Romans 11

Anut nukas Israel roasiret mesin ronkat utau wa.

Is ak keser totwaram, “Anut nukas kon Israel roasiret sumkäinewareanik, utwarowon ra?” Wa senes, wa. Ko ak utwarau wa. Ak is mesin ronkatewe. Ko epar is utoirau wa. Isaka nais Israel ro. Apraham ko isan askanai. Is Benjamin nukan tupsiu pakan. Anut nukas kon roasiret meter sare marowon, sumkäinewareanik, utware manam rai, keser awarau wa. Meter Elaija ko Israel roasiret aru maraun Anut auruwon. Kiro Anut nukan ämänis äiewon ak kiro ämän äpu. Elaija nukas keser äiewon, “Näwäu, roat akas nan ämän roianik, areai roat akwarona, meiein. Na jou musiäi patan nais erekapu aru maroin. Is karar na jou musiäim ro karar raim. Rusapai roat akas is nais iworaun keseri.”

1 King 19:10,14

Utianik, Anut nukas Elaija owo ämän ätäi auruwon? Anut nukas keser auruwon, “Roat 7,000 orip isan senes ak is jou muraun sare maromin rai. Kiro roat ak sät eitek enip Bal wa jou muriäin.”

1 King 19:18

Rusapai nais, kiro onok senek rau. Anut nukas Juda roasiret karar karar kon wou näu oripas sarwareanik, sare marowon. Anut nukas kiro roasiret kon wou näu oripas sare marowon, okon, ko roasiret ak owo onok keseriäi mesin kos kon roasiret saräun sare marau wa. Ak akan onok eposek pakaima Anut nukan roasiret sarein maro, Anut nukas kon wou näu oripas wa sare marowo. Utianik, kiro epar wa.

Keserianik, kiro isan ronkat, Israel roasiret ak Anut nukan amukup eposek rawaun sarau sakau miäi, utianik, ak kon amukup eposek wa raiäi. Anut nukasar Juda roasiret karar karar sare marowon ak kon amukup eposek raiäi. Karauk roasiret kon ronkatisar akan woiaka sakau maronuk, ak Jisas akan kamwaraun ro äsimorowon mesin akan woiaka epar mau wa. Anut nukan buk opok jer keser rau, “Anut nukasar roasiret akan ronkat aru maronuk, roasiret amoswaronuk, ekep niniäi senek, ak jekur ronkatäu senek wa. Kosar akan amiak otpar monuk, ak kon ämän jekur aparau senek wa. Akan raiaka pene maronuk, ak kon ämän jekur rowau senek wa. Epar, kiro onok keser koi rusapai rau.”

Lo 29:4

Israel roasiret akan ronkat ak Anut nukan sintore ämän tainoraiei, kon amukup eposek saräiei. Kiro onokun, Devit nukas keser äiewon, “Anut, na akan o eposek pak karauk osap eposek ak aru maraun opur owaun im miäi senek mam. Keseria, kiro ses opokar, nas ak usu aram. 10 Akan amiaka kurur moita, ak nan ämän aparianik, onoktapau jekur wa äpu maiei. Ak orip orip kesewaroita, usu näwäu oi rawaiei.”

Buk Song 69:22-23

11 Isas ak keser totwaram, “Juda roasiret ak onok aru mianik, owaronuk, ak ätäi siräiäu senek wa ra?” Wa senes, wa. Ak Anut nukan amukup eposek rawaun apu sumkäine rauna, Anut nukas karauk omsau pakan roasiret sarwareanik, akan onok aru pakan imwarowon. Ak eposek rauna, Juda roasiret ak kiro roasiret apwareanik, akan omoi owaun wous waraiei. 12 Juda roasiret ak onok aru mona, Anut nukas omnokoupaian roasiret erekapu jekur sarwarowon. Ak kiro onok aru keserna, Anut nukas akan rapor rawaun omoi opok, karauk omsau pakan roasiret marowon. Kiro epararnuk rai, ronkatewe, tawa Juda roasiret erekapu ätäi Anut nukan amukup eposek rawaun kouna, Anut nukas karauk roasiret omnokou opok rai, osap eposek senes aromoi, jekuriar kamwarai.

