b24Sum 22.18;
c28Ais 53.12;
d29Sum 22.7, 109.25, Mak 14.58, Jon 2.19
e34Sum 22.1;
f36Sum 69.21;
g38Eks 26.31-33;

Mark 15

Jisösnöŋ premiö Pailötkö jeŋe kinök.

Mat 27.1-2,11-14, Luk 23.1-5, Jon 18.28-38

Miri giaŋiiga amandiŋe jike nup galöm, kantrigö jitŋememe (70), aka Köna keugö böhi aka jike kaunsöl pakpak yeŋön kot öŋgöŋgöŋi miaŋgö totoko ala Jisösgö keu jim teköget. Jim tekögetka Jisös jöhöba waŋgita premiö Pailötkö böröŋe alget. Rom premiö yaŋön Jisös kewö qesim waŋgiyök, “Ölŋa, gi Juda yeŋgö kiŋa akzan me qahö?” Qesim waŋgiiga Jisösnöŋ meleŋda jii mörök, “Mönö nangak jizani, mewö.”

Jike nup galöm yeŋön keu gwötpuk Jisösgö sileŋe ala jiget. Jigetka Pailötnöŋ Jisös kunbuk qesim waŋgiba jiyök, “Mötnöŋ! Yeŋön keu gwötpuk göhö silege ala jizei, göŋön miaŋgö likepŋi kun jiman me qahö?”

Mewö jiyökmö, Jisösnöŋ bölöŋi kun qahö ahökmö, töndup keu kitipŋi kunbuk qahö meleŋnök. Keu bök kiniga premiönöŋ welipköyök. Mewö.

Pailötnöŋ Jisös kömumapkö jim teköyök.

Mat 27.15-26, Luk 23.13-25, Jon 18.39-19.16

Yambu (yara) dop pasowa sösöŋgai nalöŋe premiönöŋ kösö mireyök azi kun qetŋi qeta qesigeri, mi pösat eŋgizapma. Nalö miaŋgöreŋ azi kun qetŋi Barabas qetkeri, yaŋön kösö mire tarök. Yaŋön kegwek-kahasililiŋ azi tosatŋi yembuk karim gila azi kun qeget kömuyöhi, miaŋgöra kösö mire al eŋgiget. Mewö aiga könagesö yeŋön premiögö miri sombemŋe eu öŋgöba kinda könahiba akŋalöhaŋgö dop akŋapkö qesim waŋgiget. Qesim waŋgigetka meleŋda kewö jii mötket, “Nöŋön Juda eŋgöreŋ kiŋ pösatpi etmapkö mötze me?” 10 Jike nup galöm yeŋön Jisösgöra körögisigisi mötkeraŋgöra aka i premiögö böröŋe al waŋgiget. Mi möta sihimŋinaŋgö mewö qesim eŋgiyök.

11 Qesim eŋgiiga jike nup galöm yeŋön ambazip kambu uruesiesi mem eŋgiba kewö jiget, “Mönö Jisös mosöta Barabas pösatman! Mewö qesim waŋgime.” 12 Mewö jigetka kunbuk meleŋda qesim eŋgiyök, “Mewö jizeaŋgöra Juda eŋgöreŋ kiŋ qetŋi mewö qerakzei, nöŋön mönö i denöwö ak waŋgibileŋak?”

13 Mewö qesim eŋgiiga kunbuk qetket, “Mönö maripomnöŋ qeget jiman!”

14 Mewö qetketka Pailötnöŋ kewö jii mötket, “Mi wuanöŋgöra? Yaŋön mönö wani bölöŋa ahök?” Mewö jiyökmö, yeŋön mi möta kapaŋ köla toroqeba qet gigilahöba kewö qetket, “Mönö maripomnöŋ qeget jiman!”

15 Mewö qetketka Pailötnöŋ ambazip kambu sihimŋinaŋgö dop akŋamgö möta Barabas pösat eŋgii erökmö, Jisösya jiiga ihilek wahiŋambuknöŋ qeyöyaköba qeget. Mewö qegetka maripomnöŋ qemegöra Rom yarö azi yeŋgö böröŋine alök. Mewö.

