Job 14

Luku1Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa, ja on täynnä levottomuutta, 2Kasvaa niinkuin kukkanen, ja kaatuu; pakenee niinkuin varjo, ja ei pysy. 3Ja senkaltaisen päälle sinä avaat silmäs, ja vedät minun kanssasi oikeuden eteen. 4Kuka löytää puhtaan niiden seassa, kussa ei puhdasta ole? 5Hänellä on määrätty aika, hänen kuukauttensa luku on sinun tykönäs: sinä olet määrän asettanut hänen eteensä, jota ei hän taida käydä ylitse. 6Luovu hänestä, että hän sais levätä, niinkauvan kuin hänen aikansa tulee, jota hän odottaa niinkuin palkollinen. 7Puulla on toivo, ehkä se hakattaisiin, että se uudistetaan, ja sen vesat kasvavat jälleen: 8Ehkä sen juuret vanhenevat maassa, ja kanto mätänee mullassa, 9Kuitenkin se versoo jälleen veden märkyydestä, ja kasvaa niinkuin se istutettu olis. 10Mutta kussa ihminen on, koska hän kuollut, hukkunut ja pois on? 11Niinkuin vesi juoksee ulos merestä, ja oja kureentuu ja kuivettuu, 12Niin on ihminen, kuin hän kuollut on, ei hän nouse: niinkauvan kuin taivas pysyy, ei he virkoo eikä herää unestansa. 13O jospa sinä minun hautaan kätkisit ja peittäisit minun, niinkauvan kuin vihas menis pois, ja asettaisit minulle määrän muistaakses minua. 14Luuletkos kuolleen ihmisen tulevan eläväksi jälleen? Minä odotan joka päivä niinkauvan kuin minä sodin, siihenasti että minun muutteeni tulee, 15Että sinä kutsuisit minua, ja minä vastaisin sinua, ja ettes hylkäisi käsialaas; 16Sillä sinä olet jo lukenut kaikki minun askeleeni: etkös ota vaaria minun synneistäni? 17Minun rikokseni olet sinä lukinnut lyhteesen, ja pannut kokoon minun vääryyteni. 18Jos tosin vuori kaatuu ja katoo, ja vaha siirtyy sialtansa, 19Vesi kuluttaa kivet, ja virta vie maan pois, ja mitä sen päällä itse kasvaa: niin sinä myös ihmisen toivon kadotat. 20Sinä olet häntä voimallisempi ijankaikkisesti, ja hänen täytyy mennä pois. Sinä muutat hänen kasvonsa, ja annat hänen mennä. 21Ovatko hänen lapsensa kunnniassa, sitä ei hän tiedä, taikka ovatko he ylönkatseessa, sitä ei hän ymmärrä. 22Kuitenkin niinkauvan kuin hän kantaa lihaa, täytyy hänen olla vaivassa, ja niinkauvan kuin hänen sielunsa on hänessä, täytyy hänen murhetta kärsiä.
Copyright information for FinBiblia