13 Rusapai, is ak karauk omsau pakan roasiret awaraurim, “Anut nukas is Jisas nukan ämän oi ariäim ro sare murianik, is ak awaraun äsimoirowon.” Keserianik, is woi erer orip, isan sarau miäim mesin awareäim. 14 Isan ronkat, is keserita, Anut nukas ak opok onok eposek monuk, isakan Juda roasiret akas ak apwareanik, wous waraiei. Kiro onok pakas, isas karauk Juda roasiret sarwaroita, ak akan woiaka pirirna, Jisas nukas ak akan onok aru pakan imwarai. 15 Anut nukas Juda roasiret akan jekur rawaun omoi pakan oi kurwaromoi, ko ätäi karauk omsau pakan roasiret kon jaukut sare marowon. Keseria, ak epar äpu maiei, Anut nukas Juda roasiret akan omoi eposek ätäi arai, kiro ses opok, omnokoupaian roasiret erekapu ak nepipiraiei, owon, Juda roasiret ak meiein, ätäi up uruas siräiein senek.

16 Kar ros awau woian o eteinak oianik, Anut nurunuk raroi, karauk o kiro woia rau erekapu kon. Am kinip Anut nukan raroi, am iporu nais kon. 17 Keseria, ak Juda roasiret mesin keser ronkatewe, Juda roasiret ak menan am eposek enip ‘oliv’ senek, ak karauk omsau pakan roasiret ak kurukan am ‘oliv’ senek. Kar ros kon menan am eposek kon karauk iporu pitpatirwon. Kos karauk kurukan am iporu oianik, kiro menan am iporu pitpatirwon opok ruor mowon. Kiro kurukan iporu menan am opok ruor mowon, akan sakau menan am kinip pakan sakau oiäi. 18 Kesermoi, ak karauk omsau pakan roasiret, akas kiro menan am iporu pitpatirwon mesin wa nepipirau. Utianik, ak kiro mesin nepipirna rai, ak keser ronkatäiei, ‘Am kinipus am iporu pakan sakau wa oiäi. Wäpik, am iporu ak kinip pakan sakau epar oiäi.’

19 Keseria, kar ro ak kamuk kos keser äiäi, “Karauk am iporu poruru, okon, isas akan am mu pak pasar rawam.” 20 Kiro onok epar, Juda roasiret ak kiro am iporu pirporurwon senek, ak akan woiaka epar mau wa. Ak karauk omsau pakan roasiret, ak iporu awau rai senek, akan woiaka epar mianik, kiro am mu pak pasar rai. Ak aka mesin wa nepipirau. Utianik, ak iminewe. 21 Owon, Anut nukas epar meten am iporu utwaronuk, rawau wa. Kiro onok senek, ak nais akan woiaka epar moin utona rai, kos ak wa utwaronuk, rawaiei.

22 Keserianik, ak keser ronkatewe. Anut kon wou näu oripas karauk roasiret sarwareäu. Utianik, kosar karauk roasiret mesin kasak penuk, usu ariäu. Juda roasiret ak kon apu utona, ko ak usu arowon. Utianik, ko ak, karauk omsau pakan roasiret, akan woiaka epar mianik, kon apu tainoriäi, ko ak eposek sarwareäu. Utianik, ak kon apu tainorau wa, kos ak oi kurwarai. 23 Utianik, ak rowe. Juda roasiret ak ätäi Anut mesin woiaka epar mona rai, ko ätäi imwarai. Kos ätäi ak kon roasiret senes sarware momoi, ak akan am mu opok ätäi ruor marai. Epar, Anut nukas kiro keseraun itok. 24 Ak keser ronkatewe. Kurukan am iporus menan am pak säpkäri tururau senek wa. Ak karauk omsau pakan roasiret ak kurukan am iporu owon senek, ak menan am iporu opok erek tururin. Keseria, Juda roasiret ak menan am eposek nukan iporu senek. Ak ätäi akan am mu opokar säpkäri tururaiei.

