Luke 22

Gläämu Jecijemige Yeesu ne Aglime

(Mat 26:1-5; Mar 14:1-2; Yoane 11:45-53)

Trii padare mameta ge Israela biname cina liba *uutneca cäco buluduu bine yäärwäjemusi, lui deedei teepi *Äsuplengta Trii ca yaainusi. Yoo, iiwäreja babo biname piiyepu cotre abiberäja biname cina singi gaabe ne päpäname Yeesu ne aglime, yepä biname bime name pi wälu, teepi singi ogä oomlaname.

Yuuda Mene Jewenige Yeesu ne Awabame Budre tääpume

(Mat 26:14-16; Mar 14:10-11)

Yuuda lui yepä ge Yeesu me twelb abiberäja bägrä cabu ca, teeme nuuja ngii Isakariyota. Satani te Yuuda me ngalebora me abacitige. Tabe piba modamoda iiwäreja biname piiyepu iiwäreja mete awamuta mope biname bime bau me ädige, ten cama mene jiicemige lipulipu Yeesu ne teeme ime cabu acitame. Siige, teepi gege ge teeme ätityera tääpume, mene jejisi rarekaake daremu teebine ceerame. Yuuda teeme mene ecatige, miijirage padare ne jirngige Yeesu ne teeme ime cabu acitame, biname sobe liba lica ge.

Yeesu Teeme Neeneni Abiberäja Bägrä bine Jäätyepige Äsuplengta Trii Wawename

Teepi uutneca cäco buluduu bine yäärwäjinusi seben bimu ngalebora, siige pui padare me niinäce bimu te tädige teepi liba maamoi plongo bine yaaglecimusi Äsuplengta Trii deedei wawename. Yeesu te Peteru naabi Yoane jaajige egä, “Weene iclege mime deedei amacetnäjame Äsuplengta Trii tääpume.”

Teepi teebine itemläsi egä, “Maane singi cine ai deedei ne luma wawename?”

10 Tabe jaajige egä, “Cängena nätecijeye. Weene liba babo cewe me abaciteniye, piba weene biname ne jepäneniye niiye iitana cabu ca lui te tacnenige. Weene teebine ingwe icwepeye, tabe lui mete me abacitenige, weene peei mete me cuta abacitepeye, 11 pui mete yageyame ne jejepeye egä, ‘Cime mene pisi nyene Abiberäja Biname bau ca egä: Puupu lese nyene cane cäme abiberäja bägrä cama Äsuplengta deedei äbitame?’ 12 Tabe piba baborage cabu puupu ne jiwabenige lui iyeta gwidape cama gyene. Weene puma deedei emacetnäjemepeye!”

13 Siige, teepi aaclige, iyeta gwidape ibibi jepänemäsi Yeesu lipu teebibine jaajige. Teepi puga äsuplengta deedei ne emacetnäjäsi.

Yeesu Teeme Abiberäja Bägrä cama Aareto ne Erwige

(Mat 26:26-30; Mar 14:22-26; 1 Kor 11:23-25)

14 Yoo, padare liba tatyaramtige, Yeesu dade gome adnatige teeme twelb *ätyepäneji biname cama. 15 Tabe teebibine jejemige egä, “Cane baborage singi ai Äsuplengta deedei weene cama äbitame. Cane ebä jepänenine mäpu padare ne, yepä niinäce cane weene cama deedei äbitenine. 16 Cane weebibine jijenininine egä cane ai äsuplengta deedei ne ingwe ca lica pa yaarwepene ngälu teeme aboclomta toraca me cire läbitepi, cane liba biname bine niiya cabu ca äsecrerame, Acejiyame me waadena cabu äbäcname.

17 Yeesu kwäye ne ecatige, Acejiyame ne eso ecärige, piba jejemige egä, “Weene ecateye, iyeta eneye. 18 Yoo, cane weebibine jijenininine egä cane waina niiye ne cuta cääri lica pa yaanepene ngälu padare te cire tatyaramtepi Acejiyame te biname bine waadename.”