Jisös kukulömbuaŋ ak waŋgiget.

Mat 27.27-31, Jon 19.2-3

16 Yarö azi yeŋön Jisös waŋgita premiögö jakömbuak mirigö kiripo uruŋe aŋgotket. Aŋgota yarö kambu lökŋanök öröm eŋgigetka miaŋgöreŋ kaget. 17 Kaba maluku pisikŋi gugakgugak mi Jisösgö sileŋe löŋgöt waŋgiba sötman kösö limbiŋda ila ewö nöröpŋe kölget geyök. 18 Mewö geiga könahiba waikŋi memba jölöŋi jiget, “Owe owe, Juda yeŋgöreŋ kiŋ, owe!” 19 Titipepe mewö aka jigetka jehotnöŋ nöröpŋe qeba söutkölap qeba simin köl waŋgiba sipköba möpöqöpösei muneŋi mem waŋgiget. 20 Mepaqepaik mewö ak waŋgim teköba maluku pisikŋi gugakgugak mi qeköba nanŋe sile esu löŋgöt waŋgiba maripomnöŋ qebingöra waŋgita anget. Mewö.

Jisös maripomnöŋ qeget.

Mat 27.32-44, Luk 23.26-43, Jon 19.17-27

21 Anda köna namŋe azi kun qetŋi Saimon miwikŋaiget. Yaŋön Afrika siti qetŋi Sairini miaŋgö aziŋa aka Aleksander aka Rufus yetkö iwiŋira. Yaŋön nupnöhök kaŋgoriga kuŋgum waŋgigetka Jisösgö maripomŋi memba aŋguyök. 22 Jisös mewö waŋgita gölme kun qetŋi Golgota mi nanine keunöŋ nöröp sihit, miaŋgöreŋ anda aŋgotket. 23 Aŋgota wain o aka marasin qetŋi mör mi mindiriba loloŋqaloŋ memba waŋgigetmö, Jisösnöŋ mi tököyök. 24 Tököiga kinda maripomnöŋ qeget. Qeget kiniga kiawen meget qötöŋi ahuiga Jisösgö sile esuŋi mohok mohok sutŋine miaŋgö dop mendeŋda meget. 25 Söŋan 9 kilok miaŋgöreŋ maripomnöŋ qeget. 26 Maripomnöŋ qeba nöröpŋe eu qegeraŋgö könaŋi kewö ohoba qeget, “Juda yeŋgö kiŋ kembuŋina ki.” 27 Kegwek-kahasililiŋ azi yahöt mewöyök yambuk maripomnöŋ etkuget. Kun böröŋi ölŋe kun qaniŋe likeplikep mewö etkuget. 28 (Anutugöreŋ Buŋa Kimbinöŋ keu kewö ohoget ahöza, “I kewöta kegwek-kahasililiŋ azi ewö mötmöriba yeŋgö sutŋine alget.” Keu miaŋön mewö ölŋambuk ahök.)

29 Ambazip oŋgita anda kaba kukulömbuaŋ aka jelikit aka nöröp köla kewö jiget, “Yei! Gi mönö jöwöwöl jike ölöp köndeŋnöŋga gölmenöŋ eriga wehön karöbutkö uruŋe kunbuk mem wahöt kuŋgumamgö jinöŋ. O, gi azi qetpuk! 30 Mönö nangi bauköm aŋguba maripomnöhök etman.”

31 Jike nup galöm aka Köna keugö böhi yeŋön mewöyök sutŋine mepaqepaik ak waŋgiba jiget, “Tosatŋa bauköm eŋgiba malökmö, nanŋi bauköm aŋgumamgö osiza. 32 Yaŋön Amötqeqe Toŋi Kraist aka Israelgö kiŋ akza ewö, mönö dölki maripomnöhök eri eka mi möt naribinak.” Mewö jiget.

Azi yambuk maripomnöŋ etkugeri, yetkön mewöyök uruqeqe keu töhöreŋ jim waŋgiyohot. Mewö. a, b, c, d 

Jisösnöŋ kömuyök.

