Matthew 8

Jisas nukas kar ro sip aru repros orip jekurwon.

Jisas ko omtapau oikas ute nonuk, roasiret sosop ko tainor potoin. Kar ro sip aru repros orip kos Jisas siakup koianik, uou sur wemara, auruwon, “Näwäu, na, isan ui aru jäkäi muraun itok, utianik, nan ronkat pakas keser. Na is rapoire murota, is eposek saräm.”

Jisas kon ipous kiro ro atomara, auruwon, “Isas aisom. Na eposek saräm.” Kiro ses opokar, Jisas nukas kiro ro repros orip jekur mowon. Keseria, Jisas nukas auruwon, “Is okoro onok keserim na pote karauk roasiret wa awarau. Utianik, na Anut kamuk raiäu ro* siakup potea, nan enmat näu sarewon ätär muruta, apaisai. Apaisonuk, na Moses nukan sintore ämän tainornam, opur oianik, Anut jou muruta, kiro epar roasiret erekapu äpu maiei, na ätäi eposek saremon.”

Wok Pris 13:49

Jisas nukas marai roat akan ro näwäu nukan sarau ro jekurwon.

(Luk 7:1-10)

Kiro ses opok, Jisas ko Kapaneam mena potonuk, Rom marai roat akan ro näwäu nukas pemara, kon sarau ro jekuraun rai Jisas auruwon, “Näwäu, isan sarau ro ko sip näwäu oianik, ko tätäi näwäu orip ariäu senek wa, ko owa patan opok nini rau.”

Jisas nukas ätäi auruwon, “Is potoita, kiro ro jekur mam.”

Kiro marai roat akan ro näwäu nukas ätäi Jisas auruwon, “Näwäu, is onok aru miäim ro, okon, na isan owa wa potau. Utianik, na onsaus karar äieta, isan sarau ro ko eposek saräi. Is nais roat näunäu akan inkaruru raiäim. Karauk marai roat ak isan inkaruru raiäi. Isan kar marai ro auriäim, ‘Na okoro opok koi,’ aurita, koiäu. Kar auriaim, ‘Na enro opok pot,’ aurita, poteäu. Isan sarau ro ko ‘Na okoro sarau mo,’ aurita, sarau miäu.”

10 Jisas ko kiro marai roat akan ro näwäu nukan ämän roianik, ko karkairianik, roasiret ko tainori potoin keser awarowon, “Is epar senes awarom, is kar Israel ro okoro ro senek kon wou epar mowon wa aparmin. 11 Is ak epar senes awarom, roasiret san peäwon pakan pak san neäwon pakan pak koianik, Abraham, Aisak, Jekop pak koi Anut nukan kamwareäwon mena tururmoi, Anut nuka pak taneanik, erek o je rawaiei. 12 Utianik, karauk roat ak Anut nukan amukup ämän orip rain ak oi kurwarnuk, pututu rawaiei, kiro roasiret ak akan aiakpanak kartitirianik, wai rawaiei.”

13 Keseria, Jisas nukas marai roat akan ro näwäu auruwon, “Na nan mena man! Is nan won epar momon apaisom. Kiro epar päi.” Kiro ses opokar, marai roat akan ro näwäu nukan sarau ro eposek sarewon.

Jisas nukas roasiret sosop sip orip jekwarowon.

(Mak 1:29-34, Luk 4:38-41)

14 Jisas ko Pita nukan owa toneanik, ko Pita nukan tanau asir sip enip sopou orip patan opok nini rawon aparwon. 15 Jisas nukas kiro asiren ipou atonuk, sip kiro asir opok rawon ute manowon. Kiro asir ko siräianik, Jisas nukan o jekur muruwon.