19 Tabe piba buluduu ne ecatige, Acejiyame ne eso ecärige, itrecige, teebibine ecäremige, jejemige egä, “Ai lui cäme tääpe gyene lui weeme tääpume budre äbitenine. Erweye, cebine ngene apecname.” 20 Deedei ingwe ca, tabe yepä pana mule ca kwäye ne ecatige, jejemige egä, “Ai kwäye te klaje jecnenige weeme tääpume Acejiyame lui kirece mene ituge jaji biname bine niiya cabu ca äsecrerame, cäme uudi liba tapirenige.

21 Yepä, ire! Biname lui te cebine cäme cubuyame bime bau me nawabenige, tabe age sena mine cama ai dade cabu. 22 Yoo, cane lui te Acejiyame bau ca tädujine, biname me äbitujine, cane budre me ädenine, ingle Acejiyame te singi gyene cane peei ne wawename. Yepä, mage mäpu gyene teeme tääpume lui te cebine cubuyame bime tääpume nawabenige!”

23 Siige, abiberäja bägrä cina teemeteme ätemläjinisi egä, “Mime tomi cabu ca laasi nyene, lui te peei ne jewenenige?”

Toraca Babo Biname Lipu Gyene

24 Abiberäja bägrä cina jicelisi egä teeme cabu ca lui te babo biname me pagege äbita. 25 Yeesu peei name pi jejemige egä, “Ai gawecewe mope biname cina teeme biname bine babo kokre cama ire jaatwemusi, piiyepu biname cina teebibine yaainemusi ‘Babo Ätityera Biname.’ 26 Yepä, gone teeme pana mule ne yaacatuye. Eewe, weeme cabu ca laasi nyene baborage, tabe miiji matikolä pana äbita, piiyepu weeme babo biname tabe miiji kaakesea bägrä pana lenajame. 27 Yoo, laasi nyene baborage ai neeneni cabu ca, nää biname lui te ladnatuge deedei äbitame, coo biname lui te deedei teeme bau me yaawaduge? Yoo, tabe sine baborage lui te ladnatuge, yepä cane lui weeme tääpume epu pana gäne weeme kaakesea bägrä liiyepu.

28 Yoo, weene cebine lica ituge abmala mine liba mäpu bine jääpänanemepesi, 29 cuta epu pana cäme Babe te lipu cebine conocäco ituge ceera cane biname bine waadename, cane cuta pepu weebibine conocäco cirege ceera weene biname bine waadename. 30 Weene piba cabucewe je cäme dade cabu deedei cirege äbita piiyepu niiye nänäja cäme waadena padare cabu. Weene babo puupu cabu cire adnatäripeye Israela biname bime twelb ingle biname bine atraname.”

Yeesu piiyepu Peteru

(Mat 26:31-35; Mar 14:27-31; Yoane 13:36-38)

31 Yeesu jejige egä, “Simona, Simona, cebine näteciji! Satani teeme singi bii jepänige weebibine iyeta apicetnerame, epu pana calwacupi biname te kuu bine mälwä lipu jäämlecäjemuge miiji kuu taatu waadename. 32 Yepä, Simona, cane cuta määme tääpume ituge awejena egä maane lica määme ätrunga ne abma-lame. Maane liba pui apicetnera cabu ca pa tacnenutepete, piba maane määme binamewale bine cuta ngenecu kokre jewenemepi.”

33 Peteru jejige egä, “Yageyame, cane amacetnäjäneji gäne maane cama otnime krokeciiye mete cabu me, coo budre äbitame.”

34 Yeesu piba jejige egä, “Peteru, cane meebine naajenine egä maane cebine nesae gääbu nainenite, paulo te ingwe ca ala sengenenige.”

Yeesu Abiberäja Bägrä bine Umle Mene Jejemige egä Äsädeca te Teeme bau me Pa Tädepi

35 Yeesu piba teeme abiberäja bägrä bine itemlemige egä, “Pui niinäce padare cabu, cane liba weebibine jityepäjipene rarekaake cäco, bulu diiba cäco, cuta piiyepu ernge gwidape cäco, nää weeme singi puga ge nuuja gwidape tääpume?”

