Romans 1

Is Pol isas kiro ämän jer we marom. Is Krais Jisas nukan sarau ro. Is Jisas nukas kon ämän oi ariaun urweirianik, Anut nukan Ämän Eposek roasiret awaraun äsimoirowon.

Meter Anut nukas kon Ämän Eposek roasiret araun paip mowon. Kon ämän roianik, areain roat* akas kiro ämän Anut nukan buk opok jer wein. Ak Anut nukan mokoi mesin jer wein. Ko ro senek king-Devit nukan tupsiu pakas pewon. Ko omnokou opok, Anut nukan Osou Näus ko isanarnuk, Anut nukan ämän orip orip tainorianik, onok eposek senes miäwon. Ko meienuk, Anut nukas ätäi siräi mowon. Ko Anut nukan mokoi senes, okon, Anut nukas ko roasiret erekapu sakau näwäu orip kamwaraun sare mowon. Kiro mokoi ko Jisas Krais, iken Näwäu. Anut nukas Jisas äsimoronuk, ko koi ik aikowon, okon, Anut nukas kon wou näu oripas ik Jisas nukan ämän oi ariaun sarau ikowon. Anut nukas kon sarau kiro ikowon, okon, ikes omsau erekapu roasiret kon ämän awarota, akas Krais mesin akan woiaka epar momoi, kon ämän jekur tainoraiei. Kiro sarau ik Krais nukan enip pakas moram. Ak, Kristen roasiret Rom näu mena rai, ak nais Anut nukas Jisas Krais nukan roasiret saräun sare marowon.

Keserianik, is ak roasiret Rom näu mena rai, ak jer we marom. Anut nukas kon wous ak mesin epar meiemara, ko nukan roasiret senes rawaun urwarowon. Is Anut keser aurim, “Anut, iken momonek, pak iken Näwäu, Jisas Krais pak awas awan woiawa näu oripas ak sarwareanik, akan woiaka päurar rawaun maraieir.”

Pol ko Rom roasiret mesin wou ererianik, ko Anut ‘pere’ auruwon.

Amke is ak keser awaraurim. Is ak mesin ronkateanik, is Anut keser auriäim, “O Anut, is na ‘pere’ aisom. Nas Jisas Krais äsimorta, kiro roasiret sarwarowon.” Is ko pere aurim, owon, erekapu omsau pakan roasiret akas ak Rom roasiret Krais mesin akan woiaka sakau epar moin arena, roiäimin. Is omre orip orip ak mesin ronkateanik, Anut auriäim. Anut ko äpu kiro epar. Is kon sarau maun isan woi sakau momoi, kon Ämän Eposek kon mokoi mesin roasiret awareäim. 10 Is meter ak apwarau wa, okon, is orip orip Anut sakau aurita, kos is äsimornuk, ak apwaraun potam. Anut nukasar is kiro onok keseraun aironuk rai, kiro epar is ak rawa potam.

11 Owon, is ak apwaraun isan ronkat näwäu rau. Is koianik, ak sarwaraun Anut nukan ämän awaroita, Osou Näus ak sakau maronuk, ak jekur rawaiei. 12 Isan ronkatis iken woiok Anut mesin epar momun kiro ika ika sarsarete rawam. Akan woiaka epar moin kis is sareirai. Isan woi epar momin kis ak sarwarai. 13 O jaiat, ak äpu maiei omre orip orip is ak rawa koianik, sarwaraun ronkateäim. Utianik, karauk onok atap atap is opok penuk, is ak rawa wa koumoi, sarwareäim. Is karauk omsau pakan roasiret Jisas nukan onok tainoraun sarwareäimin senek ak nais keseriar sarwaraurim.

14 Anut nukas is kon ämän roasiret awaraun sarau irowon, okon, is roasiret erekapu akanun sarau mam. Grik roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erek akanun sarau mam. Roasiret skul moin pak roasiret skul mau wa pak erek akanun sarau mam. 15 Kiro onokun, isan woi erer orip ak roasiret Rom näu mena rai, Anut nukan Ämän Eposek tamaraun kume raim.

Anut nukan Ämän Eposek sakau orip.

16 Is Anut nukan Ämän Eposek roasiret awaraun isan woi erer oripas awareäim, kiro mesin is oior wa neäu, owon, Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak kiro ämän roianik, ak akan woiaka Jisas mesin epar mona, Anut nukas kon sakaus akan onok aru pakan ätäi imwaronuk, Anut nukan amukup eposek sareäi. Juda roasiret amke kiro ämän roin. Rusapai karauk omsau pakan roasiret nais roi. 17 Anut nukan Ämän Eposekus roasiret ak Anut nukan amukup eposek rawaun onok ätär mareäu kiro onok kesek, akan woiaka epar amke Jisas mesin moin keseriar rauna, kiro roasiret ak eposek rawaiei. Anut nukan ämänis keser äiewon, ‘Roasiret ak Anut nukan amukup eposek raiäi, kos ak sarwarai mesin akan woiaka epar miäi, orip orip awau rawaiei.’

Hab. 2:4

Roasiret erekapu ak onok aru miäi.