16 Iukärir sarenuk, karauk roasiret akas roasiret sosop osou aru akan woiaka uru rain Jisas rawa imware koin. Jisas nukas kiro roasiret osou aru orip oksaus äienuk, kiro osou aru kiro roasiret pakan utware manoin. Jisas nukas nais karauk roasiret sip orip jekwarowon. 17 Ko kiro kesernuk, ak kiro ämän Anut nukan ämän roianik, areawon ro, Aisaia nukas arewon,

‘Kiro ro nukasar iken sip pak osou aru pak jäkäi mukianik, oi manowon.’
Aisaia 53:4

Kiro epar peu.

Roat akas Jisas tainoraurin.

(Luk 9:57-62)

18 Roat sosop ak Jisas siakup tururmoi, karirim kator rauna, kos apwareanik, kon tamareäu roat Galili An Unik karaima potaun rai awarowon. 19 Kar sintore ämän tamareäu ros Jisas siakup koumara, Jisas auruwon, “Tamareäum ro, na erapok manam is na orip orip tainoise manam.”

20 Jisas nukas ätäi auruwon, “Kurukan opur sei raut ak ninaun ou orip, ai raut ak ninaun tou orip, utianik, Ro Nukan Mokoi ko ninaun omoi wäpik.”

21 Jisas nukan tamareäu ro karas Jisas auruwon, “Näwäu, amke na is utoirota, pote isan moni up kureita, ätäi koi, na tainoise manam.”

22 Jisas nukas ätäi auruwon, “Na is tainoir. Meiein roat akasar akan jaunakat meiein up kurwaraiei.”

Jisas nukas urir näwäu aurnuk, utowon.

(Mak 4:35-41, Luk 8:22-25)

23 Jisas ko kon tamareäu roat pak ous opok erek toneanik, manoin. 24 Urir näwäu peanik, an ekur pakurnuk, ous mas an unik uru naurwon. Utianik, Jisas ko ekep ninowon. 25 Kon tamareäu roat akas poteanik, ko turarianik, aurin, “Näwäu, na ik sareik. Ik anas oike jauru!”

26 Jisas nukas ätäi awarowon. “Owon ak iminerai? Akan woiaka epar mowon kiro eteinak!” Keseria, ko siräianik, urir pak mas an pak kewatonuk, utoirin. Kiro mas an kon rawon siar päurar rawon.

27 Kesernuk, roat erekapu ronkat sosop oianik, aka aka äiein, “Okoro ko owo ro rä? Urir mas an ori kon ämän tainorir!”

Jisas nukas ro oirori osou aru orip jekwatowon.

(Mak 5:1-20, Luk 8:26-39)

28 Kiro ses opok Jisas ko Gadara roasiret akan omnokou opok, an unik karaima kasakup potowon. Kiro mena roat meiäi up kurwareäi omoi pakas kar ro oirori kiro up uru rairinus, peanik, Jisas apu opok tararirin. Kiro roat ori au osou aru orip otop sareirin. Roasiret erekapu ak kiro otop roat ori iminewateanik, kiro apu pakas wa poteäi. 29 Kiro roat ories Jisas sakau urweanik, keser auririn, “Na Anut nukan Mokoi, na iu owoseitaun koum? Na iu usu itaun koum ra? Iken wasareikaun ses rusa wa, tawa kowai.”

30 Kiro roat ori raiäirin opok, poat sosop ak kiro opok atapukar senek o je rain. 31 Keseria, kiro osou aru akas Jisas sakau ämän aurin, “Na ik äsimoikaurumata, ik enro po raut rai akan woiaka uru äsimoikota, nam.”

32 Jisas nukas osou aru awarowon, “Ak manowe!” Keseria, kiro osou aru ak po raut akan woiaka uru ute tonoin. Kiro po raut ak kurte iminemoi, om aru opokas pote an unik uru nopteanik, an jemana, meiein.

33 Po kamwareäin roat ak kiro onok aparianik, kurte akan näu mena imine poteanik, kiro roat ori osou aru orip owoseirin ämän erekapu karauk roasiret awaroin. 34 Keseria, kiro menan roasiret erekapu Jisas aparaun potoin, ak pote ko aparianik, akan omnokou utomoi, kar mena manaun rai sakau ämän aurin.

Copyright information for `BBR