Matthew 14

An jomareäwon ro, Jon ko meiewon.

Kiro ses opok, Herot ko Galili provins kameäwon ro näwäu king. Meter Herot nukas kon amak Filip nukan wau Herodias senri owon. Kesernuk, an jomareäwon ro, Jon nukas Herot keser auruwon, “Na nan amunan asir Herodias oumon. Kiro na sintore ämän espäumon!” Jon nukas keser aurnuk, Herot ko Jon wäun ronkatewon, utianik, ko Juda roasiret akas Jon Anut nukan ämän roianik, areawon ro äiäin. Keseria, Herot ko ak rauna, apwareanik, iminewarowon. Iminemara, ko karauk roat awaronuk, poteanik, Jon sakateanik, ipou muris sisikäimana, karapus owa kurein.

Herot nukan anakus an jowon omre tararmana, roasiret sosop tururmoi, kiro omre jou me rain. Kiro omre opok, Herodias nukan asinak ko roasiret amiakap pe kare rawon. Kesernuk, Herot ko kiro asinak makun aparianik, kon wou näu sarewon. Ko kiro asinak makun pak paip mia, kos keser auruwon, “Is epar senes aisom, na owo osap owaun is airota, isas na erekapu isam.”

Kiro asinakus kon anak totormara, ko anakun ronkat oianik, ätäi koi Herot keser auruwon, “Na an jomareäwon ro, Jon nukan pou patirnam, kon tapau wou kar maro opok mia, oi koi iram.”

Kiro asinak nukas Herot keser aurnuk, ko roianik, ko wou usu sarewon. Utianik, roasiret ko pak tane o je rain akan amiakap kiro asinak pak paip momara, epar äiewon ämän ronkatemara, ko utau senek wa. Keseria, ko kiro asinakun ämän tainoria, kon sarau ro auruwon, “Na pote, Jon nukan pou patir.” Kon sarau ro kar keser aurnuk, ko pote Jon karapus owa rawon pakan pou patirwon. Jon nukan tapau wou kar maro opok mianik, oi koumoi, kiro asinak nurunuk, kos pak oi pote kon anak nuruwon. Jon kon tamareäwon roat akas kon enipsau karar oianik, pote up kurein.

Rai rai, Herot nukas Jisas nukan sarau mowon ämän roumara, kos kon sarau roat keser awarowon, “Kiro an jomareäwon ro, Jon ko meiewon ätäi up uruas ätäi siräi pewon, okon, ko kiro kurur atap atap maun sakau orip.”

Jisas nukas roat 5,000 orip o arowon.

(Mak 6:30-44, Luk 9:10-17, Jon 6:1-13)

13 Jisas ko Jon meiewon ämän roianik, ko ous oumara, kiro mena utomoi, nukarar ro wäpik mena om puru opok manowon. Kesernuk, roasiret ak Jisas manowon ämän roianik, akan mena utomoi, apu pakas ak ko tainori potoin. 14 Jisas ko kasakup pote sumomara, ous opokas neanik, roasiret sosop rain apwareanik, ko akanun wouti momara, karauk roasiret sip orip jekwarowon.

15 Jisas nukan tamareäu roat akas iukärir o jaun ses opok ko pe keser aurin, “Om iru okoro ro wäpik mena raum. Na roasiret äsimwarota, akan mena mena atap atap pote o kau momoi, jaurai.”

16 Keser aurna, Jisas nukas ätäi kon ämän tamareäu roat keser awarowon, “Kiro roasiret ak owose manaiei? Akasar o jaun araiei.”

17 Akas ätäi ko keser aurin, “Ik o sosop oi kowau wa. bret 5 orip pak was oiroror pak oi koumun rau.”

18 Jisas nukas kon ämän tamareäu roat awarowon, “Kiro o oi koi is irowe.” 19 Ko roasiret awaronuk, ak amurik opok tane rauna, kos kiro bret 5 orip pak was oiroror pak oianik, omar oik eisane aparmara, Anut ‘pere’ auruwon. Ko kiro bret pärärmara, kon tamareäu roat aronuk, akas pak oianik, roasiret arona, jein. 20 Roasiret erekapu ak kiro o jeanik, nokomaka pewon. Kiro o autau raunuk, Jisas nukan tamareäu roat akas basket 12 orip oianik, joke mona, kiro basket erekapu ok pewon. 21 O jein roat 5,000 orip, asiret mokoit pak ak o jein ninarewarau wa.

Jisas ko Galili An Unik oikas ariewon.

(Mak 6:45-52, Jon 6:15-21)

22 Keseria, Jisas nukas kon tamareäu roat awaronuk, “Ak ous oik tonea, Galili An Unik karaima amke potaiei.” Awaromara, nuka roasiret äsimwaronuk, akan mena mena manaiei rai awarowon. 23 Ko roasiret äsimwaronuk, manona, ko nukarar omtapau oik tonea, Anut auri rawon. Iukärir, omiri kounuk kounuk, Jisas nukarar kiro pakar raunuk raunuk, kiro ous kon tamareäu roat akas oi potoin ko an unik näu kamuk opok potonuk, urir näwäu peanik, kiro ous atonuk anas kiro ous kururur maurwon.

25 Tapera, om teine kounuk kounuk, 3 klok pote 6 klok opok senek, Jisas ko ätäi kon tamareäu roat rain opok an unik oikas ari ari kowon. 26 Kon tamareäu roat akas ko an atat kounuk, aparianik, ak sakau iminein. Keser äiein, “Kiro kar op!” Äianik, ak sakau imineanik, aru piorin.

27 Kurte Jisas nukas awarowon, “Ak sakau rawe. Okoro isaka. Ak wa iminäu!”

28 Pita nukas ätäi keser auruwon, “Näwäu, kiro epar na raroi, is airota, an oikas na raum opok potam.”

29 Jisas nukas ätäi auruwon, “Io, na koi!” Keser aurnuk, Pita ko ous oikas pitir nomara, an oikas Jisas rawon opok potowon. 30 Kesernuk, Pita ko urir näwäu nukas an unik uru kururur maurnuk, aparianik, ko sakau näu imineanik, urwewon, “Näwäu, na is sareir!”

31 Jisas nukas kon ipou kurte ateanik, keser auruwon, “Nan won epar momon kiro eteinak senes. Na owon ronkat oirori oumon?”

32 Jisas ko Pita ori ätäi pote ous opok tonosa, urir utowon. 33 Jisas nukan tamareäu roat ak ous uru rain ak kon enip rororin. Ak keser äiein, “Epar senes, na Anut nukan Mokoi.”

Jisas ko Genesaret omnokou opok sip roasiret sosop jekwarowon.

(Mak 6:53-56)

34 Jisas kon tamareäu roat pak ak Galili An Unik kure poteanik, Genesaret omnokou kasakup potoin. 35 Kiro pakan roasiret ak äpu moin kiro Jisas kou. Kesermana, akas ämän surna, kiro omnokou pakan roasiret karauk roasiret sip orip Jisas siakup imware koin. 36 Karauk roasiret akas Jisas keser sakau aurin, “Na kiro sip roasiret utwarota, akas koi nan omjo peteu ataiei.” Keseria, sip roasiret akan ipiakas Jisas nukan omjo atianik, ak erekapu näu sarein.

Copyright information for `BBR