Mat 27.45-56, Luk 23.44-49, Jon 19.28-30

33 Silim bibiŋi 12 kilok aiga miaŋgöreŋ söŋaupnöŋ eta gölme pakpak dop köla ahöiga anda aua karöbutkö dop ahök. 34 Jisösnöŋ 3 kilok miaŋgöreŋ nanŋe keunöŋ kewö qet ketaŋi qerök, “Eloi, eloi, lama sabaktani?” Mi nanine keunöŋ: Anutuni, Anutuni mönö wuanöŋgöra andö nuŋguzan?

35 Mewö qeriga azi kösutŋe kingeri, yeŋgöreŋök tosatŋan mi möta jiget, “Mötket! Mönö Elaijagöra qetza.” 36 Yeŋgöreŋök kunöŋ ösumŋan anda mömöndö kun kahali tandök mi memba wain o asölŋambuknöŋ kundumgöba ip göröm kitipŋe jöhöba suruba Jisös numbu susuŋe eu ali neiga jiyök, “Mönö mosötketka nanŋök kinök. Elaijanöŋ kaba meköi etma me qahöpto, mönö mi ekin.”

37 Mewö aketka Jisösnöŋ qet ketaŋi qeta wösöŋi nöŋ qeiga kömuyök.

38 Kömuiga miaŋgöreŋök jöwöwöl jikegö uruŋe opo kinöhi, miaŋön mönö euyök bibiŋe jurata eta yahöt ahök. 39 Suahö galömnöŋ maripom mesohol köla kinda Jisösnöŋ wösöŋi nöŋ qeiga kömuyöhi, mi eka kewö jiyök, “Azi kiaŋön mönö ölŋa Anutugö nahönŋa akza.”

40 Ambi tosatŋan mewöyök sikep kinda yuai mi eket. Yeŋgö sutŋine Magdalagö Maria aka Maria Jeims dubatŋi aka Joses yetkö namŋiri aka Salome yeŋön mohotŋe kinget. 41 Yeŋön Jisösnöŋ Galili prowinsnöŋ maliga miaŋgöreŋ i wuataŋgöba welen qem waŋgiba malget. Mewöyök ambi tosatŋi gwötpuk Jisösbuk Jerusalem sitinöŋ öŋgöba kageri, yeŋön mewöŋanök kösutŋe kinget. Mewö. e, f, g, h 

Jisösgö qamötŋi löm kölget.

Mat 27.57-61, Luk 23.50-56, Jon 19.38-42

42 Sabat kendon tatatköra yuai mözözömgögetka Sabat kendonöŋ könahimamgöra dopdowiiga mare aka kayök. 43 Neŋgogie miaŋgöreŋ Arimatia toŋi, azi qetbuŋaŋambuk qetŋi Josef yaŋön kayök. Yaŋön mewöyök Anutu bemtohoŋaŋgö ölŋi asuhumapköra mamböta malök. Yaŋön Juda yeŋgö jike kaunsöl kambugö jitŋememe kun aka Sabat kendonöŋ könahimamgö ahöraŋgöra aka keŋgötŋi yaköriba Pailötköreŋ anda Jisösgö qamötŋi memamgö qesiyök. 44 Qesiiga “Ölŋa kömuza me qahöpto?” jiba mötmöriba suahö galömŋi jii kaiga “Jisösnöŋ nalö köröpŋi me töröpŋi kömuza,” jiba qesim waŋgiyök. 45 Qesim waŋgiiga buzup keuŋi möta Jisösgö qamötŋi Josef jim teköm waŋgiyök. 46 Jim teköm waŋgiiga opo tuatŋi söŋgöröŋi memba anda qamötŋi maripomnöhök qeköba memba eta oponöŋ esuhuyök. Esuhuba memba qaksirinöŋ anda kötnöŋ köteŋ urorohogetka dum ahöyöhi, miaŋgöreŋ alök. Ala köt kötaŋi kun metaliga köteŋ numbuŋi közipköyök. 47 Denike alöhi, mi Magdalagö Maria aka Maria Josesgö namŋi yetkön kinda ehot. Mewö.

Copyright information for `BMU