Romans 8

Krais nukas onok aru jäkäi mukianik, Anut nukan Osou Näu ikowon.

Rusapai, inok roasir ko Krais Jisas pak pasar rau, Anut nukas kiro roasir “Isan amiap na ämän orip, okon, is na aru musam”, keser wa aurai, owon, ik Krais Jisas pak pasar raum, okon, Anut nukan Osou Näus ik apu awau ätär mukiäu. Meter ik meiäun onok aru nukan apu opok raianik, ik Anut siakup rawau wa. Meiäun onok pak onok aru pak awas ik kamoikeäir. Utianik, Anut nukan Osou Näus kiro onok aru oirori awan sakau itimwateanik, ik ätäi Anut nuka pak awau rawaun imäikowon. Rowe, sintore ämän kos ik onok aru pakan imäikaun ko sakau wäpik. Owon, kiro onok aru iken woiok uru rau sakau senes. Utianik, Anut nukas ik apu awau pakas sareikowon. Ko kon mokoi äsimornuk, okoro omnokou opok kowon. Ko ro ik senek kowon, utianik, kon onok kiro karauk roat onok aru miäi senek wa. Kar onok aru kon wou uru rawau wa. Anut nukas kon mokoi äsimornuk, iken onok aru erekapu kau mukaun meiewon. Keserianik, Jisas nukas iken omoi ounuk, Anut nukas kon mokoi, auruwon, “Isan amiap na ämän orip, okon, is na aru musam.” Okon, Anut nukas Jisas tätäi nuruwon. Ko kiro onok kesernuk, onok aru iken woiok uru rau ik wa tainorau, ik Anut nukan Osou Näu nukan onok tainori rawau. Ik keserta rai, Anut nukan sintore ämän nukas äiewon senek ik kon onok eposek erekapu tainoraun itok.

Karauk roasiret ak kiro onok aru akan woiaka uru rau tainorianik, akan enmaksau nepipiraun karar ronkateäi. Utianik, karauk roasiret ak Anut nukan Osou Näu tainorianik, kiro Osou Näu nukan wou ereraun karar ronkateanik, ak kon apu tainoriäi. Kar ro ko kon ronkat onok arus kamenuk rai, kiro ro ko Anut pak wa rawai, ko meiäi. Utianik, kar ro ko kon ronkat Anut nukan Osou Näus kamenuk rai, ko Anut pak wou päurar orip awau rawai. Kiro owon, kiro onok epar senes, onok arus kiro ron ronkat kamäi kiro ro ko Anut nukan iwäi jauk. Owon, ko Anut nukan sintore ämän wa tainoriäu. Epar, ko sakau wäpik, okon, Anut nukan sintore ämän tainorau senek wa. Roasiret onok arus kamwareäu akas kar onok Anut nukan wou ak mesin ereraun keserau senek itok wa.

Utianik, ak woiaka epar moin roasiret, onok aru akan woiaka uru rawos, ak wa kamwareäu. Anut nukan Osou Näus ak kamwareäu. Osou Näu akan woiaka uru rau. Kiro epar senes, utianik, inok roasir Osou Näu kiro Krais nukas äsimorowon kiro kon wou uru wa raunuk rai, ko Krais nukan roasir wa. 10 Ak Krais pak pasar rauna, Osou Näu akan woiaka uru rau kos kamwareäu. Epar senes, ik äpu ik onok aru momun, okon, iken enmoksau meiäiei, utianik, iken totomok awau rawaiei. Owon, Anut nukas ik kon amukup eposek aikiäu. 11 Krais ko meiewon, Anut nukas ätäi siräi mowon. Keseria, Anut nukan Osou Näu akan woiaka uru raunuk rai, ak meiäiei, kos ak ätäi awau rawaun siräiware mai. Ko kiro onok keserai, owon, Anut nukan Osou Näus rusapai akan woiaka uru rau.

12 O jaiat, kesermoi, Anut nukas ik eposek sareikowon, okon, ik ko pak amuk orip. Osou Näus ik owo onok keseraun aikiäu, kiro tainoram. Ik iken enmoksau nepipiraun onok aru wa mam. 13 Owon, ak kiro onok aru akan woiaka uru rau tainorianik, onok aru orip orip miäi, ak meiäiei, ak Anut pak wa rawaiei. Utianik, Anut nukan Osou Näus sarwarnuk, ak onok aru miäi utona rai, kiro epar ak orip orip Anut pak awau rawaiei.

