Ruth 1

Elimelek hala saiwaurupŋi yengön Moab anget.

Walahok Israel uruŋe kiŋ kun qahö maliga aiwi kembu yengön könagesö galim köl engiwa malget. Nalö miaŋgöreŋ bödi hikŋaiwa balöŋ patpat söp köla ahöyök. Bödi nalö miaŋgöreŋ Juda aiwi kunöŋ anömŋi hala nahönweitŋi engaŋgita taonŋini Betlehem mosota kantri qetŋi Moab miaŋgöreŋ anda dum tatatŋini möhamgöwa kiana malget. Aiwi qetŋi Elimelek, anömŋi qetŋi Naomi hala nahönweitŋiri qetŋiri Malon hala Kilion. Balöŋini qetŋi Efrata. Yengön taonŋini Betlehem mosota Moab balöŋnöŋ anda miaŋgöreŋ malget.
Efrata mihi balöŋ Betlehem liliköwa ahözawi, miaŋgö qetŋi. Rut 4:11, Jen 35:19, 1 Sml 16:18, Mai 5:2


Miaŋgöreŋ malgetka Naomikö apŋi Elimeleknöŋ komuyök. Komuiga Naominöŋ anbi malöya hala nahönweitŋe malget. 4Nahönweitŋi yetkön mala qariwa Moabkö anbi weit qetŋiri Orpa hala Rut
Rut keu miaŋgö könaŋi mihi ‘ala-ala’. Jisöskö ambösakonurupŋi yengö sutŋine anbi
muewö malget: Tamar, Rahab, Rut hala Batseba. Mat 1,3-6 etkömeyöwöt. Etkömeyöwötka toroqemba Moab balöŋnöŋ yambu 10:gö söp mala kutket. Mala kuta nahönweitŋi weit Malon
Malon keu miaŋgö könaŋi mihi ‘osumeret aiwi’
hala Kilion yetkön mewöyök komuyöwöt. Komuyöwötka namönŋiri Naomi yaŋgön apmeröŋi qahö nanŋök malök. Mewö.

Naomi hala Rut yetkön Betlehem liliŋgöyöwöt.

Naominöŋ nanŋok Moab kantrinöŋ mala nalö kunöŋ buzup keu muewö zöget mörök: ‘Kembunöŋ könagesöŋi bauköm engiwa Israel miaŋgöreŋ numbu nene ölip miwikŋaim engimamja.’ Mewö möta Moab mosota Israel balöŋe liliŋgöwa anmamgöra mem mözözöm hali iranweitŋi yetkuk wahötket. Wahöta köhöm balöŋ malöhi, mihi mosota Juda balöŋnöŋ liliŋgöwa anmamgöra haliga iranweitŋi yetkuk mohotŋe könanöŋ anget.

Könanöŋ andaga Naominöŋ iranweitŋi muewö etkezöyök: “Anbiweit, etkön mönö liliŋgöwa namönweitŋiri yetkö köhömnöŋ anda malmawöt. Etkön nöŋgö apmeröni komugeri hala ni nengöra ölipŋanök ala hal nengiwa malöwötka Kembunöŋ mönö miaŋgö söp likepŋi meleŋda ölipŋanök hal komum etkiiga malme. Kembunöŋ ölip köna meiga iŋiri aiwi kunduk etkömimba malmal tatatŋiri yetkö köhömnöŋ miwikŋaiwa urusösöŋgai qakŋe malmawöt.” Mewö zömba numbuŋiri etköhötim neyöknöŋ, yetkön amburereŋ hala silata sahöröwöt.

10 Sahöta muewö zöyöwöt: “Qahöwi! Niri mönö gowuk liliŋgöwa göhö könagesö kiripki yengöreŋ anbin.”

11 Mewö zöyöwötka meleŋda muewö etkezöyök: “O iranweitni, mönö nöpaköra noŋguk kambitkö halzawöt? Nöŋgön kunduk merö nahönweit membiga qariyöwötka etkömembawörak me? Mewö römöngöwawörak ewö, miaŋön qahö söpköza. Qahöpmahöp! Mönö dölmuhu liliŋgöwa anmawöt. 12 Ni anbi namönŋi halzalaŋgöra aiwi kunŋan qahö nömima. O iranweitni, etkön mönö liliŋgöwa köhömŋire anöwöt. Ni kunduk aiwi memamgö römöngöwa erap suŋgem aiwi kunguk ahöwa köriguk hala nahönweitni etkömembileŋak ewö, tondup mihi lömböriza.

