a8Lew 19.13, Dut 24.15;
b16Mat 19.30, Mak 10.31, Luk 13.30
d26-27Mat 23.11, Mak 9.35, Luk 22.26

Matthew 20

Wain nup meme ambazip yeŋgö dopkeu

Jisösnöŋ jiyök, “Suepkö bemtohoŋi mi kewö: Gölme toŋi kunöŋ söŋanök wahöta yaigep anda azi tosatŋi eŋgeka wain nupŋe moneŋ nup memegöra qesim eŋgiyök. Qesim eŋgiiga ‘Ölöp,’ jigetka silim mohotkö töwaŋini (Kina 5) eŋgimapkö urumohot aketka melaim eŋgiiga wain nupŋe anget.

“Angetka 9 kilok miaŋgö dop aiga kunbuk toroqeba anda azi tosatŋi maket sombemŋe önewat kingetka eŋgehök. Eŋgeka kewö jii mötket, ‘Iŋini mönö mewöyök nöŋgö wain nupne anda nup megetka töwaŋini dopŋeyök eŋgimam.’

“Mewö jiiga wain nupŋe anget. Angetka 12 kilok aiga kunbuk anök aka mare 3 kilok miaŋgö dop dumŋe kunbuk yaigep anda mewöŋanök ahök. Mewö aka mare 5 kilok miaŋgö dop yaigep aniga azi tosatŋi dumŋe kunbuk öne laŋ kingetka eŋgehök. Eŋgeka kewö qesim eŋgiyök, ‘Iŋini mönö wuanöŋgöra silim köröp ki öne malje?’

“Mewö qesim eŋgiiga kewö meleŋget, ‘Kunŋan moneŋ nup membingöra qahö qesim neŋgiza. Miaŋgöra öne ki kinjin.’ Meleŋgetka kewö jii mötket, ‘Iŋini mönö mewöyök nöŋgö wain nupne anda nup meget.’ Nup megetka mare aiga wain nup toŋan nup galömŋi öröba kewö jii mörök, ‘Gi mönö nup meme azi eŋgohola töwaŋini eŋgiman. Mare qöndökŋi kazei, yeŋgöreŋök könahiba eŋgiba anda söŋanök kazei, yeŋgöreŋ teköman.’

“Mewö jiiga mare 5 kilok nupnöŋ kageri, yeŋön kaŋgotketka silim mohotkö töwaŋi (Kina 5) mi mohot mohot eŋgiiga meget. 10 Mutuk nupnöŋ kageri, yeŋön kaŋgota töwaŋini oŋgita memegöra mötmörigetmö, i mohot mohot mewöyök silim mohotkö töwaŋi (Kina 5) eŋgiiga meget. 11 Töwa mohot miyök memba könahiba gölme toŋaŋgöra uruŋinan ihururuk möta jimoŋgot ak waŋgiba kewö jiget, 12 ‘Nini wehöngöra nöŋgöp ariba nupkö lömbötŋi bisizinmö, azi mi dölök-kun nup memegöra qesim eŋgizan. Yeŋön aua mohot-kungö dop nup mezemö, göŋön töndup yeŋgöra mötmörinöŋga nembuk öröröŋ akze. Mi qahö dop kölja.’

13 “Mewö jigetmö, yeŋgöreŋök kungöra kewö meleŋda jiyök, ‘Alani, ni göbuk keu jiba silim mohotkö töwa (Kina 5) gihimamgö urumohot akzit. Miaŋgö dop töwa miyöhök gihibiga dop kölja. Mönö mi mötmöriman. 14 Urugi miaŋgöra bölibapukmö, mönö nangi töwagi memba anman. Azi dölök-kun nup memegöra qesim eŋgizali, yeŋgöra mewöyök töwa gihizali, mönö miyök eŋgimamgö mötzal.

15 “Nani moneŋnöŋ nani sihimnaŋgö dop akiga dop kölja me qahö? Nöŋön ekbonep qahö akiga urugan auiga jegi bosoleiza me?’” 16 Jisösnöŋ keu mi jim teköba kewö jiyök, “Miaŋgö dop qöndökŋi yeŋön mutukŋi aketka mutukŋi yeŋön qöndökŋi akŋe.” Mewö. a, b 

Jisösnöŋ kömumamgö keuŋi jiiga karöbut ahök.

Mak 10.32-34, Luk 18.31-34

17 Jisösnöŋ Jerusalem sitinöŋ öŋgöbingöra gölme köna angetka gwarekurupŋi 12 mi öröm eŋgiba göraŋe anda kewö jii mötket, 18 “Mötket, nini Jerusalem öŋgöbin. Miaŋgöreŋ kunŋan Suep gölmegö azi ölŋi mamalolo mem waŋgiiga jike nup galöm aka Köna keugö böhi yeŋgö böröŋine gema. Yeŋön kömumapkö keuŋi jim teköba 19 kian gawman yeŋgö böröŋine al waŋgime. Al waŋgigetka mepaiköba ihilek wahiŋambuknöŋ tauköm waŋgime. Tauköm waŋgiba maripomnöŋ qegetka kömuma. Kömumba wehön karöbut aiga kömupnöhök wahötma.” Mewö.