14 Owon, roasiret ak Anut nukan Osou Näu nukan ämän tainoriäi, kiro roasiret ak Anut nukan mokoi asinakut. 15 Meter ak onok aru nukan sarau roasiret raiäi, Anut nukas ak aru maraurnuk, imineäin. Rusapai, Osou Näus akan woiaka uru raunuk, ak Anut imineäi ra? Wa senes, wa. Kiro Osou Näus ik Anut nukan mokoit sare mukonuk, ik Anut aurianik, keser auriäum, “O Momonek, iken Momonek.” 16 Ik keser aurta, Osou Näu iken woiok uru rawos, ätäi keser aikiäu, “Epar, ak Anut nukan mokoit.” 17 Ik Anut nukan mokoit tuku rauta rai, tawa kon osap eposek kon mokoit araun sare marowon rau ikai. Ko kiro osap ikianik, ik Krais nuka pak enmok jou orip ikai. Epar, Krais nuka usu owon senek, ik nais kir usu outa rai, ik tawa ko pak omar oik enmok jou orip eposek rawam.

Tawa ik omar oik Anut nuka pak eposek rawam.

18 Rusapai, ik usu ouram, utianik, is kiro mesin ekep wa ronkatem, owon, is äpu kiro epar, tawa kiro usu wa owam, ik Anut nukas osap eposek pak enmok jou orip ikai. Kiro osap eposek senes. 19 Anut nukas omnokou pakan osap erekapu ate mowon ak woiaka erer orip raumoi, kon mokoit amop maraun rai kume rai. 20 Meter Adam nukas onok aru monuk, Anut nukas kon ronkatis osap erekapu ate mowon kiro sunawareanik, usu arowon, okon, kiro osap Anut nukas meter eposek päun ronkatewon senek, päu wa. Kiro osap akararnak akan ronkatis wa aru sarein. Utianik, kiro Anut nukasar aru maraun ronkatewon. Kesernuk, ko tawa ätäi ak opok onok eposek maun kume rai. 21 Anut nukan ronkat osap erekapu ate mowon kiro tawa wa aru maiei, wa meiäiei. Ak Anut nukan mokoit pak enmaka jou orip eposek rawaiei. Kiro ses opokar, Anut nukas kiro osap erekapu ak pak eposek rawaun imwaraun kowai. Ak ätäi onok aru nukan inkaruru kon sarau roat senek wa rawaiei.

22 Ik äpu omnokou pakan osap meter Anut nukas ate mowon kos sunawaronuk, ak erekapu tätäi orip rai rai, koi rusa nais rai. Kiro osap ak kar asir mokoi an jowaun tätäi näwäu oianik, pioriäu senek, keseriar rai. 23 Rowe, kiro osap karar tätäi orip rawau wa, ik nais iken woiok uru tätäi orip raum. Anut nukas ik osap ikaun paip mowon kiro amke kon Osou Näu ikowon. Keseria, iken woiok uruas tätäi oi rauta rauta, kos ik kon mokoit senes imäikaun woiok erer orip kume raum. Kiro ses opok, kos iken enmoksau ätäi awau mukai. 24 Anut nukas ik iken onok aru pakan imäikowon, okon, ik kiro mesin woiok erer orip kume rawaun itok. Utianik, ik osap apariäum, ik ätäi kiro osap aparaun rai wa kume rawam. Owon, ik äpu kar roasir ko osap orip, ko kiro osap owaun ätäi wa kume rawai. 25 Utianik, ik osap rusapai owau wa kiro kume raiäum. Ik sakau tai raianik, kiro osap owaun woiok päurar orip kume raiäum.

26 Utianik, usu kounuk, ik sakau tai rawaun sakau wäpik. Keserta, Osou Näus iken woiok uru raianik, sareikeäu. Owon, Anut nukas ik sareikaun owo onok keseraun auram kiro ik äpu wa. Utianik, kiro ses opok, Osou Näu nukasar ik mesin Anut nik muriäu. Ko iken woiok uru raianik, tätäi orip senek Anut auriäu. Kon ämän Anut auriäu kiro ikes iken omnokou pakan ämänis mau senek wa. 27 Anut nukas iken woiok uru owo senek ko aparmara, ko nais Osou Näu nukan ronkat erekapu äpu. Keseria, Osou Näus Anut nukan ronkat tainormoi, Anut nukan roasiret sarwaraun Anut nuka pak areäu.

