Psalms 68

Luku1Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Nouskaan Jumala, että hänen vihollisensa hajoitettaisiin; ja jotka häntä vihaavat, paetkaat hänen edestänsä. 2Aja heitä pois, niinkuin savu ajetaan pois; niinkuin vedenvaha sulaa tulen edessä, niin hukkukaan jumalattomat Jumalan kasvoin edessä. 3Mutta vanhurskaat riemuitkaan ja iloitkaan Jumalan edessä, ja riemuitkaan ilossa. 4Veisatkaan Jumalalle, veisatkaat kiitosta hänen nimellensä; tehkäät hänelle tietä, joka istuu ylimmäisten taivasten päällä; hänen nimensä on Herra, ja iloitkaat hänen edessänsä. 5Joka on orpoin isä ja leskein tuomari: hän on Jumala pyhässä asumisessansa. 6Jumala, joka yksinäisten antaa asua huoneessa, ja vie vangit ulos oikeudella; mutta vastahakoiset asuvat kuivassa. 7Jumala, koskas kävit kansas edellä, koskas vaelsit korvessa, Sela, 8Niin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan edessä: tämä Sinai, Jumalan edessä, joka Israelin Jumala on. 9Mutta nyt sinä, Jumala, annat armollisen sateen, ja virvoitat perimises, joka väsynyt on. 10Että sinun laumas siinä asuis: Jumala, sinä virvoitat hyvyydelläs raadolliset. 11Herra antaa sanan suurella evankelistain joukolla. 12Sotaväen kuninkaat pakenevat, he pakenevat; ja kotona asuva jakaa saaliit. 13Kuin te tarhain välissä makaatte, niin mettisen sulat ovat silatut hopialla, ja hänen siipensä ruskialla kullalla. 14Kuin Kaikkivaltias siinä joka paikassa kuninkaat levittää, niin Zalmonissa valaisee kuin lumi. 15Jumalan vuori on hedelmällinen vuori: korkia vuori on se hedelmällinen vuori. 16Miksi te, suuret vuoret, kippaatte? Tämä on Jumalan vuori, jossa hän mielistyy asumaan; ja Herra asuu siellä ijankaikkisesti. 17Jumalan rattaita on monta tuhatta kertaa tuhatta: Herra on heissä, pyhässä Sinaissa. 18Sinä astuit ylös korkeuteen, ja olet vangiksi ottanut vankeuden. Sinä olet lahjoja saanut ihmisille: vastahakoiset myös, että Herra Jumala siellä kumminkin asuu. 19Kiitetty olkoon Herra joka päivä! Jumala panee kuorman meidän päällemme; mutta hän myös auttaa meitä, Sela! 20Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa. 21Mutta Jumala särkee vihollistensa pään heidän päänlakeinsa kanssa, jotka pysyvät heidän synneissänsä. 22Herra sanoo: minä palautan (muutamat) lihavista; meren syvyydestä minä heitä palautan, 23Että sinun jalkas tulis painetuksi veressä, ja koirais kieli sinun vihollisistas. 24He näkivät, Jumala, kuinkas vaellat; kuinkas, minun Jumalani ja kuninkaani, pyhässä vaellat: 25Laulajat käyvät edellä, ja sitte leikarit piikain seassa, jotka kanteleita soittavat. 26Kiittäkäät Herraa Jumalaa seurakunnissa, te Israelin lähteestä. 27Siellä hallitsee heitä vähä Benjamin, Juudan päämiehet joukkoinensa, Zebulonin päämiehet, Naphtalin päämiehet. 28Sinun Jumalas on käskenyt sinun olla väkevän: vahvista Jumala se, minkä sinä meissä tehnyt olet. 29Sinun templis tähden, joka on Jerusalemissa, pitää kuninkaat sinulle lahjoja viemän. 30Nuhtele ruovon petoa, härkäin laumaa kansain vasikkain kanssa, jotka kumartaen tuovat hopeakankeja: hajoittanut on hän kansat, jotka mielellänsä sotivat. 31Egyptin päämiehet tulevat: Etiopia ojentaa käsiänsä Jumalalle. 32Te maan valtakunnat, veisatkaat Jumalalle, veisatkaat kiitosta Herralle, Sela! 33Sille joka asuu taivaissa joka paikassa, hamasta alusta: katso, hän antaa jylinälle voiman. 34Antakaat Jumalalle voima: hänen herrautensa on Israelissa, ja hänen voimansa pilvissä. 35Jumala on ihmeellinen pyhässänsä, hän on Israelin Jumala: hän antaa kansalle väen ja voiman: kiitetty olkoon Jumala!
Copyright information for FinBiblia