mowon Jisas siakup imäi koin. Jisas nukas kiro osou aru kiro ro opokan oi kurenuk, kiro ro aremara, ko ätäi amuk amarewon. 23 Jisas nukas kiro onok keserwon roasiret akas aparianik, karkairmana, ak äiein, “Kiro Devit nukan Mokoi ra, ko wa ra?”

24 Parisi roat ak kiro ämän roianik, akas roasiret keser awaroin, “Ko Bielsebul, eitek aru akan kamwareäu ro näwäu, nukas sakau nurunuk, ko osou aru oi kureäu,” keser äiein.

25 Jisas ko akan ronkat äpu momara, keser äiewon, “Kar omsau pakan roasiret ak aka aka weräianik, aka aka inäimoi, ak om rumuk wa rawaiei. Kar menan roasiret ak nais aka aka weräianik, aka aka inäimoi, ak aru maiei. Kar tupsiu nais keseriar keseraiei. 26 Utianik, kiro osou aru ak Satan nukan mena rai akan jaunakat pak aka aka weräianik, aka aka inäimoi, ak owose rawaiei. 27 Akas is mesin keser arein, ‘Ko Bielsebul nukas sakau nurunuk, ko osou aru oi kureäwon.’ Kiro onok keseriäim maro, inokos akan tamareäi roat sakau aronuk, akas osou aru oi kureäi? Akan tamareäi roat akas akan ämän kiro itok wa äiäiei! 28 Utianik, is Bielsebul nukas sakau wa iriäu, Anut nukan Osou Näu nukas is sakau ironuk, is osou aru oi kureäimin. Keseria, ak kiro äpu maiei Anut nukan kamwaraun ses ak siarakap rusapai koi rau.

29 Kar ros kar sakau ron owa kiräi tonea, amke ko kiro ou atak ro ipou isou muris sisikäi mianik, kon owan osap erekapu owai.

30 Inok roasir isan jai wa, ko isan iwäi jai. Inok roasir is sareirianik, karauk roat is siarap imware kowau wa, ko roasiret emwaronuk, ak mane kureäi.

31 Keseria, is ak epar senes awarom, inok ro ko onok aru miäu pak ämän aru areäu, Anut nukas kiro onok aru jäkäi mai, utianik, inok ro ko Anut nukan Osou Näu jeje ämän aurai, Anut nukas kiro ron onok aru wa jäkäi murai. 32 Inok roasir ko Ro Nukan Mokoi enip opok ämän aru monuk, Anut nukas kiro kon onok aru jäkäi murai, utianik, ko Anut nukan Osou Näu opok ämän aru äiäu, Anut nukas kiro ämän rusapai wa jäkäi murai, tawa nais wa jäkäi murai. Kiro ron onok aru mowon ko ämän orip, ko keseriar orip orip rawai.”

Am aru kon nemauk aru, am näu kon nemauk näu.

(Luk 6:43-45)

33 Jisas nukas ätäi awarowon, “Am eposek apariäi, kiro kon nemauk nais eposek. Am aru kiro kon nemauk nais aru. Roat ak am kon nemauk aparianik, ak äpu maiei kiro am näu ra aru ra. 34 Ak roat aru, män raut senek. Akan woiaka uru onok aru ok pe rau? Owoseanik, akan oiaksaus ämän eposek areäi? 35 Ro eposek ko kon ronkat eposek orip ko ämän eposek kon wou uruas penuk, areäu. Ro aru ko kon ronkat aru orip ko ämän aru miäu. Owo ronkat kon wou uru rau, kiro kon oksau pakas ämän miäu. 36 Anut nuka ätäi koi okoro omnokou pakan roasiret wasarewaraun ses opok, ak owo ämän sepuk sepuk ariain, Anut amukup owose ariain ak keseriar aräiei. 37 Akan owo ämän areain, kiro ämänisar ätäi aka wasarewarai. Ak ämän eposek areain Anut keseriar wasarewareanik, ak roasiret eposek äiäi. Ak ämän aru areain keseriar wasarewareanik, ak roasiret onok aru miäin äiäi.”