Teepi jejisi egä, “Cine singi lica ge nuuja gwidape tääpume.”

36 Yeesu jejemige egä, “Yepä, page laati me bulu diiba piiyepu rarekaake piti nemi, tabe miiji ten cama waadena. Piiyepu cuta laati te cubu turikä cäco gyene, tabe miiji aletname teeme acwaba cäbletääpe ca. 37 Cane weebibine jijenininine egä Oogäräneji Mene te cäme poto cidi me miiji ibibi äbitame egä, ‘Teebine ecitenisi conocono biname cama yepä.’ Yoo, ngena mene cäme poto cidi me oogäräneji gyene, toraca me äbitenige.”

38 Abiberäja bägrä cina piba jejisi egä, “Yageyame, age tegi neeneni cubu turikä.”

Tabe jejemige egä, “Siige, ibibi gyene!”

Yeesu Olibi Uli Podo cabu Irecu Ätumutige

(Mat 26:36-46; Mar 14:32-42)

39 Yeesu piba cewe ne sebmalige, *Olibi Uli podo cabu me ädige, teeme bimu gaabegabe mule lipu ge. Teeme abiberäja bägrä cina teeme ingwe ca eclige. 40 Tabe liba teeme singi puupu ne joomlige, piba teebibine jejemige egä, “Acejiyame ne ewejaneye egä weene apicetnera cabu ca lica pagege atrametna.”

41 Tabe piba matikolä äyeblingtige teeme bau ca, epu pana kula me ajara leca liiyepu. Tabe kokorare ääpednutige, Acejiyame ne ewejanige egä, 42 “Cäme babe, maane liba singi gäte, ai mäpu ne iyeblingti cäme bau ca, yepä gone jaawenute cäme singi ne, määme singi ne jewenepi.” 43 Piba mename seemo te cabucewe ca teeme bau me taboclomtige teebine kokre ceerame. 44 Yeesu baborage ngenecu mäpu cama ewejanige. Teeme mlage cina uudi ipecu pana sitrametnemige gawe cabu.

45 Tabe liba abujängtige teeme irecu ätumuta cabu ca, teeme abiberäja bägrä bime bau me liba ädige, teebibine ute cabu jepänemige, ingle teepi mage ngenecu mäpu ge. 46 Tabe teebibine jejemige egä, “Weene ngena ute gemi? Arpinärineye, Acejiyame ne ewejaneye egä weene apicetnera cabu ca lica pagege atrametna.”

Yeesu ne Joomlisi

(Mat 26:47-56; Mar 14:43-50; Yoane 18:3-11)

47 Yeesu liba peei mene cabu jage, piba taatu biname sange te tatyaramtige. Pui biname, ngii Yuuda, lui yepä ge twelb abiberäja bägrä cabu ca, tabe te opo jewenemige teebibine. Tabe Yeesu gome ädige teebine lakace cabu atecname, teeme awabla mule liiyepu ge. 48 Yepä, Yeesu jejige egä, “Yuuda, cane lui te Acejiyame cabu ca tädujine, biname me äbitujine, nää maane cebine nawabenite budre me atecna cabu ca?”

49 Yoo, Yeesu cama lui abiberäja bägrä cina liba jepänemisi ngena te pa läbitege, teepi jejisi egä, “Yageyame, nää cine miiji agleca cubu turikä ca?” 50 Puma cita ca teeme yepä te iiwäreja mope biname me kaakesea bägrä ne jemomäntige turikä ca, camu poto tablame ne jeläcnutige.

51 Yepä, Yeesu jejemige egä, “Siige ai mule!” Tabe ime ne ecitige pui kaakesea bägrä me tablame cabu, teebine miiji me jewenige.