28 Ik epar äpu mom, inok roasiret akan woiakas Anut mesin meiein, owo onok ak opok peäu, eposek ra, aru ra, Anut nukas ak sarwareäu, kiro onok tawa eposek senes penuk, aparaiei. Kiro roasiret Anut nukasar kon ronkat tainoraun meter urwarowon. 29 Ik äpu meter ko osap okoro omnokou opok ate mau wa opok, kon roasiret inokot ko äpu marowon. Kiro roasiret ko meter äpu marowon, ak kon mokoi Jisas nuka senek saräun sare marowon. Keseria, Jisas ko kiro roasiret sosop akan aunaka rawai. 30 Anut nukasar kiro roasiret ak kon mokoit senek saräun sare marowon, kosar kiro roasiret akan woiaka ko mesin epar maun urwarowon. Anut nukas ätäi kiro woiaka epar moin roasiret nukan amukup eposek rawaun sare marowon. Kiro roasiret ak nukan amukup eposek rai, tawa omar oik kos ak enmaksau awau aronuk, ak ko pak enmaka jou orip rawaiei.

Krais Jisas nukas Anut ko ik mesin kon wous meiewon ätär mukiäu.

31 Keserianik, ik kiro onok mesin owo äiäm? Anut nukas ik sareikaun raunuk rai, inokos ik itimoikaun itok? Kar ros ik itimoikau senek wa. 32 Epar senes, Anut nukas kon Mokoi senes tämurau wa. Ko kon mokoi okoro omnokou opok äsimorianik, karauk roat akan ipiakap monuk, akas ko am äpäs opok wena, meiemara, ik iken onok aru pakan erekapu kau mukowon. Kesernuk, ko kon Mokoi ikowon, okon, ik epar äpu mom, ik karauk osap wäpik rauta, kos kiro osap kon wou näu oripas erar ikai. 33 Anut nukas ik kon roasiret sare mukowon. Kesernuk, inokos Anut ik mesin keser aurai, “Kiro roasir ko ämän orip”? Kar ros keser aurau senek wa. Owon, Anut nukas iken onok aru erekapu jäkäi mukowon, ik kon amukup eposek raum. 34 Inokos Anut ik mesin keser aurai, “Kiro roasir ko onok aru mowon, okon, nas ko aru maram”? Kar ros keser aurau senek wa. Wa senes, wa. Owon, Krais Jisas ko ik mesin meiewon, ik iken onok aru pakan erekapu kau mukowon. Kiro karar wa, ko meiemara, ätäi siräiewon. Rusapai ko Anut nukan ipou näu kaima raumoi, ik sareikaun Anut aurura.

35 Krais ko ikenun wous meiewon, okon, ik ko pak pasar raum. Kar ros ik inäi mukaun senek itok wa. Ko orip orip ikenun wous meie raiäu. Ik usu owam, kiro usus ik Krais pakan inäi mukaun itok ra? Wa senes, wa. Onok aru ik opok kounuk, ik tätäi owam, kis ik inäi mukai ra? Wa senes, wa. Ik iken woiok Krais mesin epar momun, okon, karauk roasiret akas ik aru mukaiei, kiro onokus ik inäi mukai ra? Wa senes, wa. Ik o wäpik ra, omjo wäpik ra, kar osapus ik aru mukai ra, kar ros ik siräpis iwokonuk, meiäm, kiro onokus ik inäi mukai ra? Wa senes, wa. 36 Anut nukan buk opok jer keser rau, “Ik nan roasiret, okon, karauk roasiret na sauk musoin, akas orip orip ik keser aikiai, ‘Ik ak akwarota, meiäiei.’ Akan ronkatis ik opur we jeäi senek, okon, ak ik iwokauriäi.”

Buk Song 44:22

37 Utianik, kiro onok erekapu Krais nukas kon wous ikenun meiewon tämurau senek wa. Owo onok ik opok penuk, ik marai erekapu itimoram. Owon, Krais ikenun wous meieanik, ik mesin meiewon, okon, ko ik orip orip sareikaun rau. Kar osapus ik itimoikau senek wa. 38 Kiro owon, is ronkat oiroror wäpik, is epar senes äpu miäim, ik meiäm ra, awau rawam ra, kar osapus ik Krais pak pasar raum wa inäi mukai. Anut nukan sarau eitek ra, karauk eitek aru näunäu (Satan senek) ra, akas Krais ikenun wous meieäu tämurau senek wa. Tawa päiei onokus ra, rusapaian onok ra, kis ik inäi mukau senek wa. Onok sakau mim senekus ik aru mukai, kis nais ik inäi mukau senek wa. Ik omar oik tonam ra, omnokou uru nam ra, Krais kiro opok nais ik sareikai. Epar, kar osap ra, roasir ra, Anut nukas ate mowon akas ik Anut nukas kon wous ikenun meiewon ätär mukaun tämurau senek wa. Owon, ko iken Näwäu, Krais Jisas ik sareikaun äsimorowon. Kiro ses opok, kon wous ikenun meiewon ätär mukowon.

Copyright information for `BBR