Karauk roat akas Jisas kurur atap atap monuk, aparaun rai aurin.

(Mak 8:11-12, Luk 11:29-32)

38 Kiro ses opok karauk sintore ämän tamareäi roat pak karauk Parisi roat pak akas Jisas aurin. “Tamareäumon ro, rusa, nan kar kurur ätär mukota, ik aparam.”

39 Jisas nukas ätäi awarowon, “Ak rusapaian roasiret, ak onok aru miäin. Ak Anut nukan ämän wa tainoriäi. Akas is kar kurur moita, aparaun rai totoiroi ra? Wa senes wa! Is Anut nukan ämän roianik, areäwon ro Jona nukan kurur karar kiro epar ätär maroita, ak kiro epar aparaiei. 40 Jona ko omre 3 orip pak pututu 3 orip ko was näwäu nukan wou uru rawon senek, Ro Nukan Mokoi nais keseriar, omre 3 orip pak pututu 3 orip ko up uru rawai. 41 Tawa, Anut nuka ätäi koi okoro omnokou pakan roasiret wasarewaraun ses opok Niniwa roasiret meiein ätäi siräianik, Anut nukan amuk opok rusapaian roasiret pak erek tai raianik, auraiei, ‘Rusapaian roasiret ak onok aru miäi’. Owon, Niniwa roasiret ak Jona nukas Anut nukan ämän marowon, akan onok aru utomoi, ätäi woiaka piririanik, Anut mesin akan woiaka epar moin. Is ak epar senes awarom, rusa okoro opok kar ro rau ko näwäu, kos Jona itimori rau. Ak kiro ro näwäu nukan ämän rowau utoi. 42 Tawa Anut nuka ätäi koi okoro omnokou pakan roasiret wasarewaraun ses opok, Siba omsau kamwareäwon asir ko meiewon ätäi siräianik, ko Anut nukan amukup tai raianik, aurai, ‘Rusapaian roasiret ak onok aru miäi’. Owon, kiro asik ko apu opok om rumuk koumoi, kamwareäwon ro Solomon nukan ämän rowau kowon. Is ak epar senes awarom, okoro opok kar ro rau, ko näwäu, kos Solomon itimori rau. Ak kiro ro näwäu nukan ämän rawau utoi!”

Osou aru ätäi kon owa kowon.

(Luk 11:24-26)

43 Jisas nukas ätäi äiewon, “Osou aru ro opiakapan oi kurena, ko potea, ro wäpik mena sume rawaun omoi itanäi. Ko pote sumaun omoi warnuk, kiro osou aru ko ätäi ronkateanik, äiewon, ‘Is ätäi isan mustäi owa potam.’ Keseria, ko ätäi pote kiro ou om kasar jekur moin, erar rawon aparwon. 45 Aparianik, ko pote karauk osou aru 7 orip akan onok aru senes orip imwareanik, ätäi kiro owa erek rawaun koin. Keseria, kiro osou aru rautes kiro ro opok onok aru senes mona, kiro ko kon meter aru rawon senek wa, ko rusa aru senes rau. Kiro onok keseriar rusapaian roasiret opok päi.”

Jisas nukan anak amakut pak Jisas auraun koin.

(Mak 3:31-35, Luk 8:19-21)

46 Jisas ko roasiret pak owa arenuk arenuk, kon anak amakut pak koin. Ak kasik koi tai raianik, keser arein, “Ik Jisas pak aräun koum.” 47 [Keseria, kar ros apwareanik, kos tone Jisas keser auruwon, “Nan anin amunat pak na apaisaun ak koi kasik tai rai, ak na pak aräun rai.”]

48 Jisas nukas ätäi kiro ro auruwon, “Isan ani inok? Isan amaiat inokot?” 49 Keseria, Jisas nukas kon tamareäu roat ipous ätär mareanik, awarowon, “Apwarwe, roasiret okoro opok rai, kiro isan ani amaiat! 50 Inok roasir ko isan Moni omar oik rau kon ronkat tainoriäu, kiro roasir epar ko isan ani, isan äpi, isan amai.”

Copyright information for `BBR