Job 34

Luku1Ja Elihu vielä sanoi: 2Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne. 3Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan. 4Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on. 5Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni. 6Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani. 7Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä, 8Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa? 9Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata. 10Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä. 11Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen. 12Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta. 13Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin? 14Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä. 15Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen. 16Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä. 17Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi? 18Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat! 19Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa. 20Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois. 21Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa. 22Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat. 23Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle. 24Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa; 25Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki. 26Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon, 27Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä; 28Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon. 29Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa? 30Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden. 31Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele. 32Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee. 33Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät,niin puhu. 34Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua. 35Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä. 36Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö. 37Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.
Copyright information for FinBiblia