Jeims Jon namŋiran yuaigöra ulerök.

Mak 10.35-45

20 Nalö miaŋgöreŋ Zebedigö nahönyahöt yetkö namŋiran nahönyahötŋi yetpuk Jisösgöreŋ kaba simin köl waŋgiba yuai qainŋi kungöra uletmamgö jiyök. 21 Mewö jiiga qesim waŋgiyök, “Gi wani yuai akŋamgö mötzan?” Qesim waŋgiiga kewö jiyök, “Göŋön ölöp jim kutunöŋga nöŋgö nahönyahötni kietkön mönö göhö bemtohoŋnöŋ eu öŋgöba kunöŋ börögi ölŋe aka kunŋan börögi qaniŋe tata yuai pakpak galöm kölbeak.”

22 Mewö jiyökmö, Jisösnöŋ meleŋda kewö jiyök, “Iŋini miaŋgö könaŋi qahö möt yaköba uletze. Nöŋön qambi kakŋambuk nemami, iŋiri mi ölöp nemba sihimbölö mötmahot me qahö?” Mi möta “Ölöp nembit,” jiyohot. 23 Jiyohotka kewö jii mörohot, “Mi ölŋa! Nöŋön qambi kakŋambuk nemami, iŋiri mi mewöŋanök nemahotmö, nöŋgö böröni ölŋe me qaniŋe daŋön tatmahori, nöŋön keu mi jim kutumamaŋgö dop qahö. Nöŋgö Iwinan dum yahöt mi denike yetköra mözözömgöyöhi, mi mönö yetköra etkiiga nömbuk tata galöm kölmahot.” Mewö.

Galöm ölŋan mönö welenqeqeya akza.

24 Darumun yahöt yetkön mewö ulerohotka alaurupŋi 10 yeŋön mi möta urubölö aket. 25 Mewö aketmö, Jisösnöŋ eŋgoholi kagetka kewö jii mötket, “Gölmegö kantriŋi kantriŋi mieŋgö jembonŋinan mönö azi kembu tandök ak eŋgimakze. Yeŋgö ketaŋamŋinan mönö keu jim kutuba mindiŋgöm eŋgiba kukösumŋini kondelakze. Iŋini könaŋini mi ölöp mötze. 26 Eŋgö sutŋine silik mewö ahöbapukmö, kunŋan eŋgö sutŋine ketaŋamŋini akŋamgö mötzawi, yaŋön mönö welen qem eŋgiba malma.

27 “Mewöyök kunŋan eŋgö sutŋine mutukŋi malmamgö mötzawi, yaŋön mönö eŋgö nembö bapŋine mala welenqeqeŋini omaŋi akŋa. 28 Suep gölmegö azi ölŋan mönö mewöyök silik mewöŋi kondela nanŋi welen qem waŋgimegöra aka qahö kayök. Qahöpmö, mönö welen qem eŋgiba ambazip sehisehiŋi yeŋgö sohopŋini memamgöra aka eta malmalŋi köleŋda mosötma.” Mewö. c, d 

Jisösnöŋ jegömöl azi yahöt mem ölöwak etkiyök.

Mak 10.46-52, Luk 18.35-43

29 Jisösnöŋ gwarekurupŋi yembuk Jeriko siti mosötpingö aketka ambazip kambulelembenöŋ eŋguataŋgöba andöŋine kaget. 30 Mewö kagetka jegömöl azi yahöt köna jitŋe tarohot. Tarohotka “Jisösnöŋ neŋgoŋgitmamgö akza,” jiget möta kewö qerohot, “Kembu Deiwidkö gwölönarökŋi, mönö ak kömum netkinöŋ!”

31 Mewö qerohotka ambazip kambu yeŋön keu bök tatmahotköra qetal etkigetmö, yetkön mönö kapaŋ köla kewö qerohot, “Kembu Deiwidkö gwölönarökŋi, mönö ak kömum netkinöŋ!” 32 Mewö qerohotka Jisösnöŋ dörök ala yaŋgöreŋ kamahotköra qeri kayohotka kewö qesim etkiyök, “Alayahötni, nöŋön wani yuai ak etkimamgöra mötzahot?”

33 Mewö qesim etkiiga kewö jiyohot, “Kembu, niri jeniri kunbuk ubitköra mötzit.” 34 Mewö jiyohotka Jisösnöŋ yetköra wösöŋi möta jeŋiri misirii miaŋgöreŋök tohoiga uba Jisös wuataŋgöba andöŋe anohot. Mewö.

Copyright information for `BMU