13 Merö mietkön qariyöwötka apweitŋira etkimamgö mamböta malmawörak me qahöpto? Yetköra hala aiwi memekö könaŋiri jöhöm aŋguwa nalö köripŋi sutŋi mihi mönö in malmawötkuk. Miŋgi qahö söpköza. O iranweitni, mewö qahö. Kembunöŋ biriŋi böraŋda qeköm niŋgiiga apnan komuiga miaŋgöra malmalninan lömböriiga nöŋgön etköra wösöjiŋjiŋni mötzal.”

14 Mewö zöiga dumŋe kunduk silata sahöröwöt. Sahöröwöt teköiga Orpanöŋ iranŋaŋgö yaizözökŋi zömba numbuŋi yöhötim nemba eleŋda köhömŋe anök. Orpanöŋ anöknöŋ, Rutnöŋ kapaŋ köla sele köpaŋe mösölatiyök. 15 Mewö mösölatiiga Naominöŋ muewö ezöyök: “Mötnöŋ, kasungan anja. Yaŋgön nanŋi bemŋi hala nanŋi anbazip kiripŋi yengöreŋ anja. Gi mönö mewöŋanök eleŋda köhömge anöŋ.”

16 Mewö zöyöknöŋ, Rutnöŋ tondup muewö meleŋnök: “Ni gi gomosotmamgö de kapaŋ köla zöman. Ölip zönöŋga gowuk anbit. Gi denike denike anmani, nöŋgön mönö mewöyök gowuk miaŋgöreŋ anmam. Gi denike denike malmani, nöŋgön mönö mewöyök miaŋgöreŋ malmam. Göhö anbazip kiripki miŋgi mönö nöŋgö anbazip kiripna halgetka göhöreŋ Anutu mihi mönö nöŋgöreŋ Anutuya hali malmam.

17 Gi denikeaŋgöreŋ komumani, nöŋgön mönö mewöyök miaŋgöreŋ mohok komumbi löm köl niŋgimeköra mötzal. Keu mihi muewö zöm köhöimam: Komup mohotnöŋ mönö mendeŋ netkima. Iwai mörötŋi kunöŋ mendeŋ netkima ewö, Kembunöŋ ölip miaŋgö likepŋi meleŋniga nöŋgö qakne öŋgöma.”

18 Mewö zömba yaŋguk anmamgö köhöikŋanök kapaŋ köliga ekta möt qitiwa miaŋgö keuŋi kunduk qahö zöyöknöŋ,

19 mohotŋamŋire anda mala Betlehem taonöŋ kauröwöt. Kauröwötka taongö anbazip patpat yengön i etkekta sösöŋgai ketaŋi möta tokoget. Anbi yengön qeta Naomikö yaizözökŋi muewö zöget: “Hei! I halakŋa Naomiya me denöwö? Oe oe oe!”

20 Mewö zögetka Naominöŋ muewö zöyök: “Nöŋgö qetni Naomi miŋgi in de qetme. Ni urusösöŋgai anbia qahö. Anutu kukosum Touŋan mönö kondot niŋgiiga urukombuk möta malzal. Miaŋgöra nöŋgö qetni Mara qetketka söpköma.
Qet weit mihi Hibru keu könaŋiraŋguk. Naomi urusösöŋgai. Mara urukombuk.
21 Nöŋgöreŋ iwai kombuŋi ahöiga mutuk taon muhu mosota analnöŋ, erap Kembunöŋ naŋgiriga biribörak liliŋgöwa omaŋe kazal. Kembu kukosum Touŋan keuni kewöta mem kirehöm niŋgiiga köŋjiliŋ qakŋe malzal. Miaŋgöra qetni Naomi mihi in de qetme.” Mewö.

22 Naomi hala iranŋi Rut, Moab anbi miaŋön Moab mosota Betlehem taonöŋ kayöwöri, nalö miaŋgöreŋ anbazipnöŋ könahiwa padikö alaŋi bali miŋgi nupŋine koholget. e 

Copyright information for `BMU