Israel roasiret ak erekapu ätäi Anut nukas imwarai.

25 O jaiat, is kiro epar ämän ämäi rau ak jekur jekur äpu maun sakau ronkateäim. Owon, ak kiro ämän nukan onoktapau äpu mianik, ak keser wa ronkatäiei, “Anut nukas Juda roasiret erekapu utwaronuk, ik karar ko pak eposek rawam.” Kiro ämän nukan onoktapau kesek, karauk Israel roasiret Anut nukas ak woiaka sakau maronuk, ak rusa Jisas mesin woiaka epar wa miäi. Utianik, karauk omsau pakan roasiret ak erekapu Anut nukan amukup eposek rawaun ämän rouna, kiro ses opok, epar Anut nukas ätäi Israel roasiret erekapu imwarai. Anut nukan buk opok jer keser rau, “Akan imwaraun ro ko Saion mena Anut nuka raiäu pakas kowai. Kos Jekop nukan askanai sarwarnuk, ak akan onok aru pakan piririanik, kon apu tainoraiei. 27 Isan paip awau kiro roasiret pak mam, kis akan onok aru jäkäi maram.”

Aisaia 59:20-21

28 Keseria, Juda roasiret ak Anut nukan Ämän Eposek tainoraun utoin, okon, Anut ko akan iwäi jaunaka senek sarewon. Kiro onokun, Anut nukas ak karauk omsau pakan roasiret sarwarou. Utianik, Anut nukas meter Juda roasiret ak nukan roasiret senes sare marowon. Kesermoi, kos akanun kon wous erekapu meieäu, owon, meter kos kon paip ak eposek kamwaraun akan askanai pak mowon. 29 Ko meter kon roasiret sare mareanik, ak kon sarau maun pak osap eposek pak areäu pakan utwaraun kon ronkat ätäi wa piririäu. 30 Rowe, meter, ak karauk omsau pakan roasiret ak Anut nukan ämän tainorau utiäin. Utianik, rusapai Anut nukas akanun wouti mareanik, sarwarou. Owon, Juda roasiret ak kon ämän tainorau utoin. 31 Kiro onok kesek, rusapai Juda roasiret ak Anut nukan ämän tainorau utiäi, okon, kos akanun wouti miäwon senek, ko ätäi [rusapai] Juda roasiret akanun wouti mareanik, sarwarai. 32 Keserianik, Anut nukas sakau äiewon, “Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak ak erekapu isan ämän tainorau wa, okon, is ak aru maraun itok.” Ko kiro keser äiewon, owon, kon ronkat kesek, “Is Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erekapu akanun woiti mareanik, sarwaram.”

Ik Anut jou murau

33 Anut nuka ko näwäu senes. Ikes kon onok owo senek ronkatäu senek wa. Kos ik eposek senes sareikeäu. Kon ronkat eposek senes. Ko onok eposek maun erekapu äpu miäu. Kar ros kon ronkat nukan onoktapau äpu mau senek wa. Kar ros ko owoseäu kiro onoktapau äpu mau senek wa. 34 Anut nukan ämänis keser äieu, “Inokos Anut Näwäu nukan ronkat äpu miäu? Inokos ko ronkat nurai?

Aisaia 40:13

35 Inokos karauk osap ko nuruwon, okon, kos kiro ron osap ätäi amuk nurai?”

Job 41:11

Wäpik. Kar ros keserau wa.
36 Epar senes. Anut nukasar osap erekapu ate mowon. Osap erekapu rai, kiro Anut nukan sakau pakas rai. Osap erekapu nukan ronkat tainorianik rai. Keserianik, ik orip orip kon enip jou näwäu kämioik murau. Kiro epar.

Copyright information for `BBR