18 Anut ko omar oik rau, kon kasak pe rau ätär mukora, owon, roasiret erekapu ko mekesiraka nurianik, onok aru atap atap miäi. Ak akan onok aru pakas karauk roasiret ak Anut nukan epar ämän äpu maun ämäi miäi. 19 Anut ko kasak peäu, owon, kon onok erekapu kiro amop roasiret ätär marowon, okon, ak ko äpu maun itok. 20 Kiro owon, epar roasiret akas akan amiakas Anut aparau senek wa, utianik, Anut nukas omnokou ate mowon ses opok, roasiret ak kon onok owo senek ronkatäun itok, owon, ak ko osap ate mowon aparianik, ko owo senek äpu maun itok. Keserianik, roasiret ak Anut ko Eit näwäu, ko sakau orip, ko orip orip keseriar rawai, äpu maun itok. Keserianik, roasiret kiro äpu momoi, ak Anut keser aurau senek wa, “Is na äpu wa, okon, is owo onok keseraun kiro keseram.”

21 Roasiret ak Anut äpu, utianik, ak ko wa jou muriäin. Kos ak sarwarnuk, ko wa ‘pere’ auriäin. Akan ronkat aru senes sarewon. Keserianik, akan woiaka uru ak owo onok eposek ra, owo onok aru ra, ak äpu wa. 22 Roasiret ak keser äiäin, “Ik ronkat eposek orip,” utianik, ak ronkat eposek orip wa, ak otop roasiret. 23 Epar Anut orip orip awau raiäu akas wa jou muriäin. Ak äpu roasiret pak, ai, män, opur raut ak erekapu meiäiei, utianik, ak akan totomaka akasar ate mareanik, jou mareäin.

24 Roasiret ak otop roasiret senek, onok aru sosop maun ronkateäin. Keserna, Anut nukas inikwaronuk, ak akan ronkat aru tainorianik, memes onok aru senes mianik, akan enmaksau opok aka aka sapum onok murateäi. 25 Kiro roat ak Anut nukan epar ämän utomoi, karauk sät ämän mesin woiaka epar miäin. Ak Anut nukas osap ate mowon kiro osap akan sarau mianik, jou mareäin. Ak Anut nukan sarau murianik, ko wa jou muriäin. Utianik, Anut nuka karar roasiret akas orip orip jou muraiei. Epar!

26 Roasiret ak Anut jou muraun utoin, okon, Anut nukas ak inikwaronuk, ak memes onok miäin. Is kiro onok amop awaram. Asiret ak Anut nukas akan komurakat pak karar ninaiei rai awarowon. Ak kiro onok karar wa keseriäin. Utianik, ak aka aka asiret jaunakat pak sapum onok miäin. Ak kiro onok keseriäin kiro akan komurakat pak niniäin senek keseriäin. 27 Roat ak nais kesekur ak akan wariakat pak karar wa niniäi. Roat ak akan woiaka uruas ep senek jerenuk, ak aka aka akan roat jaunakat pak sapum onok miäin. Ak kiro memes onok keseriäin, okon, Anut nukas ak usu näwäu arowon.

28 Ak Anut äpu maun itok, utianik, ak ‘Anut ko Näwäu’ keser ronkatäu utoin, okon, Anut nukas ak utwaronuk, ak akan ronkat aru tainormoi, onok aru sosop senes miäi. 29 Kiro roasiret orip orip ak onok aru atap atap mianik, ak karauk roasiret opok onok aru senes miäi. Ak osap sosop orip rai, sinuk, ak orip orip ätäi karauk osap owaun ronkateäi. Ak orip orip karauk roasiret usu araun onok aru atap atap ak opok miäi. Ak karauk roasiret akan osap owaun ronkat sosop oiäi. Ak roasiret akwarona, meieäi. Ak aka aka ketäianik, weräiäi. Ak sät ämän mona, akan jaunakat akas kiro epar ämän morai rai ronkatäun keseriäi. Ak karauk roasiret usu araun ronkateanik, akan onok atap atap miäi. Ak ämäi ämäi ämän aru akan jaunakat enmakap miäi. 30 Ak akan jaunakat enmakap sät ämän amop areäi. Kiro roasiret ak Anut nukan iwäi jaukut. Akas roat enmaka jou orip ak erar roat senek sepuk sepuk ämän awareäi. Ak aka roasiret enmaka näwäu orip ronkateanik, akan enmaka oik jou miäi. Ak onok aru maun apu awau ronkateäi. Ak akan momonakat aninakat akan ämän wa tainoriäi. 31 Ak ronkat eposek wäpik, ak tawa owo onok keserin Anut nuka auraun wa ronkateäi. Ak akan ämän epar äianik, tainorau wa. Ak akan tupsiu mesin woiakas meiemoi, wa sarwareäi. Ak roasiret usu orip mesin wa woiakati miäi. 32 Ak äpu, Anut nukan sintore ämän eposekus kesek roasiret mesin keser äiewon, ‘Kesek roasiret ak kiro onok aru keseriäi Anut nukas kiro roasiret meiäiei äiäu.’ Aka kiro ämän äpu, utianik, ak akan onok aru utau wa, ak orip orip morai. Ak kar onok nais kir keseriäi, karauk roasiret akas kiro onok aru keserna, akas woiaka erermoi, äiäi, ‘Ak kiro onok keseriäi, kiro eposek.’

Copyright information for `BBR