52 Piba pui modamoda iiwäreja biname piiyepu poto iiwäreja mete awamuta mope biname, piiyepu poto Israela modamoda biname bine, iyeta lui cina seclige Yeesu ne oomlaname, tabe teebibine jejemige egä, “Weene ngenome cubu turikä piiyepu gabagaba cama naaclige, epu pana egä cane cubucubu biname gäne? 53 Yoo, cane weene cama liba nanajuge iiwäreja mete caale bora bimu gaabegabe, weene piba singi lica cebine oomlaname. Yepä, ai lui weeme padare gyene, krokeciiye te liba weebibine joomlinige waadename.”

Peteru Yeesu ne Jeinige

(Mat 26:57-58, 69-75; Mar 14:53-54, 66-72; Yoane 18:12-18, 25-27)

54 Siige, teepi Yeesu ne joomlisi, teebine ecanisi Iiwäreja Mope Biname me mete me. Peteru cudecewe pana teebine ingwe icwige. 55 Poto biname cina muye yuungisi cole puupu cabu puutucu je, puga adnatäreji icrajige, cuta Peteru teeme gome adnatige. 56 Yepä mete kaakesea ngulebägrä te teebine jepänige, muye apaclyera cabu adnatäneji ge. Tabe teebine cängena ewatnäjige, piba jiicige egä, “Ai biname te ten cama waatnuge!”

57 Yepä, Peteru ainige, jojige egä, “Ngulebägrä, cane umle lica gäne tabe!”

58 Matikolä ingwe ca, nuuja biname te teebine jepänige, jejige egä, “Maane cuta yepä teeme tomi cabu ca gäte!”

Yepä, Peteru jejige egä, “Eewe, cane lica!”

59 Yepä awa ingwe ca cuta nuuja biname te kokre cama jiicige egä, “Toraca gyene, ai biname ten cama waatnetnäjuge, ingle tabe Galilaya biname gyene.”

60 Yepä, Peteru te jejige egä, “Maane lui tääpume jiicenenite, cane umle lica gäne!”

Tabe liba camu peei mene iicema cabu jage, piba taatu paulo te ala sengenige.
61 Yageyame te tatatrongtige, Peteru ne conocäco ire jetwige, siige Peteru piba ngene jotwige Yageyame lui mene teebine bii jejige egä, “Page paulo te ingwe ca ala sengenenige, niinäce maane nesae gääbu cebine nainenite.” 62 Siige, Peteru asatige, mage ele engenige.

Awamuta Biname cina Yeesu ne Niiya Bääclena me Jewenisi

(Mat 26:67-68; Mar 14:65)

63 Lui biname cina Yeesu ne jewamutisi, teepi teebine niiya bääclena me jewenisi, piiyepu jidnanenisi. 64 Teepi teeme irecu icwabisi cäbletääpe ca, piba jejisi egä, “Nijini, laati te meebine noororige?” 65 Teepi cuta bucurage nuuja niiya mene ca teebine jicnecisi.

Yeesu Israela Mutre Biname bime Opo Gaabe je

(Mat 26:59-66; Mar 14:55-64; Yoane 18:19-24)

66 Bimu te liba tacitige, *Israela mutre biname, epu egä modamoda iiwäreja biname piiyepu cotre abiberäja biname, teepi abasecretnige, piba Yeesu ne ecanisi teeme opo gaabe je aclajutame, 67 teebine jejisi egä, “Nijini, nää maane Acejiyame bau ca *Keriso säte?”

Yeesu teebibine jejemige egä, “Cane liba weebibine jijenininine, weene lica cäme mene ätrunga,
68 cuta piiyepu, cane liba weebibine itemläjinine, weene lica daremu mene awecnista. 69 Yepä, ai padare cabu ca cane lui te Acejiyame cabu ca tädujine, biname me äbitujine, cane Kokre Acejiyame me camu poto ime cabu pa ladnatepene.”

70 Teepi iyeta piba itemlisi egä, “Nää maane jiicite apu egä maane Acejiyame me Bägrä gäte?”

Tabe teebibine jejemige egä, “Yoo, weene toraca jiicemiye egä cane tabe säne.”

71 Teepi piba ajananinisi egä, “Ngänuge mime nuuja aitneja biname. Cine bii nitecijinige tabe lipu teemämu taitnige!” Siige.

Copyright information for `BON